MEPS – suuri edistysaskel julkaisutoiminnassa

OLET EHKÄ huomannut tämän lehden toiselta sivulta, että Herätkää-lehteä julkaistaan nykyään 54 kielellä. Sen sisarlehteä Vartiotornia julkaistaan 102 kielellä. Jokaisena vuoden kuukautena näitä lehtiä painetaan yhteensä noin 40 miljoonaa kappaletta.

Lisäksi Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura julkaisee Raamattua selittäviä kirjoja ja kirjasia yli 165 kielellä ja painaa tällaisia julkaisuja vuosittain kymmeniä miljoonia kappaleita. Oletko koskaan ajatellut, mitä kaikkea liittyy tämän kirjallisuuden tuottamiseen näin monilla kielillä? Se on melkoinen tehtävä, josta ei puutu hankaluuksia.

Lehdet ja kirjat julkaistaan ensin englanniksi, ja sen jälkeen kestää yleensä 3–6 kuukautta ennen kuin samat lehdet julkaistaan muunkielisinä painoksina. Mitä kirjoihin tulee, usein kuluu vuosia ennen kuin ne voidaan julkaista joillakin niistä kielistä, joilla lukijat innokkaasti odottelevat niitä. MEPSin ansiosta tilanne on nyt kuitenkin muuttumassa aivan toiseksi.

Mikä MEPS on? Miksi sitä tarvitaan?

MEPS on lyhennys sanoista Multilanguage Electronic Phototypesetting System (monikielinen elektroninen valoladontajärjestelmä). Kyseessä on järjestelmä, jonka Jehovan todistajat itse ovat kehittäneet saadakseen kirjoitetun materiaalinsa julkaistuksi nopeasti monilla kielillä. He kehittivät MEPSin, koska koko maailmassa ei ollut sellaista järjestelmää, joka olisi soveltunut niin monilla kielillä tapahtuvaan julkaisutoimintaan kuin heillä on heidän painaessaan raamatullista kirjallisuuttaan.

Miksei juuri tällaista monikielistä laitteistoa ollut sitä ennen ollut missään? Syy on yksinkertaisesti tämä: Sellaisen tietokonepohjaisen laitteiston kehittely olisi tullut hyvin kalliiksi, ja koska painotoimintaa harjoitetaan enimmäkseen ansiotarkoituksessa, laitteiston kehittelykustannuksia ei olisi saatu takaisin. Jehovan todistajat eivät kuitenkaan harjoita painotoimintaa ansiotarkoituksessa. He painavat raamatullista kirjallisuutta siinä yksinomaisessa tarkoituksessa, että se antaisi kaikille ihmisille kansallisuudesta ja kielestä riippumatta mahdollisuuden saada tietoa Jehova Jumalasta ja hänen Valtakunta-hallituksestaan. – Matteus 6:9, 10; 24:14.

Itse asiassa millään järjestöllä maailmassa ei ole ollut niin hyviä mahdollisuuksia kuin Jehovan todistajilla monikielisen laitteiston kehittämiseen. Se johtuu siitä, että Jehovan todistajat ovat vakituisesti kääntäneet tekstejä yli 165 kielelle. Näin he saattoivat saada kaiken MEPSin rakentamisessa tarvittavan kielellisen tiedon omilta kääntäjiltään.

Kirjapainoalan muutokset jotka johtivat MEPSiin

Kuten monet lukijoistamme tietävät, uudet tuotantomenetelmät ovat parinkymmenen viime vuoden aikana mullistaneet koko kirjapainoalan. Aina viime vuosisadan lopulta lähtien konelatojat ovat rivilatomakoneillaan valaneet sulaa lyijyä yhtenäisiksi kirjakeriveiksi. Sen jälkeen taittaja järjesti kirjakerivit sivuiksi. Näitten metallikirjakesivujen avulla valmistettiin muotteja, joissa valettiin rotaatiokohopainannassa tarvittavia painavia sylinteripainolevyjä.

