Miten voit hyötyä tästä toivosta?
KUMMAN sanoisit olevan paremmassa asemassa: sen, jonka mielestä kuolema päättää kaiken, vai sen, jolla on luja vakaumus, että kuolleet herätetään?
Ihmisellä, jolla ei ole toivoa, ei ole mitään, mihin turvautua. Hän voi odottaa tulevaisuudelta enintään noin 70 tai 80 elinvuotta. Kun kuolema kohtaa hänen perhettään, hänellä ei ole mitään, mikä voi lohduttaa häntä. Hänelle menetys on pysyvä. Hän saattaa kyetä ilmaisemaan myötätuntoa toisia surevia kohtaan, mutta hän ei voi osoittaa heille rohkaisevaa toivoa. Koska hän itse uskoo, ettei kuolleilla ole toivoa, hän saattaa joutua kiusaukseen tehdä kaiken mahdollisen sailyäkseen elossa, vaikka se koituisikin vahingoksi hänen lähimmäisilleen.
Niiden tilanne on täysin erilainen, jotka uskovat Raamatun opetukseen kuolemasta ja joilla on usko sen esittämään ylösnousemuslupaukseen. He tietävät varmasti, että kaikki haudoissa olevat herätetään kuolemanunesta. Tämä tieto on myös vapauttanut heidät pelosta, jota väärät opetukset kuolleista synnyttävät. Koska ne, jotka uskovat Jumalan sanaan, tietävät, että kuolleet ovat tiedottomia eikä heillä ole muistia, he eivät pelkää, että heidän rakkaat omaisensa kärsisivät väliaikaisen tai pysyvän piinan paikassa. He ymmärtävät, että kuollut ei voi auttaa eikä vahingoittaa heitä, ja sen tähden heidän ei tarvitse lainkaan pelätä kuolleita.
Jos tosiaan omaksut ylösnousemustoivon, voit hyötyä siitä jo nyt. Jos kuolema riistäisi sinulta rakkaan ystävän tai omaisen, vakaumuksesi, että tämä tullaan herättämään eloon, estää sinua antautumasta sellaisen surun valtaan, jota ne kokevat, joilla ei ole tätä toivoa. Kykenet myös antamaan todellista lohtua niille, jotka surevat omaistensa menetystä.
Ylösnousemusvakaumus torjuu elämisen vain nykyhetkeä varten. Sen sijaan että ihminen eläisi noudattaen ohjetta: ”Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme”, ylösnousemustoivo kannustaa elämään tavalla, joka miellyttää Jumalaa. – 1. Kor. 15:32.
Lisäksi usko Jumalan kykyyn herättää kuolleet vapauttaa ihmisen väkivaltaisen kuoleman pelosta. Jumalan sana osoittaa, että Jeesusta Kristusta käytettiin vapauttamaan ”kaikki ne, jotka kuoleman pelosta olivat orjuuden alaisia koko elämänsä ajan”. (Hepr. 2:15) Peläten joutuvansa teloitetuiksi, jos eivät mukautuneet ylempien käskyihin, monet ihmiset ovat kautta vuosisatojen uhranneet periaatteen ja tehneet sellaista, minkä tiesivät vääräksi. Mutta se, jolla on horjumaton usko Raamatun ylösnousemuslupaukseen, ei vahingoita omaatuntoaan tällä tavalla. Eikö puhtaan omantunnon säilyttäminen ole yksi erinomainen hyöty niille, jotka uskovat ylösnousemukseen?
Sen lisäksi että saat hyötyä nyt, uskosi Jumalan kykyyn herättää kuolleet antaa sinulle odotteen saada toivottaa tervetulleiksi takaisin kuolleet tai kuulua itse kuolleista herätettyihin. Mutta jotta kuuluisit niihin, jotka saavat todistaa ylösnousemustoivon täyttymyksen, sinun on täytettävä joitakin vaatimuksia.
Ei kaikkia, jotka ovat kuolleet, herätetä kuolleista. Jeesus Kristus osoitti, ettei niillä ollut toivoa, jotka tekivät syntiä Jumalan henkeä vastaan. Hän sanoi: ”Kaikenlainen synti ja jumalanpilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta pilkkaa henkeä vastaan ei anneta anteeksi. Esimerkiksi sille, joka puhuu sanan Ihmisen Poikaa vastaan, se annetaan anteeksi, mutta sille, joka puhuu pyhää henkeä vastaan, sitä ei anneta anteeksi, ei tässä asiainjärjestelmässä eikä tulevassa.” (Matt. 12:31, 32) Koska Jumalan henkeä vastaan tehdystä synnistä ei ole anteeksiantoa, kaikki, jotka syyllistyvät sellaiseen syntiin, maksavat täyden rangaistuksen siitä pysymällä iäti kuolleina.
Verrattuna miljardeihin kuolleisiin harvat ihmiskunnasta ovat syyllistyneet tahalliseen synnin harjoittamiseen, jota Jumala pitää anteeksiantamattomana. Kuitenkin sen seikan, että sellainen synti on mahdollinen, tulisi saada meidät varuillemme, niin ettemme tahallamme laiminlyö Jumalan käskyjä. Usko Jumalan ylösnousemuslupaukseen estää ihmistä suorittamasta anteeksiantamatonta syntiä ja siten menettämästä elämää ikuisiksi ajoiksi.
