Job

 2 ”Niin varmasti kuin Jumala elää – hän, joka ei anna minun saada oikeutta+ –

ja Kaikkivaltias – hän, joka on tehnyt minusta katkeran+ –

 3 niin kauan kuin hengitän

ja Jumalan henki on sieraimissani,+

 4 huuliltani ei pääse vääryyden* sanoja

eikä kieleni puhu petosta!

 6 Tulen aina toimimaan oikein enkä koskaan luovuta.*+

Sydämeni ei tuomitse* minua yhtenäkään elinpäivänäni.*

 7 Käyköön vihollisilleni niin kuin pahoille

ja minua vastaan hyökkääville kuin väärintekijöille.*

 8 Mitä toivoa on jumalattomalla,* kun hänet tuhotaan,+

kun Jumala riistää hänen elämänsä?

 9 Kuuleeko Jumala hänen huutonsa,

kun hän joutuu ahdinkoon,+

11 Minä kerron teille Jumalan voimasta,*

en salaa mitään Kaikkivaltiasta koskevaa.

12 Jos te kerran kaikki olette nähneet näkyjä,

miksi teidän puheenne on täysin tyhjää?

13 Tämä on pahan ihmisen osa Jumalalta,+

perintö, jonka tyrannit saavat Kaikkivaltiaalta.

14 Jos hän saa paljon poikia, he kaatuvat miekkaan,+

eikä hänen jälkeläisillään ole riittävästi ruokaa.

15 Hänen lapsensa, jotka ovat elossa hänen jälkeensä, saattaa hautaan tappava vitsaus,

eivätkä heidän leskensä itke heitä.

16 Vaikka hän kasaisi hopeaa kuin tomua

ja varastoisi hienoja vaatteita kuin savea,

17 niin vaikka hän saattaa kerätä niitä,

oikein toimiva* pukeutuu niihin+

ja viattomat jakavat keskenään hänen hopeansa.

18 Hänen rakentamansa talo on yhtä hauras kuin koin kotelo,

kuin vartiomiehen tekemä maja.+

19 Rikkaana hän käy levolle mutta ei kokoa mitään.

Kun hän avaa silmänsä, mitään ei ole jäljellä.

20 Kauhu valtaa hänet kuin tulva,

myrsky tempaa hänet yöllä mukaansa.+

21 Itätuuli vie hänet mennessään, ja hän on poissa,

se pyyhkäisee hänet pois asuinpaikastaan.+

22 Se iskeytyy säälittä hänen päälleen,+

kun hän epätoivoisesti yrittää paeta sen voimaa.+

23 Se taputtaa hänelle käsiään

ja viheltää*+ hänelle paikastaan.