Raamatun 14. kirja: Toinen aikakirja

Kirjoittaja: Esra

Kirjoituspaikka: Jerusalem (?)

Kirjoitus päättyi: n. 460 eaa.

Tapahtumien aika: 1037–537 eaa.

1. Milloin Esra sai Aikakirjat valmiiksi, ja mikä tarkoitus hänellä oli mielessään?

KOSKA 1. ja 2. Aikakirja olivat alun perin ilmeisesti yksi kirja, edellisessä luvussa esitetyt taustaa, kirjoittajaa, kirjoitusaikaa, kanonisuutta ja oikeaperäisyyttä koskevat perustelut soveltuvat kumpaankin kirjaan. Esitettyjen todisteiden mukaan Esra sai 2. Aikakirjan valmiiksi noin vuonna 460 eaa. todennäköisesti Jerusalemissa. Esran tarkoituksena oli säilyttää historiallista aineistoa, joka oli vaarassa hävitä. Koska Esra sai pyhän hengen apua ja koska hänellä historioitsijana oli kyky hankkia ja valikoida yksityiskohtia, hän saattoi laatia täsmällisen ja pysyvän asiakirjan. Hän tallensi tulevaisuutta varten sen, mitä hän piti historiallisena totuutena. Esran työ oli mitä ajankohtaisinta, koska tuolloin oli myös tarpeellista koota yhteen vuosisatojen kuluessa kirjoitettujen pyhien heprealaisten kirjoitusten koko aineisto.

2. Miksi ei ole syytä epäillä Aikakirjojen täsmällisyyttä?

² Esran henkeytetty aikakirja hyödytti suuresti hänen aikansa juutalaisia. Se kirjoitettiin heidän opettamisekseen sekä kannustamisekseen kestävyyteen. Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla heillä saattoi olla toivo. He hyväksyivät Aikakirjat Raamatun kaanoniin kuuluviksi. He tiesivät ne luotettaviksi. He saattoivat tarkistaa ne toisten henkeytettyjen kirjoitusten ja lukuisten maallisten historiateosten avulla, joita Esra lainasi. Vaikka he antoivatkin henkeyttämättömien maallisten historiateosten hävitä, he säilyttivät huolellisesti Aikakirjat. Septuagintan kääntäjät sisällyttivät Aikakirjat heprealaiseen Raamattuun.

3. Miten muut raamatunkohdat osoittavat Aikakirjat oikeaperäisiksi?

³ Jeesus Kristus ja Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat tunnustivat ne oikeaperäisiksi ja henkeytetyiksi. Jeesuksella oli epäilemättä mielessään esimerkiksi 2. Aikakirjan 24:21:ssä kerrottu tapaus, kun hän tuomitsi Jerusalemin Jehovan profeettojen ja palvelijoiden tappajaksi ja kivittäjäksi. (Matt. 23:35; 5:12; 2. Aikak. 36:16) Kun Jaakob puhui Abrahamista ”Jehovan ystävänä”, hän kenties viittasi 2. Aikakirjan 20:7:ssä olevaan Esran lausuntoon. (Jaak. 2:23) Kirja sisältää myös ennustuksia, jotka täyttyivät erehtymättömästi. – 2. Aikak. 20:17, 24; 21:14–19; 34:23–28; 36:17–20.

4. Mikä arkeologinen löytö todistaa 2. Aikakirjan oikeaperäisyydestä?

⁴ Myös arkeologia todistaa 2. Aikakirjan oikeaperäisyyden. Muinaisen Babylonin paikalla tehdyissä kaivauksissa on löydetty Nebukadnessarin hallituskauden aikaan liittyviä savitauluja, joista yhdessä mainitaan ”Jaukin, Jahudin maan kuningas”, toisin sanoen ”Joojakin, Juudan maan kuningas”.a Tämä sopii hyvin yhteen sen Raamatun kertomuksen kanssa, että Joojakin vietiin vangiksi Babyloniin Nebukadnessarin seitsemäntenä hallitusvuonna.

5. Minkä ajanjakson 2. Aikakirja käsittää, ja miksi huomio kiinnitetään pikemminkin Juudan historiaan kuin kymmenen heimon valtakunnan historiaan?

