Mitä tiedämme ihmisen eliniästä?

USEIMMILLE ihmisille nykyinen ihmisen eliniän pituus on vain tunnettu tosiasia. Heidän mielestään sitä ei tule pitää outona eikä muuttuvana. ”Näin on ollut aina ja näin tulee aina olemaan”, he sanovat. He eivät väitä tuntevansa vanhenemisen ja sitä seuraavan heikkouden ja kuoleman syytä, mutta he ovat varmoja siitä, että asiassa ei ole mitään tehtävissä.

Mitä sinä ajattelet siitä? Oletko missään määrin tutkinut asiaa? Onko ihmisen elinaika aina ollut näin lyhyt? Onko se todella muuttumaton, ja onko ”epätieteellistä” ajatella toisin?

Oletko esimerkiksi tiennyt, että lääketieteen tutkijat ovat yhä varsin epävarmoja siitä, miksi ihmiset vanhenevat ja kuolevat? Vuosikirja Science Year 1967 toteaa, että eräässä gerontologien (vanhenemisilmiöiden tutkijoiden) nelipäiväisessä kokouksessa oltiin yksimielisiä siitä, että ”vanhenemisprosessi on yhä suureksi osaksi salaisuus. ’Meillä ei ole vähäisintäkään käsitystä siitä, mikä aiheuttaa vanhenemisen’, sanoi tri Nathan W. Shock Baltimoren kaupunginsairaalasta Marylandista.”

Tämä ei merkitse sitä, ettei vanhenemisesta olisi olemassa teorioita. Niitä on paljon. Useimmat niistä liittyvät solujen kuolemaan. Viimeaikaisten teorioitten mukaan elimistö valmistaa kasvuvuosina enemmän soluja kuin niitä kuolee. On arvioitu, että täysikasvuisessa ihmisessä kuolee joka minuutti noin kolme miljardia solua ja samassa ajassa ne korvautuvat uusilla – melkein. Todisteet viittaavat siihen, että vanhojen solujen kuolemisen ja uusien muodostumisen välille kehittyy tasapainottomuus. Solujen valmistumisen vähenemisen uskotaan aiheuttavan elimistön rappeutumisen – lihasten kimmoisuuden vähenemisen, reaktioiden hidastumisen, aistien tylsymisen, luitten haurastumisen, ryppyjen ilmaantumisen ja – mikä vakavinta – elintoimintojen heikkenemisen – minkä me tunnemme vanhenemisena.

Niinpä eräs vuoden 1969 helmikuun Science Digestin kirjoitus mainitsee: ”Solujen yhteiset heikkoudet ilmenevät rappeutumisen aiheuttamien eli degeneraatiotautien ja ajan suorittaman hävitystyön oireissa, sanoo tri Howard J. Curtis Brookhavenin kansallisesta laboratoriosta, joka sijaitsee Uptonissa Long Islandissa.”

Milloin vanheneminen alkaa? Samassa kirjoituksessa mainitaan tri Shockin uskovan kymmenen vuoden tutkimustensa perusteella, että ”vanheneminen alkaa, kun kasvu lakkaa” toisin sanoen noin 18–20 vuoden iässä. Mitä silloin tapahtuu? Kirjoitus jatkaa: ”Silloin lähes kaikki elintoiminnat alkavat vähitellen heiketä. Kolmenkymmenen vuoden iässä niiden rappeutuminen nopeutuu, vaikka se on edelleenkin varsin kohtuullista ja pysyy vakiona kuolemaan asti. Suoraan sanoen: me ylitämme mäen 20-vuotiaina ja alamäki jyrkkenee, kun olemme täyttäneet 30 vuotta.” Tutkimustensa perusteella tri Shock uskoo myös, että syynä tähän ilmiöön on solujen kuolema.

Ongelma on siinä, että tiedemiehet eivät vieläkään tiedä tarkalleen, miksi ihmisen solut määrävuosien jälkeen lakkaavat tuottamasta omaa lajiaan ja siten ylläpitämästä ruumiin tarvitsemaa varastoa.

Miten kauan ihmiset voivat elää?

