Tarkkailemme maailmaa

Vatikaanin ristiriita

”Teidän Pyhyytenne, miksi Vatikaani myy edelleen savukkeita?” kysyi eräs pappi Johannes Paavali II:lta vuosittaisella paavin vastaanotolla, jolla tämä tapaa Rooman papit. Hän jatkoi: ”Sen lisäksi, että tällainen kaupankäynti vahingoittaa terveyttä, se on ristiriidassa terveyden vaalimisen puolesta esittämienne jatkuvien vetoomusten sekä paimentyömme kanssa.” Ugo Mesinin, 76-vuotiaan papin, mielestä se, että Vatikaani myy tupakkaa ja savukkeita, joiden rasiassa lukee teksti ”tupakointi vahingoittaa terveyttäsi”, todistaa paavin sanomaa vastaan ja on ristiriidassa sen kanssa. Kuten roomalaisessa sanomalehdessä Il Messaggero kerrottiin, paavi vastasi, että tupakka-asiassa ”hänen omatuntonsa on puhdas”. Hän lupasi kuitenkin puhua Vatikaanin savukkeenmyynnistä sitä valvovan kardinaalin kanssa.

”Saatanan vuosisata”

”Pahimpien puoliensa osalta tämä on ollut Saatanan vuosisata”, sanotaan New York Timesin eräässä pääkirjoituksessa. ”Minään aiempana aikakautena ihmiset eivät ole olleet yhtä taitavia ja halukkaita tappamaan miljoonittain muita ihmisiä rodun, uskonnon tai yhteiskuntaluokan takia.” Todisteeksi tästä siinä mainittiin Auschwitzin kuolemanleiri, joka tuli päivänvaloon 50 vuotta sitten. Pääkirjoituksessa todetaan, että tämän saksalaisen keskitysleirin vapauttajat löysivät ”tikunlaihoja orjatyöläisiä, mielettömissä laboratoriokokeissa silvottuja lapsia sekä jäänteet neljästä kaasukammiosta ja krematoriouunista, joissa surmattiin aikoinaan 20000 uhria päivässä”, ja heidän mieleensä ovat jääneet lähtemättömästi ”sytykkeiden tavoin kasatut ruumiit, 43000 kengät, hiuskasat”. Kirjoituksessa jatketaan: ”Vielä nykyäänkin Auschwitz tuntuu järjettömältä ja sitä on vaikea ymmärtää.”

Odotettavissa elintarvikepula

”Jollei tekniikan muuttamiseen investoida runsaasti rahaa, olemme hyvin vakavien ongelmien edessä”, sanoo egyptiläinen kehitystyön asiantuntija ja Maailmanpankin varajohtaja Ismail Serageldin. Hän puhuu peruselintarvikkeiden kasvavasta tarpeesta – tarpeesta, joka jo nyt ylittää tarjonnan joissain osissa Aasiaa ja Afrikkaa, missä väestönkasvu on nopeinta. ”[Ihmisiä] tulee seuraavan 20 vuoden kuluttua olemaan kaksi miljardia enemmän, tehtiinpä mitä tahansa, ja 95 prosenttia heistä tulee olemaan köyhimmissä maissa”, hän sanoi. Vaikka perussadot ovat suurentuneet menneiden 25 vuoden aikana tavattomasti, on entistä vaikeampaa saada satoja enää kasvamaan, mikä johtuu ympäristön aiheuttamista ja biologisista rajoituksista. Kasvua uhkaavat myös entistä aggressiivisemmat tuhoeläimet ja kasvien sairaudet sekä maaperän köyhtyminen. Worldwatch-instituutti on asiasta samaa mieltä. ”Havainnot osoittavat, että maailman talous ei ole kestävällä tiellä. Tämä voidaan nähdä esimerkiksi pienenevistä kalansaaliista, laskevasta pohjaveden pinnasta, lintupopulaatioiden pienenemisestä, ennätyksellisistä kuumuusaalloista tai supistuvista viljavarastoista”, se sanoo raportissaan Maailman tila 1995.