⁵ Toisessa aikakirjassa seurataan Juudan tapahtumia Salomon hallituskaudelta, vuodesta 1037 eaa. alkaen, siihen Kyyroksen säädökseen asti, jonka hän antoi vuonna 537 eaa. Jehovan huoneen uudelleen rakentamisesta Jerusalemiin. Tässä 500 vuotta pitkässä historian jaksossa kymmenen heimon valtakuntaan viitataan vain silloin, kun se jollakin tavalla liittyy Juudan asioihin, eikä tuon pohjoisen valtakunnan hävitystä vuonna 740 eaa. mainita lainkaan. Mistä tämä johtuu? Siitä että pappi Esra oli ensisijaisesti kiinnostunut Jehovan palvonnasta sen oikeassa paikassa, Hänen huoneessaan Jerusalemissa, ja Daavidin suvun valtakunnasta, hänen jonka kanssa Jehova oli tehnyt liittonsa. Siksi Esra keskittää huomion eteläiseen valtakuntaan tukien näin tosi palvontaa ja odottaen Juudasta tulevaa hallitsijaa. – 1. Moos. 49:10.

6. Missä suhteissa 2. Aikakirja on rohkaiseva ja kannustava?

⁶ Esran näkökulma asioihin on rohkaiseva. Toisen aikakirjan 36 luvusta yhdeksän ensimmäistä on omistettu Salomon hallituskaudelle ja näistä kuusi kokonaan Jehovan huoneen valmisteluille ja vihkimiselle. Salomon luopumusta ei mainita. Jäljellä olevista 27 luvusta 14:ssä kerrotaan niistä viidestä kuninkaasta – Aasasta, Joosafatista, Jootamista, Hiskiasta ja Joosiasta – jotka pohjimmiltaan noudattivat Daavidin esimerkkiä yksinomaan Jehovan palvontaan omistautumisesta. Muissa 13 luvussakin Esra valottaa huolellisesti pahojen kuninkaiden hyviä puolia. Hän korostaa aina tosi palvonnan ennallistamiseen ja säilyttämiseen liittyviä asioita. Miten kannustavaa!

TOISEN AIKAKIRJAN SISÄLTÖ

7. Miten Jehova tekee Salomon ”verrattoman suureksi”?

⁷ Salomon hallituskauden loisto (1:1–9:31). Kun 2. Aikakirja alkaa, näemme Daavidin pojan Salomon kuninkuuden lujittuvan. Jehova on hänen kanssaan ja tekee ”hänet verrattoman suureksi”. Kun Salomo uhraa Gibeonissa, Jehova ilmestyy hänelle yöllä ja sanoo: ”Pyydä! Mitä minä annan sinulle?” Salomo pyytää tietoa ja viisautta voidakseen hallita Jehovan kansaa oikein. Tämän epäitsekkään pyynnön vuoksi Jumala lupaa antaa Salomolle viisauden ja tiedon lisäksi varallisuutta ja rikkautta ja kunniaa, ”niin ettei keilläkään kuninkailla ennen sinua ole ollut sellaista eikä yhdelläkään sinun jälkeesi tule olemaan sellaista”. Kaupunkiin virtaa rikkauksia niin paljon, että Salomon aikana ”Jerusalemissa oli hopeaa ja kultaa kuin kiviä”. – 1:1, 7, 12, 15, UM.

8. Miten temppelin rakentaminen edistyy, ja millaisia yksityiskohtia työhön liittyy?

⁸ Salomo ottaa työvelvollisia rakentamaan Jehovan huonetta, ja Tyroksen kuningas Hiiram on yhteistyössä lähettämällä hirsiä ja taitavan työmiehen. Rakentaminen alkaa Salomon ”neljäntenä hallitusvuotena” ja päättyy seitsemän ja puoli vuotta myöhemmin, vuonna 1027 eaa. (3:2) Varsinaisen temppelin edessä on suuri eteishalli, jonka korkeus on 120 kyynärää (53,4 m). Eteishallin edessä on kaksi suunnatonta kuparipylvästä, joista toisen nimi on Jaakin, joka merkitsee ’vahvistakoon [Jehova] lujasti’, ja toisen Booas, joka ilmeisesti merkitsee ’voimassa’. (3:17) Itse rakennus on verraten pieni, 60 kyynärää (26,7 m) pitkä, 30 kyynärää (13,4 m) korkea ja 20 kyynärää (8,9 m) leveä, mutta sen seinät ja sisäkatto on päällystetty kullalla; sen sisin huone, kaikkeinpyhin, on taidokkaasti koristeltu kullalla. Tuossa huoneessa on myös kaksi kultaista kerubia, yksi huoneen kummallakin puolella; niiden siivet ulottuvat huoneen poikki ja koskettavat toisiaan sen keskellä.

