Väärät profeetat
Määritelmä: Yksilöt ja järjestöt, jotka väittävät julistavansa yli-inhimillisestä lähteestä saatuja sanomia mutta joiden sanomat eivät todellisuudessa ole lähtöisin tosi Jumalasta eivätkä ole sopusoinnussa hänen paljastetun tahtonsa kanssa.
Miten tosi profeetat ja väärät profeetat voidaan tunnistaa?
Tosi profeetat tekevät tunnetuksi uskonsa Jeesukseen, mutta vaaditaan enemmän kuin sitä, että väittää saarnaavansa hänen nimessään
1. Joh. 4:1–3: ”Koetelkaa henkeytetyt ilmaukset nähdäksenne, ovatko ne Jumalasta, koska monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan. Jumalalta tulleen henkeytetyn ilmauksen tunnette tästä: jokainen henkeytetty ilmaus, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen tulleen lihassa, on Jumalasta, mutta yksikään henkeytetty ilmaus, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta.”
Matt. 7:21–23: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, tule menemään taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaissa olevan Isäni tahdon. Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me profetoineet sinun nimessäsi – –?’ Ja silloin minä tunnustan heille: En ole koskaan tuntenut teitä! Menkää pois minun luotani, te laittomuuden tekijät.”
Tosi profeetat puhuvat Jumalan nimessä, mutta pelkästään se, että väittää edustavansa häntä, ei riitä
5. Moos. 18:18–20: ”Profeetan minä herätän heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun [Mooseksen] kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaiken, minkä minä käsken hänen puhua. Ja on tapahduttava, että sen miehen, joka ei kuuntele minun sanojani, jotka hän puhuu minun nimessäni, hänet minä itse vaadin tilille. Mutta sen profeetan, joka julkeaa puhua minun nimessäni sanan, jota en ole käskenyt hänen puhua, tai joka puhuu muiden jumalien nimessä, sen profeetan on kuoltava.” (Vrt. Jer. 14:14; 28:11, 15.)
Jeesus sanoi: ”[En] tee mitään omasta aloitteestani, vaan puhun näitä asioita niin kuin Isä on minua opettanut.” (Joh. 8:28.) Hän sanoi: ”Minä olen tullut Isäni nimessä.” (Joh. 5:43.) Jeesus sanoi myös: ”Joka puhuu omiaan, etsii omaa kunniaansa.” (Joh. 7:18.)
Täyttävätkö yksilöt tai järjestöt tämän tosi profeetan tärkeän edellytyksen, jos he väittävät edustavansa Jumalaa mutta kieltäytyvät käyttämästä Jumalan persoonanimeä ja pitävät sen sijaan tapanaan lausua omia mielipiteitään asioista?
Kyky suorittaa ”suuria tunnusmerkkejä” tai ”ihmeitä” ei välttämättä todista, että kysymyksessä on tosi profeetta
Matt. 24:24: ”Vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnusmerkkejä ja ihmeitä eksyttääkseen siten, mikäli mahdollista, valitutkin.”
2. Tess. 2:9, 10: ”Tuon laittoman läsnäoloon liittyy Saatanan vaikutuksen mukaan kaikkia voimatekoja ja valheellisia tunnusmerkkejä ja ennusmerkkejä ja kaikkea epävanhurskasta petosta niille, jotka tuhoutuvat, rankaisuksi siitä, että he eivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua.”
Toisaalta Mooses suoritti Jehovan ohjauksessa ihmeitä (2. Moos. 4:1–9). Jehova antoi myös Jeesukselle voiman suorittaa ihmeitä (Apt. 2:22). Mutta eivät vain ihmeet todistaneet, että Jumala oli todella lähettänyt heidät.
Tosi profeettojen ennustukset toteutuvat, mutta he eivät ehkä tiedä täsmälleen, milloin ja miten ne toteutuvat
Dan. 12:9: ”Mene, Daniel, sillä ne sanat ovat salaisiksi tehdyt ja sinetöidyt lopun aikaan asti.”
1. Piet. 1:10, 11: ”Profeetat – – tutkivat jatkuvasti, mihin erityiseen aikaan tai millaiseen aikaan heissä oleva henki Kristuksesta viittasi, kun se todisti etukäteen Kristukselle koituvista kärsimyksistä ja niiden jälkeen seuraavasta kirkkaudesta.”
1. Kor. 13:9, 10: ”Meillä on osittainen tieto, ja me profetoimme osittaisesti, mutta kun saapuu se, mikä on täydellistä, niin poistuu se, mikä on osittaista.”
Sananl. 4:18: ”Vanhurskaiden polku on kuin se kirkas valo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka.”
