Lemmikkieläimet ja ihmiset

Herätkää!-lehden Australian-kirjeenvaihtajalta

”VOIN yhä muistaa sen kuin eilisen päivän, vaikka siitä on jo monta vuotta. Kuului ilon kiljahdus, ja sen jälkeen pikku tyttäreni ilmaantui ja kuulutti mahtavana: ’Äiti, nyt tuli toinen kissanpoika.’ Sitten hän taas meni odottamaan seuraavan kissanpojan saapumista.

”Eläimet kiehtoivat häntä. Eräänä päivänä hän toi kolmen senttimetrin pituisen otuksen, joka kyyhötti hänen kupiksi käperretyssä kädessään. ’Katso, äiti, minulla on ihan pieni kissanpoika.’

”’Ei, kultaseni, se on perhosen toukka’, selitin.

”’Ei’, kuului painokas vastaus. ’Se on ihan pörröinen. Se on pikkuinen kissimirri!’

”Yhteen aikaan meillä oli sekä kissa että cockerspanieli. Minua vieläkin hymyilyttää, kun muistelen niiden yhteisiä leikkejä. Joskus kissa kietoi käpälänsä koiran kaulaan ja nuoli sen naamaa. Koira vain sulki silmänsä ja makasi hurmioituneena.”

Tämän äidin kokemus todistaa sen, että lemmikkieläimet ovat varmasti suosittuja. Kahdessa kolmesta australialaisesta perheestä on ainakin yksi lemmikkieläin. Eniten on koiria, sitten kissoja, lintuja ja kaloja. Lisäksi pidetään hevosia ja poneja, pieniä kenguruja, kaniineja, marsuja, hiiriä, kilpikonnia, sisiliskoja ja etanoita puhumattakaan eksoottisemmista lemmikkieläimistä, kuten esimerkiksi riikinkukoista, käärmeistä ja lepakoista.

Sinulla voi olla jokin lemmikkieläin. Tai kenties aiot hankkia sellaisen itsellesi, lapsillesi tai jollekulle muulle. Vaikka tuntisitkin lemmikkieläinten omistajia tai heitä asuisi naapuristossasi, niin ihmisten ja lemmikkieläinten välisen suhteen tarkastelusta voi olla hyötyä.

Miksi ihmisillä on lemmikkieläimiä

Tietosanakirja Encyclopædia Britannica selittää: ”Lemmikkieläinten pito tyydyttää erään syvän yleismaailmallisen inhimillisen tarpeen, ja lemmikkieläimiä on kaikilla kulttuuritasoilla.”

Eräässä tuoreessa australialaisessa tutkimuksessa ihmisiltä kysyttiin, miksi he omistivat lemmikkieläimen. Huomattavimmaksi syyksi esitettiin seuran tarve. Koirien pidon syyksi mainittiin turvallisuus ja joissakin tapauksissa myös hyödyllinen työ. Jotkut pitivät lemmikkieläimiä siitostarkoituksiin. Toiset katsoivat lemmikkiensä auttavan rentoutumisessa.

Monien vanhempien mielestä lemmikkieläimestä voi olla hyötyä lapsille. Se voi tarjota mielihyvää ja seuraa ja antaa ensi käden tietoja eläinten elämästä. Seuraamalla parittelua, tiineenä oloa, poikasten synnytystä ja niiden hoitoa lapset voivat käsittää lisääntymisen ihmeen. Toisaalta lemmikkieläimen sairaudet ja jopa kuolema voivat valmistaa lasta nykyisen elämän karuihin tosiasioihin.

Lemmikkieläimet antavat tilaisuuden tähdentää lapsille sitä, että toinen elämä on riippuvainen heistä. Aivan liian usein vanhemmat ostavat lemmikkieläimiä innokkaille lapsille vain havaitakseen, että uutuuden viehätyksen hävittyä he saavat itse pitää huolta lemmikistä. Mutta äiti, jonka kokemus kerrottiin tämän artikkelin alussa, muistaa tyttärestään: ”Kun hänellä oli silkkiäistoukkia, hänen oli säännöllisesti mentävä kadulle etsimään mulperipuun lehtiä. Koiran pesu, harjaus ja ruokinta oli myös hänen vastuullaan, vaikka meillä oli tapana auttaa häntä toisinaan. Me opetimme, ettei hän saa koskaan olla julma eläimille ja että hänen tuli kiittää ja palkita koiraa, kun se oli hyvä. Kun hän teki näin, se katsoi häneen sielukkailla silmillään, ja sen töpöhäntä melkein heilutti koiraa!”