Ikä ja laihdutuskuuri

Jotkut tutkijat sanovat nykyään, ettei yli 50-vuotiaiden tarvitse ehkä olla huolissaan keski-iän painonnoususta, todetaan lontoolaisessa sanomalehdessä The Times. Esimerkiksi kuluttajayhdistyksen julkaiseman lehden toimittaja David Dickinson sanoo: ”Sellainen neuvo on väärä, jonka mukaan jokainen pituuteensa nähden suositeltua enemmän painava on liian lihava ja hänen pitäisi laihtua. Laihduttaminen voi vahingoittaa terveyttä täysin riippumatta sen vaikutuksesta pituuden ja painon väliseen suhteeseen. Useimpien yli 50-vuotiaiden ei tarvitse laihtua.” Ravitsemustieteen professori Tom Sanders selittää: ”Usein liikalihavuuden vaaroja liioitellaan. Liikalihavuus tosin lisää sokeritaudin ja niveltulehduksen vaaraa, mutta pyöreyden terveysriskit ovat häviävän pienet. Pyöreydestä voi olla jopa etua naisille.” Lisäksi tri Martin Wiseman terveysministeriöstä neuvoo: ”On tärkeää, ettei ihminen ole missään vaiheessa elämäänsä liian lihava eikä liian laiha. Paras keino päästä tähän on se, että syö järkevästi ja pysyy aktiivisena, mutta kun vanhenemme, on parempi olla pyöreä kuin laiha.”

Onni onnettomuudessa?

Kontti, johon oli lastattu 29000 muovilelua – ankkoja, kilpikonnia, majavia ja sammakoita – huuhtoutui mereen eräästä laivasta Tyynenmeren pohjoisosassa riehuneessa myrskyssä tammikuussa 1992. Onnettomuudesta on ollut hyötyä tiedemiehille. Toisin kuin ne 61000 Niken urheilukenkää, jotka levisivät mereen kaksi vuotta aiemmin, nämä kevyet lelut ponnahtavat lähes kokonaan veden pinnalle ja ajelehtivat tuulten ja merivirtojen mukana. Tämän ansiosta Tyynenmeren pohjoisosan vuorovesi-ilmiötä tutkivat valtamerentutkijat ovat voineet sisällyttää tutkimuksiinsa myös tuulen vaikutuksen. Ensimmäiset lelut alkoivat ilmaantua Kaakkois-Alaskan rannoille kymmenisen kuukautta niiden mereen joutumisen jälkeen, ja 400 muuta lelua saavutti Alaskanlahden rannikon 850 kilometrin levyisellä matkalla seuraavien kymmenen kuukauden aikana. Pieniä, korkeintaan 13 senttimetrin mittaisia leluja oltiin kuljettamassa Hongkongista Tacomaan Washingtoniin. Joidenkin lelujen odotetaan lopulta kulkeutuvan Beringinsalmen läpi, ajelehtivan jäälautoissa Jäämeren poikki ja päätyvän Pohjois-Atlantille.

Osittainen voitto poliosta

Paralyyttisen poliomyeliitin eli polion, jona se yleisesti tunnetaan, sanotaan tappaneen tai vammauttaneen historian kuluessa yli 10:tä miljoonaa ihmistä. Sitä on kuvattu muinaisen Egyptin, Kreikan ja Rooman kuvataiteessa. Se iskee useimmiten nuoriin ja voi halvaannuttaa ihmisen tai aiheuttaa tukehtumiskuoleman. Maailman terveysjärjestön alaisen Panamerikkalaisen terveysjärjestön mukaan polio on nyt hävinnyt läntiseltä pallonpuoliskolta. Viimeisin tunnettu tapaus oli perulaisen tytön sairastuminen vuonna 1991. Tyttö selvisi hengissä, vaikkakin hänen toinen jalkansa vammautui. Toisin kuin isorokkoa, joka hävisi maailmasta vuonna 1977, poliovirusta tavataan kuitenkin yhä muilla alueilla, ja se voisi tulla siirtolaisuuden ja matkustuksen välityksellä takaisin Amerikkaan. Tuorein täydellinen raportti osoitti tapauksia olevan alle 10000 vuodessa. Terveydenhoidon asiantuntijoiden mukaan rokottamista poliota vastaan täytyy jatkaa, kunnes se on täysin voitettu.