9. Kuvaile esipihan ja temppelin kalusteita ja välineitä.

⁹ Sisemmässä esipihassa on valtava kuparialttari, jonka sivun pituus on 20 kyynärää (9 m) ja joka on 10 kyynärää (4,5 m) korkea. Toinen vaikuttava esine esipihassa on valettu meri, suunnaton kupariallas, joka lepää 12:n ulospäin katsovan kuparisonnin selässä; niitä on kolme kuhunkin suuntaan. Tähän mereen mahtuu ”kolmetuhatta bat-mittaa” (66000 l) vettä, jota papit käyttävät peseytymiseen. (4:5) Esipihassa on myös kymmenen pientä kupariallasta koristeltujen kuparisten siirtoalustojen päällä, ja niiden vedessä huuhdotaan kaikki polttouhreihin liittyvä. Ne täytetään valetusta merestä ja työnnetään sinne, missä vettä tarvitaan. Lisäksi temppelipalvontaa varten on kymmenen kultaista lampunjalkaa ja monia muita välineitä, jotkin kultaa ja jotkin kuparia.b

10. Mitä tapahtuu, kun arkku tuodaan kaikkeinpyhimpään?

¹⁰ Lopulta, seitsemän ja puolen vuoden työn jälkeen, Jehovan huone on valmis. (1. Kun. 6:1, 38) Sen vihkiäispäivä on sopiva aika tuoda Jehovan läsnäolon vertauskuva tämän komean rakennuksen sisimpään huoneeseen. Papit tuovat ”Jehovan liiton arkun paikalleen huoneen sisimpään osastoon, kaikkeinpyhimpään, kerubien siipien alle”. Mitä sitten tapahtuu? Leeviläislaulajien ja muusikkojen ylistäessä ja kiittäessä Jehovaa yhteislaululla huone täyttyy pilvellä, eivätkä papit voi seistä palvelemassa, koska ”Jehovan kirkkaus” täyttää tosi Jumalan huoneen. (2. Aikak. 5:7, 13, 14, UM) Näin Jehova osoittaa hyväksyvänsä temppelin ja ilmaisee läsnäolonsa siellä.

11. Millaisen rukouksen Salomo esittää, ja mitä hän pyytää?

¹¹ Tilaisuutta varten on rakennettu kolme kyynärää (1,3 m) korkea kuparinen lava, ja se asetetaan sisemmälle esipihalle lähelle valtavaa kuparialttaria. Temppelin vihkiäisiin kokoontuneet suuret ihmisjoukot voivat nähdä Salomon seisovan tällä korokkeella. Sen jälkeen kun kirkas pilvi on ihmeellisesti tehnyt Jehovan läsnäolon ilmeiseksi, Salomo polvistuu väkijoukon edessä ja esittää liikuttavan kiitos- ja ylistysrukouksen, johon sisältyy sarja nöyriä anteeksiannon ja siunauksen pyyntöjä. Lopuksi hän pyytää hartaasti: ”Jumalani, pyydän: osoittautukoon, että silmäsi ovat avoinna ja korvasi tarkkaavaisina tätä paikkaa koskevalle rukoukselle. Jehova Jumala, älä torju voideltusi kasvoja. Muista palvelijallesi Daavidille osoitetut uskollisen rakkauden ilmaukset.” – 6:40, 42, UM.

12. Miten Jehova vastaa Salomon rukoukseen, ja millaisissa iloisissa tunnelmissa 15-päiväinen juhla päättyy?

¹² Kuuleeko Jehova tämän Salomon rukouksen? Heti kun Salomo lopettaa rukoilemisen, tuli lankeaa taivaista ja kuluttaa polttouhrin ja teurasuhrit ja ”Jehovan kirkkaus” täyttää huoneen. Tämä saa koko kansan heittäytymään maahan ja kiittämään Jehovaa, ”sillä hän on hyvä, sillä hänen uskollinen rakkautensa kestää ajan hämärään asti”. (7:1, 3, UM) Sitten uhrataan valtava uhri Jehovalle. Viikon pituista vihkiäisjuhlaa seuraa viikon pituinen korjuujuhla ja sapatti, jolloin pidätytään työstä. Tämän iloisen, hengellisesti vahvistavan 15-päiväisen juhlan jälkeen Salomo lähettää kansan pois koteihinsa sen iloitessa ja tuntiessa mielihyvää sydämessään. (7:10) Jehovakin on tyytyväinen. Hän vahvistaa valtakuntaliiton uudelleen Salomolle ja varoittaa samalla tottelemattomuuden hirveistä seurauksista.

