Tarjoatko lapsellesi ”skorpionia”?
”ELOKUVA sisältää myös hirvittävän sadistisia kohtauksia, joille tämän hetken suositussa viihteessä tuskin löytyy vertaa.” Muuan ”ihmisrobotti murskaa hitaasti ihmistekijänsä kallon”. Toista jo vajaajäsenistä naisolentoa ammutaan. ”Näemme hänen vääntelehtivän raivokkaasti ja kuolevan.” Sitten näytetään, kuinka yksi päähenkilöistä ”työntää sormensa hänen haavaansa ja nuolee sormestaan hänen vertaan”.
Nämä kuvaukset on otettu eräästä New York Times -lehden artikkelista, jossa kysyttiin, eikö tällainen elokuvissa esiintyvä väkivalta ole sosiaalisesti tuhoisaa. Kirjoitus sanoi elokuvasta Blade Runner: ”Hyytyneen veren seikkaperäinen kuvaaminen sekä aggressiivista käyttäytymistä korostava juoni näyttävät nostavan uusiin ulottuvuuksiin suuntauksen, joka ilmenee nykyään monissa suurelle yleisölle tarkoitetuissa tieteis- tai fantasiaelokuvissa, jotka vetävät paljon nuoria puoleensa.” Tässä vaara juuri piileekin: nuorten sukupolvi aivopestään mielettömällä tai tarpeettomalla väkivallalla.
Artikkeli jatkoi: ”Haastatellut psykologit korostivat voimakkaasti kuvailtujen aggressioiden haitallisia vaikutuksia. ’Mieletön verenvuodatus ja väkivalta on vaarallista’, sanoi Blade Runner -elokuvan ohjaaja. ’Luulen sen yllyttävän väkivaltaan. Sen täytyy vaikuttaa lapsiin. Vaikutus on väistämätön.’”
Vaikuttavatko elokuvat, joissa kuvataan äärimmäistä väkivaltaa ja kauhua, todella lapsiin? Yhdysvalloissa sijaitsevan Wisconsinin yliopiston psykologian professorin tri Leonard Berkowitzin mukaan väkivallan havainnollisella esittämisellä on todistettu selvästi olevan katsojiin haitallisia vaikutuksia. Yhdysvaltain mielenterveysinstituutin julkaisema raportti osoittaa, että ’televisiossa esitetty ylenmääräinen väkivalta saa lapset ja teini-ikäiset suoranaisesti käyttäytymään aggressiivisesti ja väkivaltaisesti’.
Tri Berkowitz vakuuttaa, että väkivalta vaikuttaa katselijoihin kolmella tavalla. ”Ensinnäkin väkivalta ei yleensä kauhistuta katselijoita enää niin paljon kuin ennen, vaan he suhtautuvat siihen välinpitämättömämmin. Toiseksi katselijat oppivat sen, että väkivaltaista käyttäytymistä pidetään sopivana. Kolmanneksi jotkut voivat väkivaltaa nähdessään rohkaistua itse suorittamaan väkivaltaisia tekoja.”
Tieteisromaanikirjailija Isaac Asimov sanoi: ”Me totumme väkivaltaan, eikä se ole hyväksi yhteiskunnallemme. Paatuneet ihmiset ovat vaarallisia.” Haluatko sinä, isä tai äiti, että lapsestasi tulee paatunut ja vaarallinen?
Kenen tulisi päättää – elokuvan tekijöiden vai vanhempien?
Toinen ohjaaja, Nicholas Meyer, ”on yhtä mieltä siitä, että monet elokuvat ovat liian verisiä. ’Useat elokuvat ovat aiheettoman väkivaltaisia. Ne vetoavat katselijoitten tunteisiin – niissä esiintyvä väkivalta on epäilemättä eräänlaista pornografiaa.’” Sitten häneltä kysyttiin, eikö hän ollut huolissaan siitä, että Star Trek II: The Wrath of Khan -elokuvan skorpioni-kohtaus tai verisiä ruumiita esittävä kohtaus saattaisivat järkyttää lapsia. Hänen vastauksensa? ”Se on elokuva, jota lapset saavat tulla katsomaan vain vanhempiensa seurassa. En koskaan ajatellutkaan, että hyvin nuoret lapset saisivat katsoa elokuvia ’Star Trek’ tai ’Time after Time’. – – Ei filmin tekijää voida syyttää siitä, jos vanhemmat eivät noudata katselijoille annettuja ikärajoituksia.”
Tuossa lausunnossa vastuu annettiin niille, joille se aivan oikein kuuluu, nimittäin vanhemmille. Oletko isänä tai äitinä todella kiinnostunut siitä, millaisia elokuvia lapsesi katselevat joko televisiosta tai paikallisessa elokuvateatterissa? Viralliset katselijoitten ikärajoitukset antavat jonkinlaisen kuvan elokuvan moraalisesta sisällöstä, vaikkakin ne on laadittu nykyisten alhaisten mittapuitten mukaan. Lehdissä julkaistuista elokuva-arvosteluista saat myös tietää, onko elokuva sopivaa huvia lapsillesi. Luetko nämä arvostelut sekä lyhennelmäselostuksen TV-ohjelmasta ennen kuin annat lapsesi katsoa jotakin elokuvaa?
Aivan samoin kuin rakkaudellinen isä tai äiti kiinnittää erikoishuomiota lapsen nauttimaan ravintoon ja varmistuu siitä, ettei hänen ateriassaan ole mitään pilaantunutta tai myrkyllistä, hänen tulisi yhtä huolellisesti valvoa, millaisella tiedolla ja millaisilla kuvilla lapsen mieltä ravitaan. Nykyään kiinnitetään suurta huomiota ruumiin terveyteen; kuitenkin verrattain vähän huolehditaan paljon tärkeämmästä asiasta: mielen terveydestä. Tästä syystä viha, väkivalta ja ennakkoluulot helposti juurtuvat nuorten mieleen.
Jeesuksen kuvaus rakastavasta isästä sopii hyvin tähän: ”Kuka onkaan teistä se isä, joka poikansa pyytäessä kalaa ojentaa kenties hänelle kalan sijasta käärmeen? Tai jos hän myös pyytää munaa, ojentaa hänelle skorpionin?” (Luukas 11:11, 12) Kun on kysymys viihteen valitsemisesta lapsillesi tai vaikkapa itsellesikin, niin varmistaudutko siitä, ettet valitse ”käärmettä” tai ”skorpionia”?
Muista, että apostoli Paavalin viisas neuvo soveltuu myös ajanvietteeseemme: ”Lopuksi, veljet, mikä on totta, mikä ansaitsee vakavaa huomiota, mikä on vanhurskasta, mikä on siveellisesti puhdasta, mikä on rakastettavaa, mistä puhutaan hyvää, jos on jotakin hyvettä ja jos on jotakin ylistettävää, sitä kaikkea ajatelkaa jatkuvasti.” Tai kuten eräs toinen käännös esittää jakeen loppuosan: ”Täyttäkää kaikki ajatuksenne näillä asioilla.” – Filippiläisille 4:8.
Tämän määritelmän mukaan, joka osoittaa, mikä on rakentavaa, kristityn ajanvietteessä ei tulisi olla sijaa mielettömälle väkivallalle ja kauhulle. Tunnollisen isän tai äidin, jolla on valmennettu omatunto, tulisi olla helppo päättää, katsoako sellaisia elokuvia vai ei. – Heprealaisille 5:14.
[Kuva s. 14]
Ruokitaanko lapsesi mieltä väkivallalla ja kauhulla?