Vielä 1960-luvun alussa painettiin lähes kaikki sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjat kohopainokoneilla. Nykyään kohopainokoneita ei käytetä enää juuri missään. Sulasta metallista valetuilla kirjakkeilla painaminen muuttui hetkessä vanhanaikaiseksi. Mikäli kirjapainot halusivat jatkaa toimintaansa, niiden oli pian pakko muuttaa painomenetelmiään. Sen tähden käytännöllisesti katsoen kaikki sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjat painetaan nykyään offsetpainokoneilla.

Vuoden 1978 tammikuussa alettiin Jehovan todistajien maailmankeskuksessa Brooklynissa New Yorkissa painaa offsetrotaatiopainokoneilla. Ensimmäinen julkaisu oli värikuvallinen Kirjani Raamatun kertomuksista. Offsetpainannassa painettava kuva ei ole koholla kuten kohopainannassa vaan samassa tasossa ympäröivän painolevypinnan kanssa.a Tässä painomenetelmässä ideana on se, että painettava sivu kuvataan ja filmiä apuna käyttäen valmistetaan ohuita offsetpainolevyjä.

Vaikka Kirjani Raamatun kertomuksista ja muu Vartiotorni-seuran julkaisema kirjallisuus valmistettiin nyt näillä ohuilla offsetpainolevyillä, painolevyjen valmistuksessa tarvittavat kuvat oli otettava metallikirjakkeista koottujen sivujen vedoksista. Sen jälkeen tekstinegatiivit yhdistettiin kuvanegatiiveihin. Tällainen hidas, mekaaninen painotöiden esivalmistelumenetelmä, jossa tarvittiin metalliladelmia, haluttiin nyt korvata jollain nopeammalla menetelmällä. Ryhmä Jehovan todistajia alkoi tutkia asiaa.

Kahden ryhmän työpanos

Nämä todistajat näkivät, että Brooklynin kirjapainoa varten on välttämättä kehitettävä tietokonepohjainen painotöiden esivalmistelumenetelmä. Samalla he ymmärsivät myös tarpeen kehittää menetelmä monilla kielillä tapahtuvaan painotöiden esivalmisteluun. Näin sitä voitaisiin käyttää myös monissa painotyötä suorittavissa Jehovan todistajien haaratoimistoissa eri puolilla maailmaa.

Näiden tarpeiden tyydyttämiseksi alkoi yksi ryhmä työskennellä Brooklynissa käyttäen laitteistoa, johon kuului suuri IBM-tietokone, IBM:n tekstinsyöttöpäätteitä ja Autologic-yhtiön valmistama valolatomakone. Vartiotornin maatilalla, joka sijaitsee noin 150 kilometrin päässä Brooklynista New Yorkin osavaltiossa, alkoi toinen ryhmä kehittää omatekoista laitteistoa, jolle he antoivat nimen MEPS.

Brooklynissa toimiva ryhmä kehitteli erinomaisen tietokoneohjelmiston käyttäen työssään apuna lähinnä IBM:n laitteita. IBM antoi myöhemmin tälle ohjelmistolle nimen ”Integrated Publishing System” eli IPS. Arvostettu painoalan ammattilehti Seybold Report kirjoittaa:

”IBM koettaa jälleen lisätä osuuttaan kirjapainoalalla, ja tähän se toivoo pääsevänsä mielenkiintoisella ohjelmapaketilla, jonka nimenä on ’Integrated Publishing System’ (IPS).” Artikkelissa myönnetään, että ”IPS-ohjelmistoa ei ole kehittänyt IBM vaan Vartiotorni, Jehovan todistajien järjestön julkaisutoimintaa harjoittava osa, joka on kehittänyt ohjelmiston pääasiassa omaan käyttöönsä”.

MEPSin tavoin IPS voidaan laajentaa käsittelemään mitä tahansa maailman kielistä. Brooklynissa on IPS:n avulla valmistettu kirjallisuutta jo yli 90 kielellä. Koska IPS on laaja ja joustava, sen avulla pääsee 140 päätteellä lukemaan, muokkaamaan ja lisäämään tietokoneen tietokantaa.