13. a) Mitkä rakennustyöt seuraavat temppelin rakentamista? b) Mitä Saban kuningatar sanoo nähtyään Salomon valtakunnan?

¹³ Sitten Salomo jatkaa mittavaa rakennustyötä kaikkialla valta-alueellaan. Sen lisäksi, että hän rakentaa palatsin itselleen, hän rakentaa myös linnoitettuja kaupunkeja, varastokaupunkeja, vaunukaupunkeja ja ratsumiesten kaupunkeja sekä kaikkea, mitä hän haluaa rakentaa. Se on loistoisan menestyksen ja rauhan aikaa, koska sekä kuningas että kansa pitävät mielessään Jehovan palvonnan. Yli 1900 kilometrin päässä asuva Saban kuningatarkin saa kuulla Salomon menestyksestä ja viisaudesta ja matkustaa tuon pitkän, vaivalloisen matkan nähdäkseen kaiken itse. Onko hän pettynyt? Ei lainkaan, sillä hän tunnustaa: ”Minä en uskonut, mitä sanottiin, ennenkuin itse tulin ja sain omin silmin nähdä; ja katso, ei puoltakaan sinun suuresta viisaudestasi oltu minulle kerrottu. Sinä olet paljon suurempi, kuin minä olin kuullut huhuttavan. Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia nämä palvelijasi.” (9:6, 7) Ketkään muut maan kuninkaat eivät ole Salomoa rikkaampia eivätkä viisaampia. Hän hallitsee 40 vuotta Jerusalemissa.

14. Miksi Israelilta riistetään niin pian sen loisto?

¹⁴ Rehabeamin ja Abian hallituskaudet (10:1–13:22). Salomon pojan Rehabeamin ankara ja sortava hallinto saa Jerobeamin hallitsemat kymmenen pohjoista heimoa nousemaan kapinaan vuonna 997 eaa. Molempien valtakuntien papit ja leeviläiset asettuvat kuitenkin Rehabeamin puolelle ja panevat siten uskollisuuden valtakuntaliittoa kohtaan kansallismielisyyden yläpuolelle. Rehabeam hylkää pian Jehovan lain, ja Egyptin kuningas Siisak hyökkää maahan, tunkeutuu Jerusalemiin ja ryöstää Jehovan huoneesta sen aarteet. Miten murheellista onkaan, että hädin tuskin yli 30 vuotta noiden komeasti koristeltujen rakennusten valmistumisen jälkeen niiden loisto riistetään! Syy: kansa on ’menetellyt uskottomasti Jehovaa kohtaan’. Viime hetkessä Rehabeam nöyrtyy, niin että Jehova ei tuhoa kansakuntaa täysin. – 12:2, UM.

15. Mitä taisteluja käydään Rehabeamin kuoleman jälkeen, ja miksi Juuda osoittautuu Israelia voimakkaammaksi?

¹⁵ Rehabeamin kuoltua tehdään yhdestä hänen 28 pojastaan, Abiasta, kuningas. Verinen sota pohjoisessa sijaitsevaa Israelia vastaan on tunnusomaista Abian kolmivuotiselle hallituskaudelle. Juudaa vastassa on kaksinkertainen ylivoima, sillä Jerobeamin johdossa on 800000 miestä Juudan 400000:ta vastaan. Valtavien taistelujen aikana Israelin soturien määrä sitten hupenee alle puoleen, ja vasikanpalvojia hävitetään puoli miljoonaa. Juudan pojat osoittautuvat voimakkaammiksi, koska he turvautuvat ”Jehovaan, esi-isiensä Jumalaan”. – 13:18, UM.