Esimerkiksi henkisesti ja ruumiillisesti vammautuneille lapsille on ollut hyötyä siitä, että he ovat saaneet olla kosketuksissa lemmikkieläimiin. Se voi auttaa lapsia rentoutumaan ja sopeutumaan paremmin ympäristöönsä.

On tavallista, että lemmikkieläimiä on sellaisilla eri-ikäisillä pariskunnilla, joilla ei ole lapsia kotona. Lemmikkieläimen asettaman haasteen ohella sen leikkisyys ja kiintymys korvaa toisinaan sen, että ympärillä ei ole lapsia. Monet yksinäiset ja vanhemmat ihmiset ovat saaneet suurta mielihyvää ja hyötyä lemmikkieläintensä seurasta, kiintymyksestä, uskollisuudesta ja joskus niiden suomasta turvallisuudesta.

Ihmissuhteiden hajoamisessa on surullista se, että joskus yksinään elävät vanhemmat ihmiset voivat pakkomielteen omaisesti kiintyä lemmikkieläimiin. Muuan sosiaalityöntekijä kertoi: ”Eräs vanha mies tarvitsi lääkärinhoitoa tulehtuneen varpaansa vuoksi. Hän ei välittänyt etsiä hoitoa kuukausiin, sillä se olisi voinut merkitä hänelle hänen koiransa seuran menettämistä. . . . Mies menetti jalkansa alkaneen kuolion vuoksi, mutta oli onnellinen niin kauan kuin hän saattoi nähdä koiransa.” Joidenkuiden vanhusten tiedetään kuolleen pian sen jälkeen kun he olivat menettäneet rakkaan lemmikkieläimen.

Mutta lukuun ottamatta sellaisia kohtuuttomuuksia, jolloin lemmikkieläimiä hoivataan ylenpalttisesti ja kohdellaan ikään kuin ne olisivat ihmisiä, ne voivat oikealla paikallaan muodostaa onnellisen ja hyödyllisen osan monien perheiden ja yksilöiden elämässä.

Lemmikkieläimestä huolehtiminen

Lemmikkieläimiä hankitaan usein yhtäkkiä kenties siten, että jonkin lemmikkieläimen omistaja koettaa antaa pois ei-toivottuja pentuja. Mutta sitä mukaa kuin pörröinen elävä pikkukerä kasvaa, kasvavat vastuutkin. Raamattu sanoo Sananlaskujen 12:10:ssä: ”Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa.” Joskus se vaatii melko paljon.

Lemmikkieläinten aiheuttamiin menoihin sisältyvät ravinto- ja eläinlääkintähuollon kustannukset. Viimeksi mainittuihin voi kuulua matokuureja ja rokotuksia samoin kuin erikoispalveluksia sairauden ja tapaturmien vuoksi.

On kysymys ajastakin. Harjaus, pesu, ruokinta, valmennus, ulkoiluttaminen ja hoitaminen, helliminen ja kurittaminen vaativat kaikki aikaa. Ajan määrä tietenkin vaihtelee lemmikkieläimen ja ihmisten mukaan.

Sitten ihmisellä on vielä eräs vastuu lemmikkieläintä ja muita ihmisiä kohtaan. Esimerkiksi koirat kaipaavat ihmisen seuraa, ja niiden kanssa täytyy käyttää aikaa. Ne tarvitsevat myös koolleen sopivan aidatun alueen. Eräs asiantuntija valitti sitä, ”miten paljon pienissä terassitaloissa asuu ihmisiä, joilla on afgaaninvinttikoiria ja tanskandogeja”. Jos aitoja ei pidetä kunnossa, koirat voivat karata ja tuhota omaisuutta, liata katuja ja vaarantaa liikenteen. Joskus lemmikkieläinten meteli voi ärsyttää naapureita. Eksoottiset lemmikkieläimet voivat olla jännittäviä jonkin aikaa, mutta useinkaan niitä ei voida pitää talossa. Sekä eläin että sen omistaja voivat kärsiä.

