Miksi et imettäisi vauvaasi?

NELJÄN lapsen äitinä olen pannut merkille, että imettäminen antaa pienokaiselle enemmänkin kuin ravintoa. Se auttaa kehittämään lämpimän, rakkaudellisen suhteen äidin ja lapsen välille. Vauva tarvitsee äidin läheisyyttä, hänen tarvitsee tunnustella äidin ihoa, kuunnella äidin sydämen rytmiä ja hellää ääntä. Mitä parempaa keinoa äidille onkaan annettu kuin pitää vauvaa rintaansa vasten ja imettää häntä!

Nykyään kuitenkin näky äidistä, joka imettää lastaan, on käynyt harvinaiseksi. Miksi niin harvat nykyaikaiset naiset valitsevat tämän tavan lapsensa ruokkimiseksi? Miksi niin monet äidit, jotka alkavat imettää lastaan, jättävät kesken? Olen harkinnut melkoisesti näitä kysymyksiä. Se, mitä olen vuosien mittaan kokemuksen ja tutkimusteni avulla saanut asiasta selville, saattaa hyödyttää myös sinua; erityisesti jos olet äiti, joka epäilee kykyään imettää vauvaansa.

Riittääkö rintamaito?

Tätä kysymystä minulla oli tapana pohtia mielessäni. Olin huolissani, koska en ymmärtänyt, että vauvat huutavat muustakin syystä kuin nälän tähden. Toisinaan pienokaiset itkevät, koska he ovat märissään tai koska heillä on ilmavaivoja. Tai ehkä vauva on pelkästään hyväilynkipeä. Hellyydenosoitus voi olla hänelle yhtä tärkeä kuin ruoka.

Todellisuudessa sinun ei tarvitse lainkaan pelätä, ettei maitosi riitä. Miksi ei? Siksi, että maidon tuotanto myötäilee kysyntää. Mitä enemmän siis vauvasi imee maitoa, sitä enemmän rintasi alkavat tuottaa sitä. Vaikka sinulla olisi kaksosetkin, imeminen saa rinnat antamaan riittävästi maitoa molemmille lapsille. Tämä todella hämmästyttävä kysynnän ja tarjonnan tasapainottava järjestelmä on kaikkiviisaan Luojan työtä. Yksi seikka, joka osoittaa saako lapsesi riittävästi ravintoa, on hänen vaippojensa usein tapahtuva kastuminen. Hänen on täytynyt niellä jotakin, joka kastelee nuo vaipat! Lisäksi jos pienokaisesi on enimmäkseen tyytyväinen ja hänen painonsa lisääntyy kohtuullista vauhtia, hän saa riittävästi syötävää. Riittävä painon lisäys on keskimäärin puoli kiloa kuukaudessa tai 100–200 grammaa viikossa.

Imetysajat

Olet ehkä kuullut, että vauvaa tulisi imettää säännöllisin ajoin, esimerkiksi joka kolmas tunti. Uskoin tähän ja yritin ruokkia ensimmäistä lastani kellon pikemminkin kuin hänen nälkäisen masunsa mukaan. Jos hän heräsi ja halusi syödä ennen aikataulun mukaista ruokailua, hämmennyin ja hermostuin. En voinut ymmärtää, miksi hän ei käsittänyt, ettei ollut vielä ruoka-aika.

Neljännen lapsemme saapumiseen mennessä olin kuitenkin päättänyt, että unohtaisin kellon, kun oli kysymys vauvan ruokinnasta. Hämmästyksekseni havaitsin, että vauva oli tyytyväinen ja olin itse rentoutunut. Kokeile sitä nähdäksesi, että se tehoaa.

Toisaalta jos sinulla on unelias vauva, saattaa olla tarpeellista herättää hänet syömään. Ei ole epätavallista, että pienokainen nukkuu viisi tuntia tai enemmänkin kerrallaan, toivottavasti öisin. Mutta jos hän nukkuu niin kauan useammin kuin kerran vuorokaudessa, saattaisi olla viisasta herättää hänet syömään ehkä kolmen tunnin välein. Havaitset luultavasti, että ennen pitkää hän tottuu aikatauluunsa.

Päättäväisyys tarpeen

Koska niin harvat äidit imettävät nykyään, monilla lääkäreillä ei ole kovinkaan paljon kokemusta imettämisen suhteen. Lääkärit kyllä tietävät, että rintamaito on pienokaisille parempaa ruokaa kuin lehmänmaito. Lääketieteellinen kirjallisuus osoittaa tämän hyvin selvästi. Mutta pulloruokinnan tultua niin suosituksi lääkäri saattaa olla rohkaisematta sinua rintaruokintaan, koska hän ei tunne tätä menetelmää. Miten silloin tulisi menetellä?