Kuten tiedämme, jotkut ihmiset elävät sata vuotta tai enemmänkin nykyään. Britannica-tietosanakirjan (Encyclopaedia Britannica, vuoden 1968 painos, kirjoitus ihmisen eliniästä) mukaan on korkein nykyajan ihmisen kuolinikä, jota yleisesti pidetään luotettavana, ollut Pierre Joubertilla, joka syntyi 15.7.1701 ja kuoli 16.11.1814 113 vuoden ja 124 päivän iässä.

Ajatteletko, ettei kukaan ihminen voisi elää kauemmin? Raamattu sanoo esimerkiksi, että ”Mooses oli kuollessaan sadan kahdenkymmenen vuoden vanha, mutta hänen silmänsä eivät olleet hämärtyneet, eikä hänen elinvoimansa ollut kadonnut”. (5. Moos. 34:7) Ehkä tämäkin on sinun mielestäsi ollut mahdollista, koska eroa on vain noin 6²/3 vuotta.

Mutta mitä ajattelet Mooseksen esi-isästä Aabrahamista, joka eli Raamatun kertomuksen mukaan ”sata seitsemänkymmentä viisi vuotta” ennen kuolemaansa? (1. Moos. 25:7, 8) Entä Aabrahamin esi-isästä Seemistä, joka eli 1. Moos. 11:10, 11:n mukaan kuusisataa vuotta, tai hänen isoisänsä isästä Metusalahista, jolle kertyi ikää ennen vedenpaisumusta ”yhdeksänsataa kuusikymmentä yhdeksän vuotta; ja sitten hän kuoli”? (1. Moos. 5:25–27) Vetäisitkö rajan jonnekin näiden miesten väliin ja pitäisit toisten ikää ”epätieteellisenä” ja ”järjettömänä”.

Ennen kuin vastaat, harkitse seuraavaa:

Edellä mainitussa kirjoituksessa vuoden 1968 Britannica-tietosanakirja osoittaa, että ihmisten nyt saavuttama keski-ikä ja se ikä, minkä ihmiset voisivat saavuttaa, ovat kaksi eri asiaa. Miten kauan ihminen voisi elää? Kyseinen tietosanakirja sanoo, että ihmisille mahdollinen elinikä on ”teoreettinen luku, jonka tarkkaa arvoa ei voida päätellä nykyisen tietomäärämme perusteella. Oletettavasti ihmissuvulla on maksimielinikä, mutta siihen asti kun löydetään sellainen alkuliman ominaisuus, joka ehdottomasti rajoittaa ihmisen elämän mahdollista pituutta, ihmisen eliniän täsmällinen pituus pysyy tuntemattomana.”

Onko tämä sinusta hämmästyttävää? Kirjoituksessa sanotaan edelleen: ”Kun ensi kerran ajattelee tätä lausuntoa, se tuntuu järjettömältä. Kukaan ihminen ei varmastikaan voi elää tuhatta vuotta. Vaikka kaikki saattavat olla samaa mieltä siitä, että on äärimmäisen epätodennäköistä, että joku yksilö voisi elää tuhat vuotta, niin ei ole olemassa mitään tieteellistä todistusta siitä, onko tällainen lausunto oikea vai ei.”

Ihmiset voivat siis pitää mahdottomana Metusalahin ikää ja laskea leikkiäkin siitä, mutta he eivät voi tehdä sitä todella tieteellisin perustein, sillä tosi tiede ei tunnetusti tiedä mitään varmaa tai ehdotonta rajaa ihmisen elämän pituudelle.

Miten kauan sinun mielestäsi ihminen voisi korkeintaan elää? Olettakaamme, että ehdoton maksimi olisi mielestäsi 120 vuotta. Kieltäytyisitkö siinä tapauksessa kivenkovaan uskomasta, että ihminen voisi elää 120 vuotta ja yhden minuutin? Ja jos olisit valmis hyväksymään yhden minuutin ikälisän, niin miksi et 120 vuotta ja yhden päivän – tai yhden viikon, kuukauden, vuoden ja niin edelleen?

