Psalmit
VIIDES KIRJA
(Psalmit 107–150)
2 Näin sanokoot ne, jotka Jehova on hankkinut takaisin,*
jotka hän on hankkinut takaisin vastustajan kädestä*+
3 ja jotka hän on koonnut eri maista,+
idästä ja lännestä,*
pohjoisesta ja etelästä.+
4 He harhailivat erämaassa, aavikolla,
he eivät löytäneet tietä kaupunkiin, jossa he voisivat asua.
5 He olivat nälkäisiä ja janoisia,
he olivat voimattomia väsymyksestä.
8 Kiittäköön kansa Jehovaa+ hänen uskollisesta rakkaudestaan
ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmisten hyväksi.+
10 Jotkut elivät syvässä pimeydessä,
kärsivät vankeina rautoihin kahlittuina.
12 Niinpä hän opetti heille nöyryyttä* vaikeuksien avulla.+
He kompastuivat, eikä kukaan auttanut heitä.
13 He huusivat Jehovaa avuksi hädässään,
hän pelasti heidät ahdingosta.
15 Kiittäköön kansa Jehovaa hänen uskollisesta rakkaudestaan+
ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmisten hyväksi.
19 He huusivat Jehovaa avuksi hädässään,
hän pelasti heidät ahdingosta.
21 Kiittäköön kansa Jehovaa hänen uskollisesta rakkaudestaan
ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmisten hyväksi.
23 Ne jotka kulkevat laivoilla merellä,
jotka käyvät kauppaa aavoilla vesillä,+
24 ovat nähneet Jehovan työt
ja hänen ihmeelliset tekonsa syvyyksissä.+
25 Hän nostattaa sanallaan myrskytuulen,+
joka saa meren aallot nousemaan.
26 He kohoavat kohti taivasta,
he syöksyvät alas syvyyksiin.
Uhkaava onnettomuus saa heidän rohkeutensa pettämään.
30 He iloitsevat, kun ne tyyntyvät,
ja hän johdattaa heidät satamaan, johon he haluavat.
31 Kiittäköön kansa Jehovaa hänen uskollisesta rakkaudestaan
ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmisten hyväksi.+
33 Hän muuttaa joet autiomaaksi
ja vesilähteet rutikuivaksi maaksi,+
34 hedelmällisen maan suolaiseksi joutomaaksi+
siellä asuvien pahuuden takia.
39 Sorto, onnettomuudet ja murhe
kuitenkin jälleen harventavat ja nöyryyttävät heitä.