Artikkelinsa lopussa Seybold toteaa: ”Me voimme vain kiittää vartiotornilaisten yritteliäisyyttä, aloitekykyisyyttä ja tarkkanäköisyyttä. Nykyään ihmisillä on vain harvoin niin paljon kunnianhimoa tai rohkeutta, että he ryhtyisivät kehittämään tällaista sovellutusta, varsinkin jos he joutuisivat aloittamaan melkein tyhjästä. – – Emme tiedä, miten kunnia pitäisi jakaa, mutta he kaikki ansaitsevat sitä paljon.” – Seybold Report on Publishing Systems 13.9.1982 s. 14.

MEPSin rakenne

Sillä välin Vartiotornin maatilalla työskentelevä ryhmä ahkeroi vielä vaativamman hankkeen parissa: se ei käyttänyt IBM:n eikä minkään muunkaan kaupallisen valmistajan tietokonelaitteita vaan rakensi itse kaikki tärkeimmät laitteensa. Sivun 21 kuvassa näkyvät ne erilaiset laitteet, joista MEPS koostuu. Useimmat niistä ovat Jehovan todistajien Vartiotornin maatilalla rakentamia.

Laitteiston ytimenä on MEPS-tietokone, jolla on korkeutta 100 senttiä, leveyttä 90 senttiä ja syvyyttä 85 senttiä. Kaapin sisällä on satoja monimutkaisia mikropiirejä, joiden avulla tietokone suoriutuu kaikista niistä töistä, joita sille annetaan neljän graafisen näyttöpäätteen eli työaseman välityksellä.

Vieressä on kuva yhdestä tällaisesta työasemasta. Siihen kuuluu kirjoituskoneen tutun mutta laajennetun näppäimistön lisäksi graafinen näyttöruutu. Kuvaruutu on suunnilleen samankorkuinen ja -levyinen kuin yksi Herätkää- tai Vartiotorni-lehden sivu. 182 näppäimen ohjausyksikkönä on oma 16-bittinen mikrotietokone. Kullakin näppäimellä on viisi tasoa, jolloin näppäimillä voidaan antaa kaikkiaan 910 erilaista komentoa, merkkiä tai yhdistelmäkomentoa.

Työasemalla hoidetaan kaksi perustehtävää. Ensimmäisenä on tekstin kirjoittaminen eli syöttö tietokoneen muistiin. Pääte on siis pohjimmiltaan kirjoituskone, sillä erotuksella että kirjoittamisen tulos näkyy paperin asemesta kuvaruudulla. Jos tietokoneeseen syötettyä tekstiä halutaan saada paperille kirjoitettuna, vieressä oleva (nopeaa kirjoituskonetta muistuttava) kirjoitin voi kirjoittaa sen tavallisille paperiarkeille. Toimittaja tai korjauslukija voi sen jälkeen lukea tällaisen tekstin tavalliseen tapaan.

Nyt tulee muistaa, että MEPSin ainutlaatuisuus piilee siinä, että sillä voidaan käsitellä tekstiä monilla eri kielillä. Näppäilemällä lyhyt komento näppäimistö saadaan elektronisesti muuttumaan sellaiseksi, että sillä voidaan syöttää tietokoneeseen tekstiä millä tahansa niistä kielistä, joille laitteisto on ohjelmoitu. Itse asiassa ei ole olemassa ylärajaa sille, miten monelle kielelle MEPS voidaan ohjelmoida. Tällä erää se on ohjelmoitu siten, että siihen voidaan syöttää tekstiä yli 130 kielellä.

Entä mikä on työaseman toinen perustehtävä? Kun halutun kielinen teksti on syötetty tietokoneeseen, työasema muuttuu muutamalla näppäimen painalluksella ladonta- ja taittopäätteeksi, jolla voidaan alkaa taittaa syötettyä tekstiä uuden julkaisun sivuiksi sivu kerrallaan. Mikä tahansa valittu kirjasinlaji voidaan sijoittaa halutun kokoisena mihin tahansa kohtaan tekstissä. Tekstille, otsikoille, kuville, taulukoille ja kuvateksteille voidaan osoittaa tarkat paikat koneen kuvaruutuun piirtämillä rajoilla tai kehyksillä. Kun ne ovat valmiita, teksti ”valutetaan” tekstikehyksiin ja kuville varattujen alueitten ympärille. Yllä näkyy graafisen päätteen kuvaruudulla yksi tällä tavalla tehty Herätkää-lehden sivu.