Tri Harold F. Horn, joka on toiminut Yhdysvaltain kansallisen sydäninstituutin biometrisen tutkimusosaston johtajana vuosina 1960–1963, käytti käytännöllisesti katsoen samaa havaintoesimerkkiä kirjoituksessaan ihmisen eliniästä edellä mainitussa hakuteoksessa. Esitettyjen todisteitten perusteella hän tulee seuraavaan johtopäätökseen: ”Sen tietomäärän perusteella, mikä meillä on pitkäikäisyydestä, ei ihmisen eliniästä voida antaa mitään täsmällistä lukua.”

Mitä toivoa lääketiede antaa pitemmästä elämästä?

Millaisen tulevaisuudentoivon tarjoavat sitten lääketieteen ja pitkäikäisyyden tutkijat? Odottavatko he ihmisen pian kilpailevan kilpikonnan kanssa sadan vuoden iän ylittämisessä? Tarjoavatko he sinulle mitään todellista toivoa nauttia pitemmästä elämästä? Elleivät, niin voidaanko sitä odottaa miltään muulta taholta?

Vuoden 1967 Science Year sanoo: ”Lääketieteen optimistit odottavat 21. vuosisataa, jolloin monet nykyiset ongelmat ehkä on ratkaistu. Useimmat erikoistuntijat epäilevät kuitenkin, että keski-ikää tultaisiin paljoakaan pidentämään sananparreksi muodostuneen seitsemänkymmenen vuoden yli.”

On totta, että sanoma- tai aikakauslehdissä esitetään silloin tällöin melko suurta huomiota herättäviä ennusteita jonkun tiedemiehen odottamasta suuresta edistyksestä. Sellaiset tietolähteet eivät kuitenkaan esitä mitään luotettavia todisteita edistymisestä kohti ihmisen eliniän lisääntymistä dramaattisesti. Lehti Scientific American sanookin asiasta maaliskuun numerossaan 1968:

”Vaikka vanhuuden yleisimmät kuolemansyyt – sydänsairaus, halvaus ja syöpä – poistettaisiin, niin keskimääräinen elinikä ei pitenisi juuri kymmentä vuotta enempää. Sen sijaan, että ihmisen keskimääräinen ikä on nyt noin 70 vuotta, mikä pitää paikkansa edistyneistä maista, hänen keski-ikänsä tulisi olemaan noin 80 vuotta.”

Merkitseekö tämä, ettei mitään todellista toivoa pitemmästä elämästä ole olemassa, että miesten ja naisten muodostamat sukupolvet kuolevat edelleen samaan aikaan kun männyt, tammet ja mammuttipetäjät jatkavat elämistä? Onko olemassa mitään tietolähdettä, joka antaa luotettavan perusteen uskoa toisin?

Luotettava toivon lähde

Kyllä on. Ja se on sellainen lähde, joka ei ainoastaan erittele vanhenemisen ja kuoleman perussyytä, vaan osoittaa myös, miten ihmiselämä voi ylittää ja tulee ylittämään kestoltaan kaikkien maapallon elävien kasvien ja eläinten elämän. Se on sama lähde, missä mainitaan se sananparreksi muodostunut ihmisen keski-ikä, mihin tiedemiehet viittaavat. Se on Raamattu, joka sanoo Psalmissa 90:10: ”Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta; ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse, niinkuin me lentäisimme pois.”

Sinä ehkä sanot: ”Mutta sehän vain vahvistaa ihmisen eliniän lyhyyden.” Tuo tuhansia vuosia sitten kirjoitettu psalmi tosin osoittaa, että kuva ei ole suurestikaan muuttunut ihmisen keski-iän suhteen. Siinä ei kuitenkaan sanota, että näin on ollut aina, ettei ihmisten keskimääräinen ikä ole koskaan ollut enempää kuin 70–80 vuotta tai ettei se tule koskaan olemaan pitempi. Itse asiassa juuri Raamattu kertoo yhdeksästä miehestä, jotka elivät ennen Nooan ajan maailmanlaajuista vedenpaisumusta, ja osoittaa heidän keski-iäkseen 847 vuotta. – 1. Moos. 5:1–31.

