Miten valmistauduimme synnytykseen
Odotatko lasta? Kuinka paljon sinä ja miehesi tiedätte tulevasta kokemuksestanne, synnytyksestä? Monilla aviopareilla on synnytyksestä hämärä käsitys ja siihen liittyy monia harhakuvitelmia, jotka aiheuttavat turhaa pelkoa, jopa paniikkia.
KUN tulin raskaaksi, aviomieheni ja minä päätimme tehdä kaiken mahdollisen valmistautuaksemme sitä päivää varten, jona lapsemme tulisi maailmaan. Olimme mukana kahdeksalla oppitunnilla, joilla annettiin opetusta sikiön kehityksestä ja syntymään johtavista tapahtumasarjoista. Kurssiin sisältyi elokuvia ja käytännöllisiä keskusteluja. Halusimme perhekeskeisen synnytyksen, johon aviomieheni ottaisi osaa.
Saanhan kertoa sinulle jotakin siitä, mitä opimme.
Heti kurssin alussa perehdyimme hyvän ja tasapainoisen ravitsemuksen tärkeään merkitykseen raskauden aikana. Rauta on erityisen tärkeätä, koska kodissaan kohdussa vauva kerää varastoon rautaa niin paljon, että se riittää noin puoleksi vuodeksi syntymän jälkeen. Siksi kurssin jäsenet antoivat toisilleen tuon harvojen pitämän mutta niin rautapitoisen ruokalajin – maksan – valmistusohjeita. Opimme myös, että minun olisi nautittava enemmän maitoa ja juustoa, koska vauva käyttää paljon kalkkia luiden rakennusaineeksi. Lisäksi minun olisi ruokavaliossani rajoitettava hiilihydraattien käyttöä välttääkseni painon liiallista lisääntymistä.
Synnytyspolttoihin mukautuminen
Kuultokuvat ja elokuvat auttoivat meitä oppimaan, miten uusi ihmisluomus kehittyy kohdussa ja miten synnytys tapahtuu. Synnytys voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensin on sarja tiheneviä kohdun lihasten supistuksia. Nämä saavat kohdunsuun avautumaan vähitellen niin laajaksi, että vauvan pää mahtuu siitä läpi. Toisen vaiheen aikana vauva työntyy synnytyskanavan läpi ulkopuolella olevaan maailmaan. Kolmannessa vaiheessa kohdunontelosta poistuu istukka, joka on ollut vauvan ja äidin välisenä yhdyssiteenä, jonka kautta ravitseminen ja jätteiden poistaminen on tapahtunut.
Kaikkein vaikeimpana pidetään ensimmäisen vaiheen loppuosaa. Kohdunsuu avautuu silloin suurimmilleen – sen läpimitta on noin 10–12 senttimetriä. Koska äiti ymmärtää, että synnytyspoltot tekevät työtä kauan odotetun lapsen saapumisen hyväksi, hänen tulisi haluta mukautua supistuksiin rentoutumalla polttojen välillä. Jännittämällä tahdonalaisia lihaksiaan hän vain häiritsee tahdosta riippumattomien kohdun lihasten supistuksia ja lisää epämukavuutta. Siksi meille opetettiin täydellisen rentoutumisen ja oikean hengitystekniikan arvo. Äidin koko energia on siten kohdun lihasten käytettävissä.
Aviomiehellä voi olla erityisen tärkeä valmentajan osa, varsinkin siirryttäessä synnytyksen ensimmäisestä vaiheesta toiseen vaiheeseen. Hän voi muistuttaa vaimoaan pysymään rentoutuneena ja säilyttämään määrätyn hengitysrytmin, samalla kun hän hieroo häntä rauhoittavasti. Me opimme, että toisen vaiheen aikana on ponnistettava ja polttojen välillä hengitettävä läähättämällä, jotta vältyttäisiin lapsen liian nopean syntymisen aiheuttamilta kudosrepeämiltä.
Mitä on sanottava kipuja lievittävien lääkkeiden käytöstä? Oppikurssillamme korostettiin sitä, että jokaisen naisen on ratkaistava asia itse. Monet pystyvät synnyttämään lapsensa ilman lääkkeitä. Mutta toisaalta ketään naista, joka pyytää niitä synnytyksen aikana, ei pidetä raukkana. Meistä se oli hyvin lohdullista.
