Maurilaisen Espanjan jättämä merkittävä perintö

Herätkää!-lehden Espanjan-kirjeenvaihtajalta

ESPANJAAN – flamenco-tanssin, maurilaislinnojen ja ylpeiden caballerojen eli ritarien maahan – tulvii vuosittain yli 40 miljoonaa turistia. He tulevat kaikkialta Euroopasta ja muualtakin paitsi nauttimaan niemimaan lukemattomista auringossa kylpevistä hiekkarannoista, myös imemään itseensä espanjalaista kulttuuria.

Kuunnellessaan unohtumatonta flamenco-musiikkia, ihaillessaan andalusialaisia oreja paikallisissa fiestoissa eli juhlissa tai silmäillessään maisemia maurilaislinnoituksesta tarkkanäköiset vierailijat havaitsevat espanjalaisessa kulttuurissa jotakin erilaista. Heidän aistinsa eivät ole pettäneet heitä. Maurilaisen Espanjan näkymät ja äänet ovat saaneet heidät lumoihinsa.

Kun maurit karkotettiin Espanjasta noin 500 vuotta sitten, he jättivät jälkeensä pysyvän perinnön, jonka voi yhä havaita Espanjan rakennuksissa, musiikissa ja jopa eläimistössä. Mutta keitä maurit tarkkaan ottaen olivat? Miten he saattoivat vaikuttaa Espanjaan niin suuresti? Mitä heille tapahtui?

Maurit – mistä he tulivat?

600- ja 700-luku olivat Lähi-idässä ja Välimeren seudulla valtavien poliittisten ja uskonnollisten mullistusten aikaa. Vuonna 632 tapahtunutta profeetta Muhammedin kuolemaa seuranneiden sadan vuoden aikana hänen intoa hehkuvat seuraajansa loivat islamilaisen valtakunnan, joka ulottui Indusvirralta idässä aina Pyreneille saakka lännessä. Itse Espanjaan hyökättiin vuonna 711, ja vähitellen berbereistä eli pohjoisafrikkalaisista heimoista sekä arabeista koostuneet muslimiarmeijat valloittivat sen. Arabit muodostivat myöhemmin hallitsevan luokan. Näitä maahantunkeutujia kutsutaan yleensä ”maureiksi” riippumatta siitä, mistä maasta he alkujaan olivat lähtöisin.a

Tämä muslimien laaja valtakunta, joka alueeltaan veti vertoja Rooman valtakunnalle, oli sekä uskonnollinen että poliittinen. Vaikka islamilaiset valloittajat eivät tavallisesti levittäneet uskontoaan väkipakolla, tämä uusi usko vähitellen voitti puolelleen paitsi pakanat, myös useimmat niistä, jotka väittivät olevansa kristittyjä Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa sekä monet Espanjassa.

Córdoban kulta-aika

Arabiaksi nimellä al-Andalus (josta on peräisin sana ”Andalusia”) tunnettua Espanjaa hallittiin aluksi Damaskoksesta käsin, mutta 900-luvulla siitä tuli itsenäinen, kun Córdoban emiiri julisti itsensä kalifiksi eli valtionpäämieheksi. Juuri tähän aikaan maurilainen kalifikunta saavutti huippukautensa ja Etelä-Espanjassa sijaitsevasta Córdobasta tuli kukoistava metropoli, joka kilpaili Damaskoksen kanssa islamilaisen kulttuurin keskuksen asemasta.

900-luvun Córdoba, jossa oli noin 500000 asukasta, oli Euroopan väekkäin kaupunki; vain Konstantinopolissa on saattanut olla enemmän asukkaita. Koska se oli islamilaisen Espanjan pääkaupunki, sillä oli valtavat vero- ja tullitulot. Pääasiassa ne olivat peräisin maanviljelyksestä, kaupankäynnistä ja teollisuudesta, jotka kaikki kukoistivat umaijadien hallitsijasuvun alaisuudessa.

