Nuoret kysyvät:

Miten suhtautua suosimiseen?

”Sisareni on kaksi vuotta minua nuorempi ja saa kaiken huomion osakseen. – – Se ei tunnu reilulta.” (Rebecca)a

MITÄ enemmän veljeäsi tai sisartasi huomioidaan, sitä enemmän saatat tuntea itsesi ulkopuoliseksi. Ja jos jollakulla sisaruksistasi on huomattavia kykyjä, vakavia ongelmia tai samoja kiinnostuksen kohteita tai luonteenpiirteitä kuin vanhemmillasi, voit joutua todella taistelemaan saadaksesi edes hiukan huomiota! Mitä enemmän asiaa ajattelet, sitä loukkaantuneempi ja vihaisempi tunnet ehkä olevasi.b

Raamattu kuitenkin varoittaa: ”Kiihtykää, mutta älkää tehkö syntiä. Sanokaa sanottavanne sydämessänne vuoteellanne ja pysykää vaiti.” (Psalmit 4:​4.) Kiihtyneenä ja vihaisena saatat paljon helpommin sanoa tai tehdä jotakin, mitä ehkä myöhemmin joudut katumaan. Palauta mieleesi, miten Kain kiihtyi sen vuoksi, että hänen veljellään Abelilla oli suosiollinen asema Jumalan edessä. Jumala varoitti häntä: ”Synti väijyy sisäänkäynnin luona, ja sinuun on sen halu, mutta saatko sinä siitä yliotteen?” (1. Mooseksen kirja 4:​3–16.) Kain ei pystynyt hallitsemaan tunteitaan, ja seuraukset olivat tuhoisat!

Sinusta tosin ei ole tulossa tappajaa kuten Kainista. Suosiminen voi kuitenkin herättää synkkiä tunteita. Vaarat voivat sen vuoksi väijyä sinun ovellasi! Mitkä ovat muutamia niistä? Kuinka voit saada tilanteen hallintaasi?

Hillitse kielesi!

Kun Beth oli 13-vuotias, hänestä tuntui, että hänen vanhempansa suosivat hänen veljeään mutta kohtelivat häntä itseään epäoikeudenmukaisesti. Hän muistelee: ”Äitini ja minä huusimme paljon toisillemme, mutta se ei auttanut ollenkaan. Minä en kuunnellut, mitä hän sanoi, eikä hän kuunnellut, mitä minä sanoin, joten mitään ei saatu aikaan.” Sinäkin olet kenties huomannut, että huutaminen vain pahentaa jo ennestään vaikeaa tilannetta. Efesolaiskirjeen 4:​31:ssä sanotaan: ”Kaikki ilkeämielinen katkeruus ja suuttumus ja vihastus ja huutaminen ja herjaava puhe olkoon kaukana teistä kaiken pahuuden ohella.”

Sinun ei tarvitse huutaa saadaksesi mielipiteesi menemään perille. Rauhallinen lähestymistapa on joka tapauksessa tavallisesti parempi. Sananlaskujen 25:​15:ssä sanotaan: ”Kärsivällisyydellä suostutellaan käskijää, ja lempeä kieli voi murtaa luun.” Jos vanhempasi siis näyttävät syyllistyvän suosimiseen, älä huuda äläkä esitä syytöksiä. Odota sopivaa hetkeä, ja puhu sitten heidän kanssaan rauhallisesti ja kunnioittavaan sävyyn (vrt. Sananlaskut 15:​23).

Jos keskityt vanhempiesi vikoihin tai syytät heitä ”epäreilusta” asenteesta, vain etäännytät heidät itsestäsi tai saat heidät asettumaan puolustuskannalle. Kiinnitä huomiota sen sijaan siihen, miten heidän toimintansa on vaikuttanut sinuun. (”Minusta tuntuu tosi pahalta, kun te ette kiinnitä minuun huomiota.”) Tämä saa heidät luultavammin suhtautumaan sinuun vakavasti. Ole myös ”nopea kuulemaan” (Jaakobin kirje 1:​19). Saattaa hyvinkin olla, että vanhemmillasi on pätevä syy osoittaa sisarellesi tai veljellesi erityistä huomiota. Ehkä hänellä on sellaisia ongelmia, joista sinä et ole selvillä.