Nykyisessä kaupunkielämässä voi olla hyvin vaikeaa löytää sopivaa tilaa lemmikilleen. Myös kun ihminen matkustaa, hoidon järjestäminen lemmikkieläimelle voi olla vaikeaa tai kallista.

Kulkukoirat ja -kissat, jotka usein ovat sellaisista perheistä, joissa lemmikkieläimestä ei huolehdita, ovat vaikea ongelma monissa kaupungeissa. Neljäntoista miljoonan asukkaan Australiassa surmataan joka vuosi noin 50000 kulkukoiraa tai ei-toivottua koiraa ja paljon enemmän kissoja. Niinpä monet kissan- ja koiranomistajat antavat kuohia lemmikkinsä, jos he eivät aio kasvattaa pentuja. Tämä myös estää eläimiä ja varsinkin uroksia lähtemästä omille teilleen.

Lemmikkieläinten ihmisiin siirtämiä tautejaa

Silloin tällöin lemmikkieläimistä voi siirtyä ihmisiin tauteja, joskus vakavin seurauksin. Jos järkeviin varotoimiin ryhdytään, ei ole syytä huoleen. Mutta on viisasta tietää jotakin yleisimmistä taudeista.

Vesikauhu on vakava ongelma joissakin osissa maailmaa. Siellä missä vesikauhu on yleistä, on tapana rokottaa lemmikkieläimet sitä vastaan.b

Loisina elävien suolinkaisten aiheuttamaan tautiin, joka on yleinen koirilla ja kissoilla, on kiinnitetty yhä enemmän huomiota Australiassa sen jälkeen kun se äskettäin teki eräästä lapsesta sokean. Kaupunkialueiden lemmikkieläimet saavat useammin tartunnan, ja koiranpennut ovat pahimpia syyllisiä.

Matojen munia joutuu suuret määrät lemmikkieläinten ulosteisiin. Tahmeina ne tarttuvat eläinten turkkiin samoin kuin mattoihin, nurmikoihin tai leluihin. Niistä ne voivat siirtyä suuhun pesemättömien käsien kautta. Jos munista kehittyneitä toukkia vahingossa syödään, ne kulkeutuvat maksaan, hermostoon ja aivoihin. Munat voivat säilyä maassa vuosia. Eräässä englantilaisessa tutkimuksessa niitä tavattiin monien puistojen ja leikkikenttien maaperästä.

Heisimadot (ekinokokkitauti) voivat siirtyä ihmiseen samalla tavalla. Ihotauteja (esimerkiksi rengaspälvisilsa) voi siirtyä suoraan tai punkkien välityksellä.

Häkkilinnuissa, myös papukaijoissa, kyyhkysissä ja siipikarjassa, voi olla papukaijakuumetta (ornitoosia). Vaikka ne näyttävätkin terveiltä, se voi aiheuttaa influenssaa ja keuhkokuumetta. Lintuhäkkien ahtaus ja keinotekoiset olosuhteet edistävät sitä, ja ihminen voi saada siitä tartunnan vetämällä henkeensä linnun kuivia ulostuksia sisältävää pölyä tai koskettamalla sairasta tai kuollutta lintua.

Noudattamalla järkevää hygieniaa lemmikkieläimet voidaan pitää oikeassa paikassaan. Silti ne voivat olla suurena ilon lähteenä, mutta eivät uhkana perheesi terveydelle.

Tasapainoinen näkemys

Monille ihmisille lemmikkieläimestä huolehtiminen on arvokas osa heidän elämäänsä. Lemmikkieläimen kiintymys ja uskollisuus, yksilölliset taipumukset ja kyky reagoida isäntänsä ääneen ja liikkeisiin tuottavat paljon mielihyvää.

Toiset huomaavat, että heidän olosuhteensa, halunsa tai elämäntapansa rajoittavat sitä aikaa tai niitä mahdollisuuksia, joilla he voivat huolehtia lemmikkieläimestä, ja niinpä he päättävät olla hankkimatta tai pitämättä sellaista.

Lemmikkieläimet voivat varmasti tuottaa paljon iloa ihmiselle. Mutta on hyvä säilyttää tasapainoinen näkemys niistä, koska lemmikkieläimet eivät voi koskaan korvata hyviä suhteita toisten ihmisten kanssa tai olla näiden suhteiden veroisia.

[Alaviitteet]