Kun julkaisu on taitettu näyttöpäätteellä, miten se siirtyy sieltä eteenpäin sellaisessa muodossa, että sen avulla voidaan valmistaa offsetkoneitten tarvitsemat painolevyt? Tähän tarvitaan MEPS-valolatomakonetta. Se on sijoitettu 105 sentin korkuiseen, 85 sentin levyiseen ja 80 sentin syvyiseen kaappiin, joka sopii yhteen muun MEPS-laitteiston kanssa. Valolatomakone valmistaa valoherkälle paperille kuvan käyttäen pientä valonsädettä ikään kuin pienen pienenä pensselinä. Menetelmä muistuttaa paljon sitä tapaa, jolla televisio muodostaa kuvaruudulleen kuvan. Kun valoherkkä paperi on kehitetty, se kuvataan filmille, jota vuorostaan käytetään offsetpainolevyjen valmistuksessa.

Kirjainten suunnittelu ja valmistaminen MEPSillä

Aina kun jollain kielellä painetaan, sen aakkosten painamiseen tarvitaan erilaisia kirjaintyyppejä, kuten puolilihavaa tai kursiivia. Kun käännät esiin tämän lehden toisen sivun, näet että siinä on käytetty monenlaisia kirjaintyyppejä. MEPSillä on kahden viime vuoden aikana tuotettu kirjaimia yli 100 erilaista kieltä varten. Miten eri kirjainlajit tehdään?

Ensin taiteilija piirtää halutun kirjaimen. Sen jälkeen tämä kirjain kuvataan televisiokameralla, joka muuttaa kirjaimen pienistä pisteistä muodostuvaksi kuvioksi, joka näkyy televisioruudulla. Pisteistä muodostuva kuvio tallentuu elektronisesti MEPS-tietokoneen muistiin. Myöhemmin kirjainta muotoillaan MEPSin kuvaruudulla lisäämällä siihen pisteitä tai vähentämällä niitä, ja tietokone tallentaa käyttövalmiin kirjaimen muistiinsa, josta se tarvittaessa saadaan esille.

Vaikuttava aikaansaannos

Tätä kirjoitettaessa oli ehditty rakentaa jo runsaat 25 MEPS-yksikköä ja kaksi MEPS-valolatomakonetta. MEPS-laitteistoja on jo asennettu Länsi-Saksaan, Kanadaan, Espanjaan, Alankomaihin, Sveitsiin, Kreikkaan, Englantiin, Filippiineille ja Ranskaan. Niitä lähetetään pian myös moniin muihin maihin eri puolille maailmaa.

Kun MEPS saapui viime vuoden loppukesästä Kreikkaan, tullivirkailijat kysyivät: ”Kuka on rakentanut tämän tietokoneen?”

”Me Jehovan todistajat sen teimme Yhdysvalloissa”, heille kerrottiin. He eivät kuitenkaan uskoneet sitä. Kun heille näytettiin erästä Seybold Reportin numeroa, he tulivat vakuuttuneiksi asiasta, mutta pudistelivat silti hämmästyneinä päätään. Seybold kirjoitti viime kesänä MEPSistä näin:

”Vierailu Vartiotornin maatilalla. Meillä oli Vartiotornin maatilalla tilaisuus tutustua muutamiin niistä uusista erikoisuuksista, joita siellä parhaillaan kehitellään. Kuten nimikin jo osoittaa, Vartiotornin maatila tuottaa ravintoa omiksi tarpeikseen ja Brooklynissa toimivan keskuksensa tarpeiksi. Yhtä kaikki maatilalla tehdään paljon muutakin. Brooklynin tavoin se on tärkeä paino- ja postituskeskus. Se työllistää satoja ihmisiä [itse asiassa runsaat 800], ja he myös asuvat siellä.