Yliopisto oli hyvin kuuluisa opetuksen keskus, ja kaupunki saattoi kerskua yleisestä kirjastosta, jossa oli 400000 teosta. Köyhien lasten opettamista varten järjestettiin 27 ilmaista koulua, ja sekä tyttöjen että poikien luku- ja kirjoitustaito oli erittäin hyvä. Pohjoisessa sijainneiden kristikunnan feodaalivaltioiden nuoret aatelismiehet saivat koulutuksensa maurilaishoveissa, ja varakkaat ranskalaisnaiset tilasivat tyylikkäimmät asunsa Córdobasta.

Valtava rikkauksien tulviminen heijastui myös kaupungin yleisestä ulkonäöstä; siihen aikaan elänyt saksalainen nunna kuvaili kaupunkia ”maailman kaunistukseksi”. Kadut oli kivetty ja valaistu. Puutarhat, vesiputoukset ja koristelammikot kaunistivat kaupunkia, ja akvedukti toi runsaasti raikasta vettä suihkulähteitä ja yleisiä kylpylöitä varten, joita erään muslimihistorioitsijan mukaan oli jopa 700. Eri puolilla kaupunkia oli ylellisiä palatseja. Córdoban laitamilla sijainneen Al-Zahran palatsin valmiiksi saamiseksi 10000 työläistä uurasti 25 vuotta. Sen rauniot antavat yhä viitteitä sen loistokkuudesta.

900-luvulla saatiin myös Córdoban Suuri moskeija lopulta valmiiksi. Koska siellä väitettiin säilytettävän Muhammedin käsivartta, siitä tuli tärkeä keskus muslimipyhiinvaeltajille. Muuan lähdeteos sanoo: ”Se oli toiseksi pyhin paikka Mekan jälkeen, ja – – sinne tehty vierailu vapautti uskolliset velvollisuudesta tehdä pyhiinvaellusmatka Arabiaan.” Nykyään vierailijat voivat yhä ihastella sen upeaa marmoripylväiden metsää (niitä on noin 850) ja runsaasti koristeltuja holveja. Sitä on kuvailtu ”maailman kauneimmaksi muslimitemppeliksi”.

Córdoban kulta-aika ei kuitenkaan kestänyt kauan. 1000-luvun alkupuoliskolla umaijadien hallitsijasuku sammui, ja alkoi salamurhien, kapinoiden ja riitojen sarja. Maurilainen Espanja hajosi pian 23 kaupunkivaltioksi, joita kutsuttiin taifoiksi ja jotka pohjoisessa sijainneet espanjalaisen kristikunnan feodaalivaltiot vähitellen sulauttivat itseensä seuraavien vuosisatojen kuluessa. Granada, viimeinen maurilaisvaltio, valloitettiin vuonna 1492, ja maurit karkotettiin niemimaalta.

Mutta maurilaisen kulttuurin vaikutus ei hävinnyt. Jopa espanjan kielessäkin on yhä havaittavissa selviä maurilaisvaikutteita; tutkijat laskevat, että 8 prosenttia nykyespanjan sanoista on peräisin arabian kielestä. Kävijät voivat kuulla espanjalaisten kutsuvan tietämättään Allahia, kun he käyttävät tavallista, espanjan kielelle ominaista ilmaisua ”ojalá”, joka alun perin oli muodossa wa-sa Alláh eli ”Allah suokoon”.

Islam ’tekniikan välittäjänä’

Espanjan maurilaisvalloituksella oli pysyviä vaikutuksia muuhunkin Eurooppaan. Varsinkin sinä aikana, jolloin Pohjois-Espanjassa sijainneet kristikunnan valtiot vähitellen liittivät etelän muslimivaltioita omiin alueisiinsa, maurilainen Espanja toimi välittäjänä idän ja lännen välillä helpottaen idän kulttuurin, tieteen ja tekniikan siirtymistä kaikkialle Eurooppaan ja kauemmaksikin. (Ks. tietoja sivulta 27.)

Tietosanakirja Encyclopædia Britannica selittää tätä kehityskulkua: ”Islamin merkitys on siinä, että arabit omaksuivat helleenisen kulttuurin tieteelliset ja tekniset saavutukset ja tekivät niihin merkittäviä lisäyksiä, ja tämä kaikki tuli läntisen maailman ulottuville Espanjassa asuneiden maurien välityksellä.