Mutta entä jos olet vihaisena taipuvainen vimmastumaan ja puhumaan harkitsemattomasti? Sananlaskujen 25:​28:ssa verrataan ”miestä, joka ei hillitse henkeään”, kaupunkiin, ”joka on muuria vailla”; hän kaatuu helposti omien epätäydellisten mielijohteittensa vuoksi. Toisaalta kyky hillitä tunteensa on osoitus todellisesta voimasta! (Sananlaskut 16:​32.) Miksi et siis odottaisi, kunnes olet rauhoittunut, vaikkapa jopa yön yli, ennen kuin ilmaiset tunteesi? Saatat myös huomata, että tällaisessa tilanteessa voi olla hyödyllistä poistua paikalta ja tehdä vaikka kävelylenkki tai verrytellä vähän (Sananlaskut 17:​14). Pitämällä huulesi kurissa voit välttyä sanomasta mitään loukkaavaa tai typerää (Sananlaskut 10:​19; 13:​3; 17:​27).

Salakavala tottelemattomuus

Tottelemattomuus on toinen salakuoppa, jota tulee välttää. 16-vuotias Marie pani merkille, että hänen pikkuveljeään ei koskaan rangaistu, kun tämä häiritsi perheen raamatuntutkistelua. Tästä näennäisestä puolueellisuudesta turhautuneena hän ”meni lakkoon” eikä suostunut osallistumaan tutkisteluun. Oletko sinä koskaan pitänyt mykkäkoulua tai kieltäytynyt järjestelmällisesti yhteistyöstä tuntiessasi, että sinua kohdellaan epäoikeudenmukaisesti?

Jos olet, niin huomaa, että tällainen salakavala menettely on vastoin Raamatun käskyä kunnioittaa ja totella vanhempia (Efesolaisille 6:​1, 2). Lisäksi tottelemattomuus jäytää suhdettasi vanhempiisi. On parempi puhua asiat selviksi heidän kanssaan. Sananlaskujen 24:​26:ssa osoitetaan, että ”se, joka suoraan vastaa”, ansaitsee toisten kunnioituksen. Kun Marie keskusteli ongelmasta äitinsä kanssa, he pääsivät yhteisymmärrykseen, ja asiat alkoivat sujua paremmin.

Eristäytymisen vaara

Perheestäsi eristäytyminen ja huomion hakeminen ei-uskovilta on myös yksi vahingollinen tapa suhtautua suosimiseen. Cassandralle kävi näin: ”Vetäydyin perheeni luota ja turvauduin maailmallisiin koulutovereihini. Minulla oli jopa poikaystäviä, eivätkä vanhempani tienneet sitä. Sitten masennuin totaalisesti ja minulla oli huono omatunto, koska tiesin, etten toiminut oikein. Halusin päästä eroon tuosta tilanteesta, mutta en vain tiennyt, miten olisin voinut kertoa asiasta vanhemmilleni.”

Perheestä ja toisista uskovista eristäytyminen on vaarallista – erityisesti silloin, kun olet poissa tolaltasi etkä ajattele selkeästi. Sananlaskujen 18:​1:ssä varoitetaan: ”Eristäytyvä etsii omaa itsekästä haluaan; hän puhkeaa kaikkea käytännöllistä viisautta vastaan.” Jos sinusta tuntuu vaikealta lähestyä vanhempiasi tässä tilanteessa, etsi käsiisi sellainen kristitty ystävä, jollaista kuvaillaan Sananlaskujen 17:​17:ssä: ”Tosi toveri rakastaa kaiken aikaa ja on veli, joka on syntynyt ahdingon varalle.” Tavallisesti voit helpoiten löytää tämänkaltaisen ”tosi toverin” seurakunnan kypsien jäsenten joukosta.

