Vasco da Gaman ainutlaatuinen merimatka
Vesi tyrskyää sivuille laivan puisen keulan iskeytyessä aaltoon toisensa perään. Kuukausia kestäneen merimatkan ja lukuisten vastoinkäymisten jälkeen Vasco da Gamasta ja hänen miehistään on tulossa ensimmäiset eurooppalaiset, jotka pääsevät Intiaan purjehtimalla Afrikan eteläkärjen ympäri. Tämän merimatkan tekeminen olisi vaikeaa nykyajankin navigointitiedoilla ja -välineillä. Mutta viisisataa vuotta sitten da Gaman kolmella pienellä laivalla olleista miehistä se on varmaankin tuntunut kuin matkalta kuuhun. Mikä sai tämän urhean portugalilaisen ja hänen miehensä lähtemään näin uhkarohkealle matkalle? Miten se vaikutti maailmaan?
ENNEN kuin da Gama syntyi, tälle matkalle oli laskenut perustan portugalilainen prinssi Henrik, jota toisinaan kutsutaan Purjehtijaksi. Henrikin suojeluksessa portugalilaisten purjehdustaito ja kauppamerenkulku oli mennyt huomattavasti eteenpäin. Henrikin ja hänen jälkeensä tulleiden löytöretkeilijöiden elämässä tutkimusmatkat, kaupankäynti ja uskonto olivat läheisesti yhteydessä toisiinsa. Henrik pyrki keräämään rikkauksia Portugalille ja edistämään katolilaisuutta. Hän oli Portugalin arvovaltaisimman sotilaallis-uskonnollisen ritarikunnan, Kristuksen ritarikunnan, suurmestari. Paavi tuki sitä rahallisesti, ja Henrikin hankkeet kustannettiin pitkälti tämän ritarikunnan kautta saatavilla varoilla. Tästä syystä hänen laivojensa purjeissa oli punainen risti.
Kun Henrik kuoli vuonna 1460, portugalilaiset olivat tutkineet Afrikan länsirannikkoa etelää kohti aina nykyiseen Sierra Leoneen asti. Vuonna 1488 Bartholomeu Diaz purjehti Afrikan kärjen ympäri. Kuningas Juhana II määräsi sen jälkeen luottavaisena, että alettaisiin valmistella retkeä Intiaan. Juhanan seuraaja, kuningas Emanuel I, jatkoi valmisteluja. Tuolloin intialaisia mausteita saatiin Eurooppaan ainoastaan maitse italialaisten ja arabialaisten kauppiaiden välityksellä. Arabian muslimikauppiaat hallitsivat Intian valtameren kautta käytävää kauppaa. Emanuel tiesi, että tutkimusmatkan johtajan täytyisi olla erään historioitsijan sanoja lainataksemme ”mies, jossa yhdistyisivät sotilaan rohkeus, kauppiaan oveluus ja diplomaatin tahdikkuus”. Ehkä nämä seikat mielessään Emanuel valitsi Vasco da Gaman.
Historiallinen merimatka
Heinäkuun 8. päivänä 1497 da Gama ja hänen 170-henkinen miehistönsä marssi kaksittain Kristuksen ritarikunnan lipun alla vastarakennettuihin laivoihinsa. Pappi antoi rannalla hänelle ja hänen miehilleen synninpäästön. Mikäli joku heistä kuolisi matkalla, ne synnit, joita hän olisi mahdollisesti tehnyt matkan aikana, olisivat anteeksi annetut. Ilmeisesti da Gama odotti vaikeuksia, sillä hän lähti matkaan mukanaan tykkejä sekä monia varsijousia, piikkejä ja keihäitä.
Da Gama päätti välttää ne epäsuotuisat tuulet ja merivirrat, joita Diaz oli kohdannut kymmenen vuotta aiemmin. Sierra Leonesta hän suuntasi laivoineen lounaaseen, kunnes hän oli lähempänä Brasiliaa kuin Afrikkaa. Etelä-Atlantilla puhaltavat tuulet kuljettivat hänet jälleen kohti Afrikkaa lähelle Hyväntoivonniemeä. Kenenkään ei mainita käyttäneen tätä reittiä aiemmin, mutta sittemmin sitä on käyttänyt jokainen Hyväntoivonniemelle suunnannut alus.
Ohitettuaan kohdan, jossa Diaz kääntyi takaisin, da Gama purjehti laivastoineen ylös Afrikan itärannikkoa. Mosambikissa ja Mombasassa paikalliset sulttaanit punoivat juonia tappaakseen da Gaman ja hänen miehensä. Niinpä hän siirtyi Malindiin (nykyään Kaakkois-Keniassa). Sieltä hän lopulta löysi kokeneen luotsin, joka voisi opastaa heidät Intian valtameren poikki.