”Se on tyttö!”
Kun vauvani oli työntynyt melkein kokonaan synnytyskanavan läpi, ponnistin hiukan viimeisen kerran. Vauvan pää tuli näkyviin ja aiheutti jännittynyttä arvailua. ”Se näyttää pojan päältä”, huudahti mieheni. ”Ei, se näyttää tytön päältä”, vastasi kätilö kipakasti. Sitten tuli sykähdyttävä hetki – ”Se on tyttö!” Miten suurenmoinen ja ihana hetki!
Pian sen jälkeen kallisarvoinen pienokaisemme painautui rintaani vasten saadakseen ensimmäisen ateriansa, ainutlaatuista nestettä, jota kutsutaan terni- eli pihkamaidoksi. Muistan oppineeni, että tämä on erittäin hyvää vastasyntyneelle. Siihen on kolme syytä: 1) Koska ternimaidon rasva- ja hiilihydraattipitoisuus on hyvin alhainen, vastasyntyneen on helpompi sulattaa sitä. 2) Siinä on enemmän sairauksien vasta-aineita kuin varsinaisessa maidossa. 3) Ternimaidolla on lievästi ulostuttava vaikutus, jonka ansiosta poistuu ”lapsenpihka” (solujen, liman ja sapen keräymät), jota on kerääntynyt pienokaisen suolistoon ennen syntymää.
Tiesin, että muutaman päivän kuluttua vauvamme alkaisi saada oikeaa maitoani. Se on paljon parempaa kuin mikään korvike. Vauva pystyy sulattamaan helpommin rintamaitoa, ja se aikaansaa immuniteetin eräitä virustauteja vastaan. Rintaruokinta auttaisi myös minua. Vauvani imeminen edistäisi kohdun supistumista ja vähentäisi verenvuotoa. Jotkin tutkimukset ovat osoittaneet, että täydellinen rintaruokinta voi joissakin tapauksissa, vaikkakaan ei kaikissa, viivästyttää munasolun irtoamista, mikä on luonnon keino ehkäistä kovin tiheää lasten tuloa.
Oppitunneillamme meitä autettiin myös vapautumaan joistakin perusteettomista uskomuksista. Esimerkiksi erästä tulevaa äitiä oli kielletty kurkottamasta käsiään päänsä yläpuolelle, koska se saisi napanuoran kietoutumaan vauvan kaulan ympärille ja kuristamaan hänet. Mutta opettajamme selitti, että äidin liikkeet eivät voi vaikuttaa sikiön tai napanuoran asentoon. Napanuora oli kiertynyt kahdesti oman vauvani kaulan ympäri, mutta hän syntyi silti terveenä ja pirteänä.
Jotkut väittävät pystyvänsä ennustamaan lapsen sukupuolen äidin vatsan muodosta. ”Jos se on matalalla ja pyöreä, odotat tyttöä”, he sanovat. Näillä uskomuksilla ei kuitenkaan ole mitään perustetta. Ainoa keino vauvan sukupuolen selville saamiseksi etukäteen on ottaa näyte kohdun lapsivedestä ja tutkia siinä olevat solut.
Viettäessäni kolme päivää synnytyksen jälkeen erityisessä ”äitiyskeskuksessa” uusi vauva sai kokea läheistä perhesuhdetta. Käytäntö ei ollut sellainen, että tyttäremme olisi tuotu luokseni vain ennalta määrättyinä tunteina ja sitten lennätetty pois ja isä olisi nähnyt häntä vain vilaukselta silloin tällöin. Sen sijaan saimme vauvan kanssa tavata toisiamme aina kun halusimme. Koska vauvan sänky oli pyörien päällä, sitä oli helppo liikutella huoneeseeni ja sieltä pois. Miten mukavaa oli myös se, että isä saattoi olla siellä kanssamme aina kun hän halusi. Mieheni ja omasta mielestäni synnytykseen valmistautuminen etukäteen osoittautui ehdottomasti vaivan arvoiseksi. – Lähetetty.