16. Miten Jehova vastaa Aasan hartaaseen rukoukseen?

¹⁶ Jumalaa pelkäävä kuningas Aasa (14:1–16:14). Abiaa seuraa valtaistuimella hänen poikansa Aasa. Aasa puoltaa tosi palvontaa. Hän ryhtyy tehokkaisiin toimiin puhdistaakseen maan kuvienpalvonnasta. Mutta mitä nyt? Juudaa uhkaa miljoonan etiopialaisen valtaisa sotajoukko. Aasa rukoilee: ”Auta meitä, Jehova, meidän Jumalamme, sillä sinuun me turvaudumme ja sinun nimessäsi olemme tulleet tätä joukkoa vastaan.” Jehova vastaa antamalla hänelle murskavoiton. – 14:11, UM.

17. Miten Aasaa rohkaistaan puhdistamaan palvonta Juudassa, mutta mistä häntä nuhdellaan?

¹⁷ Asarjaan tulee Jumalan henki, ja hän sanoo Aasalle: ”Jehova on teidän kanssanne niin kauan kuin osoittautuu, että te olette hänen kanssaan, ja jos etsitte häntä, hän sallii teidän löytää hänet.” (15:2, UM) Suuresti rohkaistuneena Aasa puhdistaa palvonnan Juudassa, ja kansa tekee liiton, jonka mukaan jokainen, joka ei etsi Jehovaa, tulee surmata. Mutta kun Israelin kuningas Baesa asettaa esteitä pysäyttääkseen israelilaisten virtaamisen Juudaan, Aasa tekee vakavan virheen, sillä hän ei etsi apua Jehovalta, vaan palkkaa Syyrian kuninkaan Benhadadin taistelemaan Israelia vastaan. Tämän vuoksi Jehova nuhtelee häntä. Siitä huolimatta Aasan sydän osoittautuu ”ehyeksi kaikkina hänen päivinään”. (15:17, UM) Hän kuolee 41. hallitusvuotenaan.

18. a) Miten Joosafat ryhtyy tehokkaisiin toimiin tosi palvonnan puolesta ja millaisin tuloksin? b) Miten hänen lankoutumisensa johtaa melkein tuhoon?

¹⁸ Joosafatin hyvä hallituskausi (17:1–20:37). Aasan poika Joosafat jatkaa taistelua kuvienpalvontaa vastaan ja panee alulle sellaisen erityisen valistuskampanjan, että opettajat matkustavat Juudan kaupungeissa opettamassa kansaa Jehovan lain kirjasta. Seuraa suuren menestyksen ja rauhan aika, ja Joosafat tulee ”yhä mahtavammaksi, jopa ylen mahtavaksi”. (17:12) Sitten hän kuitenkin lankoutuu Israelin jumalattoman kuninkaan Ahabin kanssa ja menee auttamaan tätä taistelussa Syyrian kasvavaa valtaa vastaan jättäen näin huomioon ottamatta Jehovan profeetan Miikan neuvot. Hän säilyy hädin tuskin hengissä, samalla kun Ahab surmataan Ramot-Gileadin taistelussa. Jehovan profeetta Jeehu nuhtelee Joosafatia siitä, että tämä toimi yhdessä jumalattoman Ahabin kanssa. Sen jälkeen Joosafat nimittää tuomareita kaikkialle maahan ja käskee heidän täyttää tehtävänsä Jumalan pelossa.

19. Miten taistelu osoittautuu olevan Jumalan Joosafatin hallituskauden huippukohtaan tultaessa?

¹⁹ Sitten tullaan Joosafatin hallituskauden huippukohtaan. Moabin, Ammonin ja Seirin vuoriston yhtyneet sotajoukot tulevat Juudaa vastaan musertavan voimakkaina. Ne etenevät En-Gedin erämaan kautta. Kansan valtaa pelko. Joosafat ja koko Juuda sekä ”heidän pienokaisensa, vaimonsa ja poikansa” seisovat Jehovan edessä ja etsivät häntä rukouksessa. Jehovan henki tulee leeviläiseen Jahasieliin, joka huutaa kokoontuneille joukoille: ”Tarkatkaa, koko Juuda ja te Jerusalemin asukkaat sekä kuningas – –! Näin on Jehova sanonut teille: ’Älkää pelätkö älkääkä kauhistuko tätä suurta joukkoa, sillä taistelu ei ole teidän, vaan Jumalan. Menkää huomenna heitä vastaan. – – Jehova on teidän kanssanne.’” Juuda nousee varhain aamulla ja lähtee marssimaan leeviläislaulajien johtaessa joukkoa. Joosafat rohkaisee heitä: ”Uskokaa Jehovaan – –. Uskokaa hänen profeettoihinsa, ja niin olkoon teillä menestys.” Laulajat ylistävät iloiten Jehovaa, ”sillä hänen uskollinen rakkautensa kestää ajan hämärään asti”. (20:13, 15–17, 20, 21, UM) Jehova tekee uskollisen rakkautensa ilmeiseksi suurenmoisella tavalla asettaessaan väijytyksen hyökkääviä armeijoita vastaan, niin että ne tuhoavat toisensa. Tullessaan erämaassa olevan vartiotornin luokse riemuitsevat Juudan asukkaat näkevät ainoastaan kuolleita ruumiita. Taistelu on tosiaankin Jumalan! Joosafat vaeltaa uskollisesti Jehovan edessä 25 vuotta kestävän hallituskautensa loppuun asti.