Etumatka
Elämäntavasta, joka heijastaa uskoa ylösnousemustoivoon, on vielä eräs hyöty. Se merkitsee etumatkaa vanhurskauden tiellä. Miten se on mahdollista?
Sekä ”vanhurskaiden että epävanhurskaiden” ylösnousemus elämään maan päälle antaa molemmille ryhmille tilaisuuden saavuttaa täydellisyys Jumalan lapsina. (Apt. 24:15) Kaikki voivat käyttää hyväkseen apua, jota Jeesuksen Kristuksen ja hänen hallitsijatovereittensa käsissä oleva taivaallinen valtakunta antaa. Se, joka palveli Jumalaa kokosydämisesti ennen kuolemaansa ja ylösnousemustaan, havaitsee Jeesuksen Kristuksen ja hänen tovereittensa vallankäyttöön alistumisen paljon helpommaksi. Toisaalta mitä itsepäisemmin joku vastusti Jumalan tahtoa, sitä vaikeampi hänen on muuttua ja tulla täydelliseksi.
Jeesus Kristus viittasi tähän sanoessaan epäuskoisille maanmiehilleen: ”Niniven miehet nousevat tuomioon tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi, koska he katuivat sen johdosta mitä Joona saarnasi, mutta katso, tässä on enemmän kuin Joona. Etelän kuningatar herätetään tuomioon tämän sukupolven kanssa, ja hän tulee sille tuomioksi, koska hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, mutta katso, tässä on enemmän kuin Salomo.” (Matt. 12:41, 42) Kaupungista, joka itsepintaisesti kieltäytyisi kiinnittämästä huomiota totuuden sanomaan, Jeesus sanoi: ”Sodoman ja Gomorran maalla on tuomiopäivänä helpompaa kuin sillä kaupungilla.” – Matt. 10:15.
Sekä vanhurskaina että epävanhurskaina kuolleitten ylösnousemus tekee mahdolliseksi tuomiopäivän, jonka aikana ihmiset voivat osoittaa, haluavatko he todella alistua Kristuksen hallitsemaan Jumalan valtakuntaan. Niille Jeesuksen maanmiehille, jotka kuulivat hänen saarnaamisensa ja näkivät omin silmin hänen ihmeensä mutta sitten hylkäsivät hänet, se on oleva hyvin vaikeata. Heidän on nieltävä ylpeytensä ja tunnustettava, että he olivat väärässä ollessaan tunnustamatta Jeesusta Messiaaksi. Alistuminen sen hallitusvaltaan, jota he eivät halunneet kuninkaaksi, vaatii heiltä varmasti nöyryyttä.
Toisaalta Sodoman ja Gomorran asukkailla ei ollut koskaan sitä tilaisuutta, joka asetettiin niiden eteen, jotka näkivät Jeesuksen Kristuksen voimateot. Heille ylpeys ja itsepäisyys eivät ole yhtä suuri este kuin ensimmäisen vuosisadan epäuskoisille juutalaisille. Ylösnousevien niniveläisten ja ”etelän kuningattaren” osoittama parempi vastakaiku koituu ojennukseksi Jeesuksen maanmiesten kuolleista herätettävälle sukupolvelle, joka kuuli hänen saarnaavan ja opettavan. Joonan päivien niniveläiset ja ”etelän kuningattaren” päivinä eläneet suhtautuivat suotuisasti siihen, mitä Jumalan palvelijat sanoivat. Näin ollen heidän on oleva helpompi alistua Jumalan valitun kuninkaan hallituskauteen, hänen, jota kohtaan heillä ei ole koskaan ollut ennakkoluuloa.
Samaten ne, jotka nykyään halukkaasti tutkivat, mitä Jumalan sana sanoo, ja sitten soveltavat sitä elämässään, tulevat havaitsemaan edistymisen tuomiopäivänä paljon helpommaksi. Näin ollen se, mitä ihmiset tekevät nykyään, voi vaikuttaa heidän ikuiseen tulevaisuuteensa.
Kaikki, jotka kapinoivat Jumalan hallitusvaltaa vastaan tultuaan herätetyiksi kuolleista, menettävät ikuisen elämän odotteen. He kokevat ”toisen kuoleman”, josta herääminen ei ole mahdollista. Luemme ”toisesta kuolemasta” Ilmestyksen 20:14, 15:stä: ”Tämä tarkoittaa toista kuolemaa, tulijärvi. Ja jota ei todettu elämän kirjaan kirjoitetuksi, se heitettiin tulijärveen.”
Koska ymmärrämme, että ylpeä, itsepäinen asenne voisi johtaa iankaikkisen elämän menettämiseen, me haluamme saada etumatkaa vanhurskauden tiellä. Miten surullista olisikaan, jos joku menettäisi iankaikkisen elämän siksi, ettei hän käyttänyt hyväkseen nykyisiä tilaisuuksia hyvien ominaisuuksien kehittämiseksi, ominaisuuksien, jotka tekevät mukautumisen Jumalan vaatimuksiin hänelle helpommaksi tuomiopäivänä!
Mutta saatat kysyä: mitä voin tehdä saadakseni etumatkaa vanhurskauden tiellä?