”Vartiotornin maatilan osastot tietokoneitten ja niiden ohjelmien kehittämiseksi tekevät kävijään suuren vaikutuksen. Konekielinen ohjelmointi suoritetaan yhteenkytketyillä Intelin kehityslaitteistoilla. Hyvin varustettua prototyyppilaboratoriota käytetään tietokoneitten rakentamiseen. Lähellä on valmiita laitteita, joilla voidaan testata uusia ohjelmia ja kouluttaa uusia käyttäjiä.

”Uudet tietokoneohjelmat. Meille esiteltiin erilaisia kehittelyn kohteena olevia uusia piirteitä. Vierailumme aikana saatoimme nähdä toiminnassa hepreaa, arabiaa ja muita oikealta vasemmalle kirjoitettavia kieliä varten tehtyjä ohjelmia, joissa on täytynyt tehdä vastaavia muutoksia kohdistimen liikkeissä jne. Laitteisto on suunniteltu täysin Vartiotornin monikielistä julkaisutoimintaa silmällä pitäen, ja erilaisten kielten käyttö on otettu huomioon monella tavalla. Niinpä esimerkiksi näppäimistö on täysin muunnettavissa tarpeitten mukaan – –. Lisäksi merkkien määrä on niin suuri, etteivät sellaisetkaan kielet, joissa käytetään kymmeniätuhansia erilaisia merkkejä (kuten kiina ja japani), tuota suuria vaikeuksia.

”Jotta Vartiotorni selviytyisi loputtoman monenlaisista maailman eri osissa käytössä olevista tavutussäännöistä, se on niiden selville saamiseksi kehittänyt kyselylomakkeita, jotka se lähettää jokaisessa maassa olevaan toimistoonsa. Palautettujen kyselylomakkeitten perusteella se sitten kehittää kullekin kielelle sopivat taulukot, algoritmit ja tavutuksen poikkeussanastot. . . .

”Latomakonehanke. Vartiotornin maatilalla toimiva ryhmä on rakentanut myös latomakoneen prototyypin.” – 1983, nro 1, s. 24.

MEPSin käyttö

Vartiotornin maatilalla on nyt runsaan vuoden aikana ollut Jehovan todistajia yli 20 maasta saamassa koulutusta MEPS-laitteiston käytössä. Koska laitteet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia, niiltä jotka jo entuudestaan osasivat kirjoittaa koneella ja latoa, on tekstinsyöttö ja sivujen ladonta alkanut sujua jo parin viikon kuluttua hyvin. Toiset ovat olleet pitempään, ja heille on opetettu MEPSin huoltamista. Niinpä kun Kreikka sai MEPSinsä, Länsi-Saksan haaratoimistosta matkusti paikalle asianmukaisen koulutuksen saanut asentaja asentamaan sitä.

Tällä hetkellä MEPSiä käytetään Vartiotorni- ja Herätkää-lehtien tuottamiseen ukrainaksi, arabiaksi, unkariksi, puolaksi, saksaksi, samoaksi, kreikaksi ja maltaksi, ja vähitellen sitä tullaan käyttämään näiden lehtien julkaisemiseen kymmenillä muilla kielillä. MEPS-tietokoneen avulla tuotetaan myös Raamattuja, kirjoja ja kirjasia. Esimerkiksi Länsi-Saksan suuri haaratoimisto hoitaa itse kaikki vaiheet saksaksi käännetyn tekstin MEPSiin syötöstä valmiin julkaisun painamiseen asti. Länsi-Saksassa käytettiin erään kaupallisen valmistajan valolatomakonetta, kunnes sinne saatiin MEPS-latomakone.

Sellaiset haaratoimistot, jotka eivät itse paina kirjallisuutta, lähettävät esimerkiksi juuri painotyötä tekevään Länsi-Saksan haaratoimistoon ohuen magneettilevykkeen, jolle ne ovat tallentaneet valmiiksi ladotun julkaisunsa. Siellä levyke työnnetään MEPS-laitteistoon, ja kun julkaisu on valoladottu ja painolevyt on tehty, julkaisu painetaan ja lähetetään sen tilanneeseen haaratoimistoon.