On muita lääkäreitä. Keskustele sellaisten naisten kanssa, jotka ovat imettäneet lapsiaan, ja kysy minkä lääkärin luona he kävivät ja suositteliko tämä rintaruokintaa. Jos hän suositteli, mene hänen vastaanotolleen ja kerro hänelle, että haluat imettää lastasi. Tee tämä ennen vauvan syntymää. Etsi käsiisi lääkäri, josta pidät.

Jos aiot synnyttää lapsesi sairaalassa, on tärkeätä, että esität hyvin selvästi päätöksesi imettää lastasi. Miksi niin? Harvardin yliopiston ravintotieteen professori tri Jean Mayer vastaa: ”Rintaruokintaa ei virallisesti suosita miesten hallitsemissa sairaaloissa. Ellei uusi äiti ole selvästi ilmaissut haluavansa imettää, hänelle annetaan hänen ’kuivattamisekseen’ estrogeeniruiske jo ennen kuin hän on herännyt nukutuksesta.” Mutta vaikka ’kuivattamispistoksia’ olisi annettukin, imettäminen voi elvyttää maidontuotannon.

Pyynnöstäsi jotkin sairaalat sallivat vauvan olla kanssasi samassa huoneessa. Jos sairaalassa ei ole tällaista vierihoito-ohjelmaa, pyydä että saat vauvan luoksesi ainakin joka kolmas tunti tai milloin tahansa hän on nälissään. Tämä merkitsee luonnollisesti myös sitä, että saat lapsesi luoksesi myös yöllä ruokkiaksesi häntä. Pyydä, ettei hänelle anneta täydentävää pulloruokintaa sairaalassa, koska se vähentäisi hänen ruokahaluaan ja näin ollen vaikuttaisi maidontuotantoosi.

Jotkut lääkärit ovat sallineet potilaittensa imettää vastasyntyneitä lapsiaan jo synnytysvuoteessa. Se on suositeltavaa, koska vastasyntyneen imeminen edistää maidontuotantoa. Mutta se palvelee myös toista tarkoitusta: se saa äidin kohdun supistumaan, mikä vähentää verenvuotoa.

Jos imettämisesi suhteen herää jokin lääketieteellinen pulma, varmistaudu siitä, että lääkäri ymmärtää sinun haluavan kovasti jatkaa imettämistä. Suorita jonkin verran omia tutkimuksia pulman suhteen. Se osoittaa lääkärille, että olet kyllin kiinnostunut imettämisestä oppiaksesi voittamaan syntyvät esteet. Jos lääkäri jostakin lääketieteellisestä syystä vaatii sinua lopettamaan imettämisen, ehdota, että lopetat vain väliaikaisesti. Pumppua maitoa rinnoistasi niin kauan kuin et imetä vauvaa, jotta maidontuotantosi säilyisi ennallaan. Myöhemmin tilanteen korjaannuttua voit jatkaa imettämistä.

Kun pyrit päättäväisesti onnistumaan rintaruokinnassa, saat palkintoja. Esimerkiksi imettäneillä äideillä esiintyy harvemmin rintasyöpää. Lisäksi jos olet hermostuvainen, saattaa se, että istahdat säännöllisesti imettämään, auttaa sinua rentoutumaan. Imettäminen saa ruumiisi tuottamaan hormoneja, joilla on rauhoittava vaikutus. Ja kun ajattelemme näitä vaarallisia aikoja, jolloin onnettomuudet uhkaavat, voisimme kysyä itseltämme: ”Voisiko pienokaiseni säilyä vaikeitten aikojen yli säännöstelyannoksilla ilman rintamaitoa?”

Muutama sana aviomiehille: koska teidän mielipiteenne vauvan ruokkimisen suhteen merkitsee luultavasti vaimollenne enemmän kuin mikään muu, antakaa hänelle kaikki tukenne hänen pyrkimyksessään imettää lastaan.

Nännien hoito

Joillakuilla, erityisesti punatukkaisilla ja vaaleaverisillä naisilla, on vaikeuksia nännien arkuuden tähden, ja tämä on saanut heidät luopumaan imettämisestä. Kuitenkin ennen vauvan syntymää aloitettu totutteluohjelma tavallisesti estää tällaisen pulman kehittymisen.