Länsi ja itä kohtaavat
Purjehdittuaan Malindista 23 päivää Vasco da Gama ja hänen miehensä laskivat iloissaan ankkurin 20. toukokuuta 1498 Intiassa sijaitsevan Calicutin edustalla. Da Gama havaitsi, että hindu-samudrinin eli -ruhtinaan elämä oli vaurasta ja ylellistä. Merenkulkija selitti, että hänen tehtävänsä oli luonteeltaan hyväntahtoinen ja että hän etsi miehineen kristittyjä. Hän ei puhunut aluksi mitään maustekaupasta. Mutta alueen kaupankäyntiä hallitsevat kauppiaat huomasivat nopeasti asemansa olevan uhattuna ja neuvoivat ruhtinasta surmaamaan tunkeutujat. He varoittivat, että jos hän olisi tekemisissä portugalilaisten kanssa, hän menettäisi kaiken. Neuvo teki kuninkaan epävarmaksi, eikä hän tiennyt, mitä tehdä. Viimein hän kuitenkin antoi da Gamalle sen, mitä tämä halusi: Portugalin kuninkaalle osoitetun kirjeen, jossa samudrin suostui käymään kauppaa kuninkaan kanssa.
Maailma muuttuu
Da Gama palasi Lissaboniin 8. syyskuuta 1499 ja sai sankarin vastaanoton. Kuningas Emanuel järjesti heti lisää retkiä. Seuraavaa johti Pedro Álvares Cabral, joka jätti yli 70 miestä Calicutiin valvomaan portugalilaisten etuja. Kauppiaat eivät kuitenkaan aikoneet sallia tällaista markkinoilleen tunkeutumista. Eräänä yönä suuri väkijoukko tappoi yli puolet näistä miehistä. Kun da Gama palasi Intiaan kolmannen retkikunnan johtajana, hän kosti tämän pommittamalla Calicutia hyvin aseistetulla 14 aluksen laivastollaan. Lisäksi hän kaappasi Mekasta tulossa olevan laivan ja poltti sen ja siinä olevat sadat miehet, naiset ja lapset. Vaikka he anoivat armoa, da Gama seurasi sivusta osoittamatta sääliä.
Portugali jatkoi kulkuaan kohti Intian valtameren herruutta. Aikanaan se järjesti retkiä Malakkaan, Kiinaan, Japaniin ja Molukeille (Maustesaarille). Portugalilaiset ajattelivat, että heidän kohtaamansa ihmiset olivat ”Jeesuksen Kristuksen lain ulkopuolella” ja siksi ”ikuiseen tuleen tuomittuja”, kirjoitti 1500-luvun historioitsija João de Barros. Sen vuoksi löytöretkeilijät tunsivat voivansa vapaasti käyttää väkivaltaa aina silloin, kun se näytti heistä välttämättömältä. Tällaiset epäkristilliset teot herättivät Aasiassa voimakasta vastenmielisyyttä kristillisyyttä kohtaan.
Da Gaman saavutus avasi meritien Euroopan ja Aasian välille. Näin alkoi uusi löytöretkien aikakausi, jonka kuluessa löytöretkeilijöiden kanssa tekemisiin joutuneet kansat saivat uusia ajatuksia. ”Yksikään näistä kansoista ei välttynyt Euroopan vaikutukselta, olipa kyse yhteiskunnasta, uskonnosta, kaupankäynnistä tai tekniikasta”, kirjoittaa professori J. H. Parry. Itämaisia ajatuksia virtasi jossain määrin myös vastakkaiseen suuntaan, ja ne alkoivat vaikuttaa yhä enemmän Euroopassa. Lopulta tällainen ajatusten siirtyminen lisäsi tietämystä ihmisen kulttuurin valtavasta moninaisuudesta. Vasco da Gaman ainutlaatuisen merimatkan vaikutukset – niin myönteiset kuin kielteisetkin – tuntuvat yhä nykymaailmassa.
[Kartta s. 24, 25]
Vasco da Gaman ensimmäinen merimatka
[Lähdemerkintä]
Mountain High Maps® Copyright © 1997 Digital Wisdom, Inc.
[Kuva s. 26]
Yhtä da Gaman laivaa esittävä piirros
[Lähdemerkintä]
Cortesia da Academia das Ciências de Lisboa, Portugal
[Kuvan lähdemerkintä s. 24]
Cortesia do Museu Nacional da Arte Antiga, Lisboa, Portugal, fotografia de Francisco Matias, Divisão de Documentação Fotográfica – IPM