Apostoleilla ja muilla varhaisilla kristityillä opetuslapsilla oli joitakin vääriä odotuksia, mutta Raamattu ei luokittele heitä ”vääriksi profeetoiksi” (ks. Luuk. 19:11; Joh. 21:22, 23; Apt. 1:6, 7).
Profeetta Natan kehotti kuningas Daavidia tekemään kaiken, mitä hänen sydämessään oli Jehovan palvontahuoneen rakentamisen suhteen. Mutta myöhemmin Jehova käski Natania ilmoittamaan Daavidille, ettei tämä rakentaisi sitä. Jehova ei hylännyt Natania sen vuoksi, mitä tämä oli aikaisemmin sanonut, vaan käytti häntä edelleen, koska hän oikaisi nöyrästi asian Jehovan tehdessä sen hänelle selväksi. (1. Aik. 17:1–4, 15.)
Tosi profeetan lausunnot edistävät tosi palvontaa ja ovat sopusoinnussa Jumalan paljastetun tahdon kanssa
5. Moos. 13:1–4: ”Jos keskuudestasi nousee joku profeetta tai unennäkijä ja antaa sinulle tunnusmerkin tai ennusmerkin ja se tunnusmerkki tai ennusmerkki toteutuu, josta hän puhui sinulle sanoen: ’Seuratkaamme muita jumalia, joita et ole tuntenut, ja palvelkaamme niitä’, niin et saa kuunnella sen profeetan tai sen unennäkijän sanoja, koska Jehova, teidän Jumalanne, koettelee teitä tietääkseen, rakastatteko Jehovaa, Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne. Jehovaa, Jumalaanne, teidän tulee seurata ja häntä teidän tulee pelätä ja hänen käskynsä teidän tulee pitää ja hänen ääntään teidän tulee kuunnella ja häntä teidän tulee palvella ja hänessä teidän tulee pysyä kiinni.”
Edistävätkö papit, jotka kehottavat seurakuntalaisiaan sekaantumaan maailman asioihin, tosi palvontaa, kun Raamattu sanoo, että ”maailman ystävä” on Jumalan vihollinen? (Jaak. 4:4; 1. Joh. 2:15–17.) Tosi Jumala sanoi, että kansakuntien ”on tultava tietämään, että minä olen Jehova”, ja Raamattu sanoo, että Jumala ottaa kansakuntien ihmisistä ”kansan nimelleen”. Mutta toimivatko uskonnolliset järjestöt sopusoinnussa tämän Jumalan paljastetun tahdon kanssa väheksyessään Jumalan persoonanimen käyttämisen tärkeyttä? (Hes. 38:23; Apt. 15:14.) Jeesus opetti seuraajiaan rukoilemaan Jumalan valtakuntaa, ja Raamattu varoittaa luottamasta ihmisiin, joten ovatko papit tai poliittiset järjestöt, jotka kehottavat ihmisiä luottamaan ihmisen hallitusvaltaan, tosi profeettoja? (Matt. 6:9, 10; Ps. 146:3–6; vrt. Ilm. 16:13, 14.)
Tosi profeetat ja väärät profeetat voidaan tunnistaa niistä hedelmistä, jotka ilmenevät heidän elämässään ja niiden elämässä, jotka seuraavat heitä
Matt. 7:15–20: ”Varokaa vääriä profeettoja, jotka tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta ovat sisältä saaliinhimoisia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. – – jokainen hyvä puu tuottaa hyvää hedelmää, mutta jokainen mätä puu tuottaa mätää hedelmää – –. Niinpä siis heidän hedelmistään te tunnette heidät.”
Mikä on tunnusomaista heidän elämäntavalleen? ”Lihan teot ovat – – haureus, epäpuhtaus, irstaus, epäjumalanpalvelus, spiritismin harjoittaminen, vihollisuudet, riita, mustasukkaisuus, vihanpuuskat, kinastelut, jakaumat, lahkot, kateus, juopottelu, mässäilyt ja muut näiden kaltaiset. – – ne, jotka harjoittavat sellaisia, eivät peri Jumalan valtakuntaa. Toisaalta [Jumalan] hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, huomaavaisuus, hyvyys, usko, lempeys, itsehillintä.” (Gal. 5:19–23; ks. myös 2. Piet. 2:1–3.)
Eivätkö Jehovan todistajat ole tehneet erehdyksiä opetuksissaan?
Jehovan todistajat eivät väitä olevansa henkeytettyjä profeettoja. He ovat tehneet erehdyksiä. Heillä on Jeesuksen Kristuksen apostoleitten tavoin ollut toisinaan joitakin vääriä odotuksia (Luuk. 19:11; Apt. 1:6).