Ensiksikin ehdotetaan, että nänneihin käytetään saippuaa niukasti, jos lainkaan, koska se kuivattaa ihoa, niin että se halkeilee herkemmin. Nännien pitämiseksi taipuisina suositellaan jokapäiväistä ohjelmaa, jossa niitä vedetään sangen napakasti useita kertoja, mutta ei niin paljon että tekee kipeää. Suorita tämä harjoitus kerran tai kahdesti päivässä. Sen jälkeen on hyvä voidella nännit jollakin öljymäisellä voiteella, kuten lanoliinilla.

Maitotiehyitten avaamiseksi ja synnytyksen jälkeen mahdollisesti esiintyvien rinnan tukkeumien ehkäisemiseksi suositellaan, että noin kuusi viikkoa ennen lapsen syntymää alat yrittää puristaa käsilläsi jonkin verran ternimaitoa rinnoistasi. Terni- eli pihkamaito on kellertävää nestettä, jota erittyy ennen varsinaisen maidon tuloa.

Ternimaitoa saadaan seuraavasti: Paina rinta kätesi muodostamaan kuppiin. Pane peukalo rinnan yläpuolelle ja etusormi alapuolelle tumman alueen reunaan. Purista sitten varovaisesti peukalolla ja etusormella ja varo painamasta niitä nänninpäätä vasten. Pyörittele peukaloa ja etusormea nännipihan ympärillä saadaksesi kaikki maitotiehyet aukenemaan. Aluksi tulee ehkä vain pieni pisara tai ehkä ei sitäkään, mutta älä ole huolissasi. Sillä ei ole mitään yhteyttä maidon tulevaan määrään.

Jos nänninpääsi ovat arat lapsen synnyttyä, älä joudu epätoivoon. Havaitsin, että ilmakylpyjen antaminen nänneille mahdollisimman paljon auttaa. Niinpä kun lopetat imettämisen, anna rinnoillesi riittävästi aikaa kuivua ennen niiden peittämistä. Havaitsin, että E-vitamiini sai aralla alueella ihmeitä aikaan, ja jotkut suosittelevat lanoliini- tai A- ja D-vitamiinipitoista öljyä.

Jos nännisi ovat arat, saatat ajatella, että sinun tulisi imettää harvemmin. Päinvastainen on kuitenkin tavallisesti parasta. Imetä useammin, sanokaamme joka kahden tai kahden ja puolen tunnin välein. Näin rinnat pysyvät verrattain tyhjinä. Vauva ei myöskään ime nälkäisen ahnaasti, joten nännit eivät ärry sen tähden. Saattaisi olla myös hyvä rajoittaa imettäminen kymmeneen minuuttiin rintaa kohti, kun nännit ovat arat.

Maidontuotannon ylläpito

Pitääksesi yllä maidontuotantoasi sinun on tärkeätä imettää lastasi molemmista rinnoista kullakin syöttökerralla. Jos imetit häntä viimeksi vasemmasta rinnasta, aloita seuraavalla kerralla vasemmasta rinnasta. Kun vauva on tyhjentänyt tuon rinnan, anna hänelle oikea. Aloita seuraavalla kerralla oikeasta rinnasta. Minulla oli tapana käyttää pientä hakaneulaa muistaakseni, kummasta rinnasta minun tuli aloittaa seuraavalla kerralla. Kiinnitä se alusvaatteisiisi.

Saatat havaita, että kun lapsesi on noin kuuden viikon ikäinen ja jälleen kun hän on kolme kuukautta vanha, hän saattaa tulla kärttyisäksi ja haluta imeä useammin. Se merkitsee vain sitä, että hän kasvaa, ja se on hänen tapansa lisätä maidontuotantoasi. Imetä häntä, milloin hän haluaa imeä, ja havaitset, että muutamassa päivässä hän palaa normaaliin aikatauluunsa.

Milloin siirtyä kiinteään ruokaan

Kiinteän ruoan antamisen aloittamisessa lapsellesi ei tarvitse pitää kiirettä. Äidinmaito on ainoa, mitä hän tarvitsee ensimmäisinä elinkuukausinaan. Hän ei tarvitse edes vettä, koska hänen saamansa maito sisältää tarvittavan määrän nestettä.