20. Mitkä onnettomuudet ovat tunnusomaisia Jooramin hallituskaudelle?

²⁰ Jooramin, Ahasjan ja Ataljan huonot hallituskaudet (21:1–23:21). Joosafatin poika Jooram aloittaa hallituskautensa huonosti tappamalla kaikki veljensä. Jehova kuitenkin säästää hänet Daavidin kanssa tekemänsä liiton takia. Edom alkaa kapinoida. Elia lähettää jostakin kirjeen ja varoittaa Jooramia siitä, että Jehova tuottaa hänen huoneelleen suuren iskun ja että hän kuolee kauhealla tavalla. (21:12–15) Ennustuksen mukaisesti filistealaiset ja arabit hyökkäävät maahan ja ryöstävät Jerusalemin, ja kuningas kuolee inhottavaan suolistosairauteen hallittuaan kahdeksan vuotta.

21. Mitä pahaa tapahtuu Ataljan hallitessa Juudaa, mutta miten Joojada onnistuu ennallistamaan Daavidin valtaistuimen?

²¹ Jooramin ainoa elossa oleva poika Ahasja (Jooahas) seuraa häntä valtaistuimella, mutta hänen äidillään Ataljalla, Ahabin ja Iisebelin tyttärellä, on häneen huono vaikutus. Hänen hallituskautensa katkeaa vuoden kuluttua, kun Jeehu hävittää Ahabin huoneen. Tällöin Atalja murhaa lapsenlapsensa ja anastaa valtaistuimen. Yksi Ahasjan pojista säilyy kuitenkin elossa. Hän on vuoden vanha Jooas, jonka hänen tätinsä Joosabat vie salaa Jehovan huoneeseen. Atalja hallitsee kuusi vuotta, ja sitten Joosabatin aviomies, ylimmäinen pappi Joojada, julistuttaa rohkeasti nuoren Jooaan kuninkaaksi yhtenä ”Daavidin pojista”. Tullessaan Jehovan huoneeseen Atalja repäisee vaatteensa ja huutaa: ”Kapina, kapina!” Se on kuitenkin turhaa. Joojada heitättää hänet ulos temppelistä ja surmauttaa hänet. – 23:3, 13–15.

22. Miten Jooaan hallituskausi alkaa hyvin, mutta päättyy huonosti?

²² Jooaan, Amasjan ja Ussian hallituskaudet alkavat hyvin, mutta päättyvät huonosti (24:1–26:23). Jooas hallitsee 40 vuotta ja tekee oikein niin kauan kuin Joojada elää ja vaikuttaa häneen myönteisesti. Hän jopa osoittaa kiinnostusta Jehovan huonetta kohtaan ja korjauttaa sen. Mutta kun Joojada kuolee, Juudan ruhtinaat saavat Jooaan kääntymään pois Jehovan palvonnasta ja palvelemaan pyhiä paaluja ja epäjumalia. Kun Jumalan henki panee Joojadan pojan Sakarjan nuhtelemaan kuningasta, Jooas kivityttää profeetan kuoliaaksi. Pian sen jälkeen pieni syyrialaisten sotajoukko hyökkää maahan, eikä paljon suurempi Juudan armeija pysty torjumaan sitä, koska Juudan asukkaat ovat ’hylänneet Jehovan, esi-isiensä Jumalan’. (24:24, UM) Sitten Jooaan omat palvelijat nousevat kapinaan ja murhaavat hänet.