Raamattu esittää Kristuksen läsnäoloon liittyviä aikatekijöitä, ja Jehovan todistajat ovat tutkineet näitä hyvin kiinnostuneina (Luuk. 21:24; Dan. 4:10–17). Myös Jeesus kuvaili moniosaisen tunnusmerkin, joka liittyisi aikaa koskevien profetioitten täyttymykseen ja ilmaisisi sukupolven, joka näkisi Saatanan pahan asiainjärjestelmän lopun (Luuk. 21:7–36). Jehovan todistajat ovat kiinnittäneet huomion tämän tunnusmerkin täyttymyksen osoittaviin todisteisiin. On totta, että Jehovan todistajat ovat toisinaan ymmärtäneet väärin sen, mitä tapahtuisi joidenkin ajanjaksojen lopussa, mutta he eivät ole tehneet sitä virhettä, että olisivat menettäneet uskonsa tai lakanneet olemasta valppaita Jehovan tarkoituksen täyttymyksen suhteen. He ovat jatkuvasti pitäneet mielessään Jeesuksen antaman neuvon: ”Pysykää siis valveilla, koska ette tiedä, minä päivänä Herranne tulee.” (Matt. 24:42.)
Asiat, joissa näkemystä on tarvinnut oikaista, ovat olleet suhteellisen vähäpätöisiä verrattuna tärkeisiin Raamatun totuuksiin, jotka he ovat ymmärtäneet ja joita he ovat julistaneet. Näiden joukossa ovat seuraavat: Jehova on ainoa tosi Jumala. Jeesus Kristus ei ole kolmiyhteisen jumaluuden osa, vaan Jumalan ainosyntyinen Poika. Lunastus synnistä on mahdollinen vain Kristuksen lunastusuhriin uskomisen välityksellä. Pyhä henki ei ole persoona, vaan Jehovan vaikuttava voima, ja sen hedelmien täytyy olla ilmeisiä tosi palvojien elämässä. Ihmissielu ei ole kuolematon, kuten muinaiset pakanat väittivät; se kuolee, ja tulevan elämän toivo perustuu ylösnousemukseen. Jumalan pahuudensallinta on johtunut kaikkeudensuvereenisuutta koskevasta kiistakysymyksestä. Jumalan valtakunta on ihmiskunnan ainoa toivo. Me olemme eläneet vuodesta 1914 lähtien maailmanlaajuisen pahan asiainjärjestelmän viimeisissä päivissä. Vain 144000 uskollista kristittyä tulee olemaan kuninkaina ja pappeina Kristuksen kanssa taivaassa, kun taas muu osa tottelevaista ihmiskuntaa saa ikuisen elämän paratiisimaan päällä.
Harkinnan arvoisia asioita Jehovan todistajien opetuksissa ovat myös seuraavat: Ovatko ne todella kohottaneet ihmisiä moraalisesti? Ovatko näitä opetuksia noudattavat yhdyskunnissaan huomattavia rehellisyytensä vuoksi? Onko näiden opetusten soveltaminen vaikuttanut myönteisesti heidän perhe-elämäänsä? Jeesus sanoi, että hänen opetuslapsensa tunnistettaisiin helposti siitä, että heillä on rakkaus keskuudessaan (Joh. 13:35). Onko tämä ominaisuus huomattava Jehovan todistajien keskuudessa? Me annamme tosiasioiden puhua puolestaan.
Joku voi sanoa:
”Pappi sanoi, että Jehovan todistajat ovat vääriä profeettoja”
Voisit vastata: ”Saanko kysyä, näyttikö hän teille Raamatusta jonkin kohdan, jonka mukaan se, mitä me uskomme tai teemme, osoittaisi meidän olevan vääriä profeettoja? .... Saanko näyttää teille, miten Raamattu kuvailee vääriä profeettoja?” (Käytä sitten yhtä tai useampaa kohtaa, jotka on mainittu sivuilla 420–423.)
Tai voisit sanoa: ”Olette varmaan samaa mieltä siitä, että noin vakavan väitteen tueksi pitäisi esittää nimenomaisia todisteita. Mainitsiko pappinne mitään erityisiä esimerkkejä?” (Jos puhuteltava viittaa joihinkin väitettyihin ”ennustuksiin”, jotka eivät toteutuneet, käytä aineistoa sivuilta 421–424.)
Yksi mahdollisuus: ”Olen varma, että jos joku syyttäisi teitä jostakin tällaisesta, olisitte iloinen saadessanne edes selittää kantaanne tai näkemystänne. .... Voisinko siis näyttää teille Raamatusta...?”