MEPSin avulla julkaisut saadaan nykyään nopeammin painetuksi muilla kielillä. Esimerkkinä käy innokkaasti odotettu 256-sivuinen kirja Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä. Se käännettiin arabiaksi pian sen jälkeen kun se oli julkaistu englanniksi kesällä vuonna 1982. Sen jälkeen ongelmana oli käännetyn aineiston painokuntoon saattaminen. Miten se tapahtuisi, sillä olihan metalliladonta jo miltei täysin poistunut käytöstä?

Kuluisi viikkoja ennen kuin käännetty teksti saataisiin ladotuksi metallilatomakoneella ja ohuet metalliset kirjakerivit olisi koottu sivuiksi. Onneksi MEPS oli juuri ohjelmoitu oikealta vasemmalle luettavalle arabian kielelle. Niinpä koko kirja kirjoitettiin viime syksynä kahdessa viikossa MEPS-laitteistoon. Sen jälkeen teksti taitettiin MEPS-päätteellä ja valmistettiin viimeistä korjauslukua ja sitä seuraavaa painamista varten. MEPSiä käyttänyt arabitodistaja kertoi yhdestä piirteestä, jossa laitteisto kovasti nopeutti ja helpotti työtä.

Hän selitti: ”Arabialaiset kirjaimet kirjoitetaan neljällä tavalla riippuen niiden paikasta sanassa tai virkkeessä. Jos kirjain on sanan alussa, se kirjoitetaan yhdellä tavalla. Jos se on keskellä sanaa, se kirjoitetaan eri tavalla. Jos se on sanan lopussa, se kirjoitetaan jälleen eri tavalla. Jos kirjain on virkkeessä yksinään, se kirjoitetaan neljännellä tavalla. Koska arabian kielen 22 kirjainta kirjoitetaan neljällä eri tavalla, arabialaisessa metallilatomakoneessa täytyy olla vastaavasti kymmeniä erilaisia näppäimiä. MEPS on kuitenkin ohjelmoitu siten, että kutakin arabialaista kirjainta kohden on vain yksi näppäin. Kone automaattisesti valitsee oikean kirjoitustavan sen perusteella, millä kohtaa kirjain on sanassa tai virkkeessä. Voitte hyvin arvata, että tämä helpottaa ja nopeuttaa suuresti tekstin syöttöä MEPSiin.”

MEPS tosiaankin helpottaa monilla kielillä tapahtuvaa julkaisutoimintaa. Se on sikäli ainutlaatuinen, että sitä ei ole kehitetty kaupalliseen käyttöön, vaikka sen suorituskyky onkin tehnyt vaikutuksen moniin liikeyrityksiin. Ajan oloon MEPSiä tullaan varmasti käyttämään vielä paljon enemmän raamatullisen kirjallisuuden valmistamisessa, jotta kaikilla ihmisillä kansallisuudesta ja kielestä riippumatta olisi mahdollisuus saada tietoa Jehova Jumalasta ja hänen Valtakunta-hallituksestansa.

Vartiotorni-seura päätti joitakin kuukausia sitten siirtyä käyttämään MEPSiä julkaisutoiminnassaan Brooklynissa. Tämä luo pohjan täysin yhtenäiselle tekstinvalmistusjärjestelmälle, jota Brooklynin kirjapainon lisäksi tullaan käyttämään kaikissa painotoimintaa harjoittavissa haaratoimistoissa kautta maailman.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 22]

Itse asiassa ei ole olemassa ylärajaa sille, miten monelle kielelle MEPS voidaan ohjelmoida

[Kuva s. 21]

1. MEPS-tietokone

2. Kirjoitin

3. Graafinen näyttöruutu

4. Näppäimistö

5. MEPS-valolatomakone

[Kuva s. 24]

Tekstinsyötön jälkeen artikkeli voidaan latoa ja koota sivuiksi samalla työasemalla, kuten nähdään tässä

[Kuva s. 25]

Kirjainten tallennus tapahtuu seuraavasti: Kirjain (1) kuvataan televisiokameralla (2) ja muunnetaan televisioruudulla (3) pistekuvioksi, joka siirretään edelleen tietokoneen näyttöruutuun (4). Näyttöruudulla pistekuvio viimeistellään lopulliseen muotoonsa, minkä jälkeen tietokone (5) tallentaa sen muistiinsa tulevaa käyttöä varten