”Islam muodosti myös vyöhykkeen, jonka kautta osa Itä- ja Etelä-Aasian, varsinkin Intian ja Kiinan, ikivanhojen kulttuurien tekniikasta välittyi.”

Maurilaisen kulttuurin huomattava vaikutus Länsi-Eurooppaan voidaan helposti havaita niistä monista suomen kielen (ja muiden Euroopan kielten) eri alojen sanoista, jotka ovat peräisin arabian kielestä: algebra, alkoholi, alkovi, almanakka, amiraali, arsenaali, makasiini, siirappi, sohva, sokeri, tariffi.

Islamilaiset oppineet noudattivat kirjaimellisesti profeettansa kehotusta: ”Etsi viisautta, vaikka se löytyisikin Kiinasta.” Osa uudesta tekniikasta oli tosiaankin peräisin Kiinasta.

Kääntäjien laitos Toledossa

Aluksi kaikki tämä tieto levisi arabian kielellä, jota useimmat eurooppalaiset oppineet eivät osanneet. Mutta pian kielimuuri voitettiin. Ratkaisevan tärkeätä tässä suhteessa oli se, että katolinen Leónin kuningas Alfonso VI valloitti Toledon takaisin maureilta vuonna 1085.

Seuraavaan vuosisataan mennessä Toledoon oli perustettu kääntäjien laitos, ja vähitellen suurin osa islamilaisista teoksista käännettiin latinaksi ja myöhemmin muille eurooppalaisille kielille. Näiden kääntäjien työn ansiosta joistakin arabialaisista teoksista, esimerkiksi Avicennan ”Lääketieteen kaanonista”, tuli arvostettuja oppikirjoja moniin Euroopan yliopistoihin joskus jopa vuosisatojen ajaksi.

Maurilainen perintö elää yhä

Maurilainen perintö voidaan yhä nähdä nykyajan Espanjassa. Maurilainen arkkitehtuuri, tiede ja tekniikka on siirretty aina seuraavalle sukupolvelle, ja se on vaikuttanut niin espanjalaisiin rakentajiin, maanviljelijöihin kuin tiedemiehiinkin. Maurilainen musiikki sisällytettiin myöhemmin flamencoon, ja myös maurilainen käsityötaito säilyi, minkä voi helposti havaita monissa matkamuistoissa, jotka houkuttelevat nykypäivän turistia. Samalla monet sen mahtavista linnoista seisovat yhä vartiossa todistaen äänettömästi loistosta, jota ei enää ole olemassa.

Kulkipa siis turisti missä tahansa, nykyajan Espanjan näkymät ja äänet saattavat hyvinkin olla kaikuja tästä menneestä kulttuurista, jonka loisto on hävinnyt, mutta jonka Espanjalle – ja tosiaankin koko maailmalle – jättämä perintö on merkittävä.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 27]

Arabit – silta idän ja lännen välillä

Silkki ja paperi. Kun arabit valloittivat suuren osan Vähästä-Aasiasta, he havaitsivat, että siellä oli jo kehitetty pienimuotoista silkintuotantoa sen vuoksi, että alue oli aikoinaan ollut yhteydessä Kiinaan. Myöhemmin valmistustapa levisi kaikkialle islamilaiseen maailmaan, ja luultavasti 800-luvulla se saavutti Espanjan, josta tuli ensimmäinen silkkiä valmistava eurooppalaisvaltio.

Vielä tärkeämpää oli sen oppiminen, miten paperia tuotetaan. Kerrotaan, että muuan arabien vangitsema kiinalainen opetti heille, miten paperia tehdään lumpuista. 700-luvun loppuun mennessä tätä tuotantotapaa käytettiin Damaskoksessa, ja se korvasi papyruksen nopeasti kaikkialla islamilaisessa valtakunnassa. Ennen pitkää paperia tuotettiin Espanjassa, ja tämän uuden menetelmän ansiosta Córdobassa ja muissa espanjalaisissa kaupungeissa kirjantuotanto lisääntyi huomattavasti.

Tämä tekniikka levisi Espanjasta Euroopan muihin osiin, ja paperin käyttö varmasti edisti kirjapainotaidon kehitystä 1400-luvulla.