Taiwanin orankiongelma

Taiwanin viranomaiset ovat epätavallisen ongelman edessä: mitä tehdä orangeille, joista tuli vuonna 1986 suosittuja lemmikkieläimiä sen jälkeen kun eräässä televisio-ohjelmassa erään orangin kuvattiin olevan ”ihanteellinen toveri”? Tiedelehdessä New Scientist kerrottiin, että tuhatkunta nuorta orankia vietiin maahan ja myytiin lemmikkieläiminä. Nyt kun nämä eläimet ovat saavuttamassa sukukypsyyden ja niistä on tullut aggressiivisia ja arvaamattomia, sadat orankien omistajat ovat luopuneet niistä. Koska orangit ovat yksineläjiä eivätkä kohtaa simpanssien ja gorillojen tavoin niitä ongelmia, joita aiheutuu sosiaaliseen ryhmään sopeutumisesta, kesyt orangit voidaan palauttaa luontoon. Orangit ovat kuitenkin saaneet itselleen ihmisten sairauksia, joihin kuuluvat hepatiitti B ja tuberkuloosi, ja voisivat aiheuttaa uhkan villinä elävälle orankikannalle, joka jo ennestään on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Monet on ehkä pakko tappaa, mikä on joidenkuiden mielestä parempi ratkaisu kuin se, että niiden annettaisiin elää loppuelämänsä kolkossa eläinsuojassa.

Toronton katulapset

Virkamiesten mukaan Torontossa kuljeksii jatkuvasti peräti 10000 katulasta. ”Määrä on noussut huimasti viime vuosikymmenellä”, todetaan lehdessä The Toronto Star. ”Useimmat katulapset puhuvat kotonaan olevista ongelmista, jotka vaihtelevat huonosta kohtelusta vanhempien asettamiin sääntöihin, joiden mukaan he eivät suostu elämään. He puhuvat huumeiden, väkivallan ja prostituution maailmasta sekä ikävän joutilaisuuden loputtoman pitkistä tunneista.” Arviolta 54 prosenttia Toronton katulapsista antautuu prostituutioon. Joka viides tyttö tulee raskaaksi, 80 prosenttia käyttää huumeita ja alkoholia, 67:ää prosenttia on pahoinpidelty ja 43 prosenttia on yrittänyt itsemurhaa. ”Jos joku sanoo sinulle, että kadulla eläminen on kiehtovaa ja jännittävää, älä usko sitä. Se on rinnastettavissa kuolemaan, se ei ole lainkaan elämistä”, väittää muuan nuori. ”Jotkut eivät pääse eroon elämästä, johon kuuluvat huumeet, prostituutio ja lisääntyvä rikollisuus; toiset – vanhemmat ja viisaammat – toivovat saavansa koulutusta ja työpaikan”, jatketaan Star-lehdessä.

Säilytä irronnut hammas!

Tiedotuslehdessä UC Berkeley Wellness Letter neuvotaan, että jos sinulta lähtee vahingossa hammas irti, älä heitä sitä pois. ”Tutkimukset osoittavat, että hammas onnistutaan kiinnittämään 50 prosentin todennäköisyydellä takaisin paikoilleen, mikäli pääset hammaslääkäriin 30 minuutin kuluessa.” Mitä sinun pitäisi tehdä? Yritä pysyä mahdollisimman rauhallisena. Pidä kiinni hampaan kruunusta ja huuhtele hammasta varovasti haaleassa vedessä – mutta älä hankaa sitä. Soita hammaslääkärille ja ilmoita tulostasi. Ellei hän neuvo toisin, pane hammas varovasti takaisin hammaskuoppaan. Pure hampaita lujasti yhteen puhtaan kankaan tai nenäliinan läpi viisi minuuttia, jotta hammas asettuisi paikoilleen, ja jatka puremista kohtalaisella voimalla, kunnes tapaat hammaslääkärin. Ellet voi heti panna hammasta takaisin paikoilleen, pidä sitä sylkeesi upotettuna suussasi. Jos on kyse pienestä lapsesta, joka voisi nielaista hampaan, upota hammas muovipussissa tai kupissa olevaan maitoon tai veteen, jossa on hyppysellinen suolaa. Vaikka olisi kulunut melko pitkäkin aika, on parasta mennä hammaslääkäriin ja antaa hänen päättää, mitä tehdä. ”Hampaan säästäminen on varmasti vaivan arvoista”, sanotaan selostuksessa.