Oletko itse pahin vihollisesi?

NAAPUREIDEN mielestä Peter oli ”mukava kaveri – – joka harrasti innokkaasti juoksua ja tennistä”. Vaikka hän oli vasta 33-vuotias, hän saattoi jo olla ylpeä arvostetusta työpaikastaan ja menestyksestään amatööriurheilijana. Mutta eräänä aamuna hän kuristi isänsä. Mikä siihen oli syynä? Daily News -lehden mukaan Peter oli huutanut: ”Paholainen sai minut tekemään tämän!”

Rikollisia, jotka vetoavat siihen, että paholainen sai heidät tekemään jotain, ei suinkaan julisteta syyttömiksi, vaan heidät kiidätetään suorinta tietä mielentilatutkimukseen. Ja joissakin piireissä pelkästään se, että joku sanoo uskovansa paholaiseen, asettaa hänen mielenterveytensä kyseenalaiseksi. Monien mielestä ajatus varjomaisesta olennosta, joka kiertelee yllyttämässä ihmisiä murhaamaan ja pahoinpitelemään toisia, on todella naurettava. Hiukan hyväksyttävämpi on kenties käsitys, että paholainen on vain ihmisessä itsessään olevan pahan vertauskuva.

Epätäydellisestä ihmisestä voidaan totisesti löytää pahuutta. ”Ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka”, sanotaan Raamatussa. (1. Mooseksen kirja 8:21) Psykologit ovat vuosikymmenien ajan yrittäneet löytää ihmisen ’sisäistä paholaista’, mutta heidän tutkimustensa tuloksena ei ole ollut juuri muuta kuin ristiriitaisia teorioita, jotka ovat täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja ongelmia. (Ks. kehystettyä tekstiä.)

Ajattelehan esimerkiksi niitä, jotka katsovat ihmisten väkivaltaisuuden johtuvan siitä mitä olemme perineet kehittyessämme, kuten he väittävät, eläimistä. Kirjassaan Tuhoava ihminen Erich Fromm väittää, että vastoin yleistä käsitystä väkivalta ei ole eläimen ainoa reaktio vaaratilanteessa: ”Pakenemisreaktiolla on – – eläimen käytöksessä yhtä suuri tai kenties suurempikin merkitys kuin taistelureaktiolla.” Vaikka joku siis hyväksyisikin ongelmia täynnä olevan kehitysteorian, käsitys, jonka mukaan ihminen on luonnostaan väkivaltainen eläin, on epäilyttävä. Mutta jos ihminen ei ole itsensä pahin vihollinen, niin kuka on?

[Tekstiruutu s. 3]

’Sisäisen paholaisen’ etsintä

Sen todistamiseksi, että yksin ihminen on kaiken pahan lähde, on tehty lukuisia yrityksiä. Psykoanalyytikko Sigmund Freud oli sitä mieltä, että ihminen toimii voimakkaiden elämän- ja kuolemanviettien varassa. Freudin kanssa aiemmin työskennellyt Carl Jung oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisessä oleva ”paholainen” on jonkinlainen ”varjo”, toisin sanoen eläimellinen persoonallisuus, joka tulee esiin, kun ihminen yrittää tukahduttaa hänessä olevaa pahuutta. Konrad Lorenz sanoi aggressioiden olevan synnynnäisiä, jäänne ihmisen lajinkehityksestä. Monien biologien mielestä perinnölliset tai elimelliset poikkeavuudet saattavat laukaista ihmisen väkivaltaisuuden. Käsitystä sekoittavat vielä entisestään ne, jotka sanovat että ihmisen sisässä olevasta ’paholaisesta’ ei ole vastuussa luonto vaan kasvatus. Tällä nuo ns. behavioristit tarkoittavat sitä, että ympäristötekijät, esimerkiksi perhe ja ystävät, saavat aikaan pahaa.