Tiedemiehet myöntävät yleensä olevansa epätietoisia siitä, miksi ihminen vanhenee. Raamattu selittää sen yksinkertaisesti. Se osoittaa ihmisen vanhenevan ja kuolevan ensimmäisiltä vanhemmiltaan, Aadamilta ja Eevalta, saamansa perisynnin ja epätäydellisyyden takia. Siitä syystä apostoli Paavali kirjoitti: ”Niinkuin yhden ihmisen [Aadamin] kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet.” – Room. 5:12.

Ihmisen Luoja suunnitteli ihmisen sellaiseksi, että hänen elämänsä oli riippuvainen tietyistä seikoista. Hänen täytyi hengittää ilmaa, juoda vettä ja syödä ruokaa. Ilman näitä ihminen kuolisi. Hän tarvitsi kuitenkin muutakin kuin aineellista. Ihmisen elämä riippui myös hänen oikeasta suhteestaan Luojaansa. Jumalan Poika lainasi Heprealaisista kirjoituksista sanoessaan: ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.” (Matt. 4:4) Ensimmäisellä ihmisellä oli Jumalan ilmaisema laki, mutta hän rikkoi sitä vastaan ja vahingoitti siten ihmiskunnan suhdetta Jumalaan. Tästä väärästä menettelystä oli seurauksena epätäydellisyys, ja epätäydellisyys johti lopulta kuolemaan. Kun ensimmäinen ihmispari alkoi lisääntyä, niin perinnöllisyyslain mukaan heidän jälkeläisensä perivät heidän syntisen tilansa ja sen seurauksena olevan epätäydellisyyden. – Ps. 51:7.

Tiedemiehet myöntävät, etteivät he voi ’tieteellisesti’ määrittää rajaa ihmisen mahdolliselle korkeimmalle eliniälle. Raamattu osoittaa, että tuo ikä oli alun perin rajoittamaton ja että Jumala ilmoitti ensimmäisille ihmisille, etteivät he kuolisi niin kauan kuin he olisivat tottelevaisia. (1. Moos. 2:16, 17) Kun he rikkoivat oikean suhteensa Jumalan kanssa olemalla tottelemattomia, niin se toi sairauden, kärsimyksen, vanhenemisen ja kuoleman koko ihmiskunnalle, myös meille. Siitä ajasta lähtien ihmiskunta on jatkuvasti heikontunut ja ihmisen keski-ikä on alentunut nykyiseen seitsemään- tai kahdeksaankymmeneen vuoteen oltuaan ennen vedenpaisumusta useita satoja vuosia.

Raamatun selitys merkitsee sitä, että synnitön ihminen ei kokisi vanhenemista, ei heikkenisi eikä kärsisi kuolemaa tuottavista sairauksista. Synnin poistaminen ja oikeitten suhteitten ennallistaminen Jumalan kanssa johtaisi siis päättymättömään elämään. Juuri tämän Raamattu itse asiassa lupaakin, ”iankaikkisen elämän toivon . . .. jonka Jumala, joka ei valhettele, on luvannut ennen ikuisia aikoja”, kuten apostoli Paavali kirjoitti Tiit. 1:2:ssa. Ollessaan maan päällä Jeesus Kristus sanoi: ”Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.” (Joh. 10:10) Hän ei rajoittanut tätä pitkän elämän toivoa taivaaseen, sillä hän opetti seuraajiaan rukoilemaan Isäänsä: ”Tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.” – Matt. 6:10.

Näyttääkö tämä loputtoman elämän mahdollisuus täällä maan päällä sinusta epätodelliselta? Kuitenkin sinun omassa elimistössäsi on todisteita siitä, että ihmiset luotiin elämään ilman että heidän olisi pitänyt vanheta ja kuolla. Tutki nyt näitä todisteita ja havaitse niiden lisäävän luottamustasi Raamatun tarjoaman toivon järkevyyteen.

[Kuva s. 8]

Tiedemiehet myöntävät yleensä, etteivät he tiedä, miksi ihminen vanhenee; kuitenkin Raamattu selittää sen yksinkertaisesti