Muutkin idästä tulleet uutuudet, esimerkiksi tuulimylly ja ruudin käyttö, löysivät tiensä Eurooppaan, aivan ilmeisesti tämän islamilaisen ’välittäjävyöhykkeen’ avulla.

Maanviljelys. Tehokasta maurilaista kastelukanavajärjestelmää käytetään yhä monissa osissa Espanjaa alun perin arabialaisten puutarhanviljelijöiden istuttamien appelsiini- ja sitruunapuulehtojen kastelemiseen. Maurien ohjeiden mukaisesti kasvatettiin riisiä, sokeriruokoa, granaattiomenoita, puuvillaa, banaaneja, appelsiineja, sitruunoita, taateleita ja viikunoita. Espanjalaiset ja portugalilaiset uudisasukkaat veivät myöhemmin monia näistä kasveista Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Muuli, aasi ja hevonen korvasivat verkalleen kulkevan härän. Pohjoisafrikkalaisia hevosia risteytettiin iberialaisten ratsujen kanssa, ja näin saatiin maailman vanhimmaksi muistiinmerkityksi hevosroduksi kutsuttu suurenmoinen andalusianhevonen.

Lääketiede. Córdoban sairaala oli kuuluisa lääketieteen instituutti, ensimmäinen laatuaan Euroopassa, ja sen kirurgit olivat kansainvälisesti arvossa pidettyjä. Kirurgin instrumentit olivat yllättävän samanlaisia kuin nykyään käytössä olevat. Joidenkin tietojen mukaan viiniä, hasista ja muita huumeita käytettiin nukutusaineina.

Parantavien lääkkeiden ja lääkekasvien käyttöä korostettiin suuresti. Avicennan ”Lääketieteen kaanonissa”, 1000-luvun lääketieteen hakuteoksessa, on seuraava järkevä neuvo: ”Kokemus osoittaa, että äidin rinnan imeminen on tärkeä suoja sairauksia vastaan.”

Tähtitiede, maantiede ja matematiikka. 1100-luvulla ilmestyi huomattava maantiedettä ja tähtitiedettä käsittelevä teos, jonka kirjoitti Córdobassa opiskellut Idrisi. Sen nimenä on ”Rogerin kirja”, ja siinä on silloin tunnettu maailma jaettu ilmastovyöhykkeisiin, ja mukana on noin 70 yksityiskohtaista karttaa, joita on kutsuttu ”keskiajan kartanpiirustustaidon huippusaavutuksiksi”. Idrisin teos sisältää myös vanhimmat tunnetut tiedot Suomen maantieteestä. Useimpien islamilaisten oppineiden tavoin Idrisi piti itsestään selvänä sitä, että maa on pallonmuotoinen.

Eräs toinen mauri, joka oli Toledon asukkaita, julkaisi tähtitieteellisiä taulukoita ja keksi nimellä astrolabi tunnetun laitteen (mittauskoje leveysasteen määrittämistä varten), joka oli sekstantin edeltäjä. Nämä välineet sekä kolmikulmaiset purjeet, joita arabialaiset olivat käyttäneet dhoweissaan jo sukupolvien ajan, edistivät huomattavasti 1400-luvun suuria löytöretkiä.

Meidän numerojärjestelmämme on myös suuressa kiitollisuudenvelassa islamilaisille matemaatikoille, jotka 700-lukuun mennessä ottivat käyttöön arabialaiset numerot, kuten ne nykyään tunnetaan, sekä nollan ja desimaalipilkun. Ne olivat merkittävä parannus aikaisempaan roomalaiseen numerojärjestelmään, jossa käytetään kirjaimia (I=1, V=5, X=10, L=50, C=100, M=1000). Vertaapa esimerkiksi lukua MCMLXXXVIII arabialaisen järjestelmän mukaan kirjoitettuun lukuun: 1988!

[Kuva s. 23]

Patio de los Leones, Alhambran palatsi, Granada

[Kuva s. 24]

Mutkikasta maurilaista koristelua Alhambran palatsissa Granadassa

[Kuvat s. 25]

Koristekuvioinen kupolikatto Córdoban moskeijassa (Mezquitassa)

Muutamia Córdoban moskeijan yli 800 marmoripylväästä