Cassandra löysi ”tosi toverin” sellaista tarvitessaan: ”Kun kierrosvalvoja [matkustava sananpalvelija] oli vierailulla seurakunnassamme, vanhempani kannustivat minua työskentelemään hänen kanssaan. Hän ja hänen vaimonsa olivat molemmat niin maanläheisiä, ja he olivat aidosti kiinnostuneita minusta. Pystyin todella puhumaan heidän kanssaan. Minusta tuntui siltä, että he eivät tuomitsisi minua. He ymmärsivät, että pelkkä kristillinen kasvatus ei tee ihmisestä täydellistä.” Heidän rohkaisunsa ja kypsät neuvonsa olivat juuri sitä, mitä Cassandra tarvitsi! (Sananlaskut 13:​20.)

Kateuden vaara

Sananlaskujen 27:​4:ssä varoitetaan: ”On raivon julmuus sekä suuttumuksen tulva, mutta kuka voi kestää mustasukkaisuutta?” Kateus ja mustasukkaisuus suosittua sisarusta kohtaan on yllyttänyt joitakuita nuoria ajattelemattomiin tekoihin. Eräs nainen tunnusti: ”Kun olin pieni, minulla oli ohut, hapsottava, ruskea tukka ja sisarellani oli upeat, kullanväriset hiukset, jotka ulottuivat vyötärölle saakka. Isä oli aina kehumassa hänen hiuksiaan. Hän kutsui sisartani ’Kultakutrikseen’. Yhtenä yönä, kun siskoni nukkui, otin äidin ompelusakset, hiivin hänen sänkynsä luokse ja leikkelin hänen tukkaansa niin paljon kuin ehdin.” (Adele Faber ja Elaine Mazlish, Siblings Without Rivalry.)

Eipä ihme, että Raamatussa kateus mainitaan yhtenä pahoista ”lihan teoista” (Galatalaisille 5:​19–21; Roomalaisille 1:​28–32). Me kaikki olemme kuitenkin ’kateuteen taipuvaisia’ (Jaakobin kirje 4:​5). Jos siis huomaat punovasi juonia saattaaksesi sisaruksesi vaikeuksiin tai huonoon valoon tai palauttaaksesi hänet jollain muulla tavoin omalle paikalleen, kateus voi hyvinkin ’väijyä sisäänkäynnin luona’ yrittäen saada sinusta yliotteen!

Mitä sinun tulisi tehdä, jos huomaat hautovasi tällaisia vahingollisia tunteita? Ensiksikin, yritä rukoilla Jumalalta hänen henkeään. Galatalaiskirjeen 5:​16:ssa sanotaan: ”Vaeltakaa jatkuvasti hengen mukaan, niin ette pane lainkaan täytäntöön lihallista halua.” (Vrt. Titukselle 3:​3–5.) Myös siitä voi olla apua, että erittelet, mitä oikeastaan tunnet sisarustasi kohtaan. Voitko todella sanoa, ettet rakasta häntä lainkaan – kaunastasi huolimatta? Raamatussa sanotaan, että ”rakkaus ei ole mustasukkainen” (1. Korinttilaisille 13:​4). Kieltäydy siis viipymästä kielteisissä ja kateutta herättävissä ajatuksissa. Yritä iloita sisaresi tai veljesi kanssa, jos hän saa vanhemmiltanne erityishuomiota osakseen (vrt. Roomalaisille 12:​15).

Keskustelut vanhempiesi kanssa voivat myös osoittautua hyödylliseksi apukeinoksi. Jos he vakuuttuvat siitä, että heidän täytyy kiinnittää sinuun enemmän huomiota, se auttaa sinua hyvän matkaa pääsemään eroon sisaruksiasi kohtaan tuntemastasi kateudesta. Mutta entä jos tilanne kotona ei parane ja suosiminen jatkuu? Älä vihastu tai huuda äläkä kapinoi vanhempiasi vastaan. Koeta säilyttää avulias ja tottelevainen asenne. Jos tarpeen, etsi tukea seurakunnan kypsiltä kristityiltä. Ennen kaikkea lähesty Jehova Jumalaa. Muista psalmistan sanat: ”Vaikka oma isäni ja oma äitini hylkäisivätkin minut, niin Jehova kuitenkin ottaisi minut huomaansa.” (Psalmit 27:​10.)

[Alaviitteet]

[Kuva s. 19]

Ongelman voi ratkaista se, että kerrot tuntevasi itsesi laiminlyödyksi