Tavallisesti lapsesi ilmoittaa sinulle, milloin on aika aloittaa kiinteän ruoan antaminen. Hän tekee sen vaatimalla äkisti enemmän ruokaa. Jos olet noin viiden päivän aikana yrittänyt lisätä imetyskertoja eikä se tyydytä hänen suunnatonta ruokahaluaan, silloin vauva kertoo sinulle, että hän on valmis ottamaan kiinteää ruokaa. Aloita antamalla yhtä ruokalajia kerrallaan ja hitaasti. Niinpä jos hänessä kehittyy ihottuma tai muita allergisia reaktioita, kykenet erottamaan, mistä ruokalajista se johtuu.

Aloin ruokkia nuorintamme kiinteällä ravinnolla hänen ollessaan noin viiden kuukauden ikäinen. Siihen asti hän sai pelkästään maitoani ja voi oikein hyvin. Kun kiinteän ruoan antaminen aloitettiin, havaitsin, että hän kykeni istumaan ja ottamaan uuden kokemuksen vastaan paljon paremmin kuin nuoremmat lapset. Havaitsin myös hämmästyttävän sivuvaikutuksen: olimme säästäneet sangen paljon rahaa, koska emme olleet ostaneet yhtään vauvanruokaa noiden kuukausien aikana. Emme myöskään ostaneet vauvanmaitosekoituksia emmekä tuttipulloja! Viiden kuukauden ikäisenä vauva alkoi syödä ruokaa, jota otin omasta ruokapöydästämme ja jonka hienonsin helpommin sulavaksi.

Miten kauan jatkaa rintaruokintaa?

Merkitseekö tämä sitä, että kun alat antaa lapsellesi kiinteää ravintoa, sinun tulisi lopettaa rintaruokinta? Ei suinkaan! Korvaat ainoastaan osan lapsesi maitoravinnosta kiinteällä ruoalla. Mutta milloin sinun tulisi lopettaa imettäminen?

Israelilaiset äidit imettivät lapsiaan 2¹/2–3 vuoden ikään tai kauemmin. Raamattu kertoo, että Aabrahamin iäkäs vaimo Saara vieroitti poikansa Iisakin vasta tämän ollessa viisivuotias. Toisten naisten kerrotaan imettäneen vielä kauemmin. Saturday Review of the Sciences -lehden vuoden 1973 toukokuun numerossa sanotaan:

”Muinaiset intiaanit uskoivat, että mitä kauemmin lapsi sai rintamaitoa, sitä kauemmin se eläisi. Ei ollut sen tähden epätavallista, että lapsia imetettiin 8- tai 9-vuotiaiksi. Vieläpä niin äsken kuin 40 vuotta sitten kiinalaiset ja japanilaiset äidit imettivät lapsiaan viisi- tai kuusivuotiaiksi.”

Nyt ehkä ajattelet: ”Kuka haluaa imettää niin kauan? Ihmiset ajattelisivat, että minussa olisi jotakin vikana.” On totta, että ajat ovat muuttuneet. Mutta voisimme ehkä kysyä itseltämme, emmekö me ja lapsemme hyötyisi pitemmästä imetysajasta kuin se, minkä nykyinen yhteiskunta esittää sopivaksi meille. Ei ole nykyään outoa nähdä pientä piipertäjää tuttipullo mukanaan, joten miksi on niin outoa jatkaa imettämistä ainakin siihen asti kunnes lapsi on vuoden ikäinen tai vanhempikin? Ashley Montagu sanoo kirjassa Touching (Kosketus):

”Lukuisat tutkijat ovat todistaneet, että elämän ensimmäisen vuoden aikana annetusta rintaruokinnasta koituu etua myöhemmän kehityksen kannalta aina aikuisuuteen asti. Todisteet osoittavat, että lasta tulisi imettää ainakin 12 kuukautta ja imetys tulisi lopettaa vasta, kun lapsi on siihen valmis, vähitellen, niin että kiinteää ruokaa aletaan antaa kuuden kuukauden iässä rintaruokinnan korvaamiseksi osittain. Äiti vaistoaa yleensä, milloin lapsi on valmis vieroitettavaksi.”

Olen imettänyt nuorinta lastamme pitkälle taaperrusikään ja olen havainnut, miten hän vähitellen luopuu vauvan piirteistä ja on tulossa pikku pojaksi.

Tulen aina katsomaan taaksepäin tähän elämäni aikaan kiitollisena Luojalleni, Jehova Jumalalle, tästä lahjasta, jonka hän on antanut imettäville äideille – tästä kauniista suhteesta, joka minulla on ollut lapsiini. – Lähetetty.