23. Mitä uskottomuuden mallia Amasja seuraa?

²³ Amasja seuraa isäänsä Jooasta valtaistuimella. Hän aloittaa 29 vuotta kestävän hallituskautensa hyvin, mutta joutuu myöhemmin pois Jehovan suosiosta, koska hän pystyttää edomilaisten epäjumalia ja palvoo niitä. ”Jumala on päättänyt sinut tuhota”, varoittaa Jehovan profeetta häntä. (25:16) Amasja tulee kuitenkin pöyhkeäksi ja haastaa pohjoisessa sijaitsevan Israelin taisteluun. Jumalan sanan mukaisesti hän kärsii nöyryyttävän tappion israelilaisten käsissä. Tuon tappion jälkeen salaliittolaiset nousevat kapinaan ja surmaavat hänet.

24. Miten Ussian voimasta tulee hänen heikkoutensa ja millaisin seurauksin?

²⁴ Amasjan poika Ussia seuraa isänsä askeleita. Hän hallitsee hyvin suurimman osan 52 hallitusvuodestaan ja saavuttaa mainetta sotilaallisena nerona, tornien rakentajana ja ’maanviljelyksen harrastajana’. (26:10) Hän varustaa armeijansa ja teettää sen käyttöön sotakoneita. Hänen voimastaan tulee kuitenkin hänen heikkoutensa. Hän tulee ylpeäksi ja julkeaa kajota papin tehtäviin uhraamalla suitsutusta Jehovan temppelissä. Tämän vuoksi Jehova lyö häntä spitaalilla. Hänen on siksi asuttava erillään, eikä hän pääse Jehovan huoneeseen eikä kuninkaan taloon, jossa hänen poikansa Jootam tuomitsee kansaa hänen sijassaan.

25. Miksi Jootam menestyy?

²⁵ Jootam palvelee Jehovaa (27:1–9). Jootam ei ’tunkeudu Jehovan temppeliin’ niin kuin hänen isänsä tunkeutui. Sen sijaan ’hän tekee jatkuvasti sitä, mikä on oikein Jehovan silmissä’. (27:2, UM) 16 vuotta kestävän hallituskautensa aikana hän toteuttaa suuren rakennusohjelman ja kukistaa menestyksellisesti ammonilaisten kapinan.

26. Miten ennenkuulumattoman syvälle Aahas vajoaa jumalattomuudessaan?

²⁶ Jumalaton kuningas Aahas (28:1–27). Jootamin poika Aahas osoittautuu yhdeksi jumalattomimmista Juudan 21 kuninkaasta. Hän menee jopa niin pitkälle, että uhraa omia poikiaan polttouhreiksi pakanajumalille. Siksi Jehova hylkää hänet vuoron perään Syyrian, Israelin, Edomin ja Filistean armeijoiden käsiin. Näin Jehova nöyrryttää Juudan, koska Aahas ’antaa hillittömyyden lisääntyä Juudassa ja koska Jehovaa kohtaan toimitaan hyvin uskottomasti’. (28:19, UM) Aahas tulee yhä pahemmaksi ja uhraa Syyrian jumalille, koska syyrialaiset osoittautuvat häntä paremmiksi taistelussa. Hän sulkee Jehovan huoneen ovet ja korvaa Jehovan palvonnan pakanajumalien palvonnalla. Aahaan hallituskausi kestää 16 vuotta, eikä se pääty hetkeäkään liian aikaisin.

27. Miten Hiskia osoittaa intoa Jehovan palvonnan puolesta?

²⁷ Uskollinen kuningas Hiskia (29:1–32:33). Aahaan poika Hiskia hallitsee 29 vuotta Jerusalemissa. Ensi töikseen hän avaa uudelleen Jehovan huoneen ovet ja korjaa ne. Sitten hän kokoaa papit ja leeviläiset ja antaa heille ohjeet temppelin puhdistamisesta ja pyhittämisestä Jehovan palvelukseen. Hän julistaa haluavansa tehdä liiton Jehovan kanssa kääntääkseen pois Hänen suuttumuksensa hehkun. Jehovan palvonta aloitetaan uudelleen suurenmoisella tavalla.

28. Minkä valtavan juhlan Hiskia järjestää Jerusalemiin, ja miten kansa ilmaisee ilonsa?

²⁸ Valtavaa passah-juhlaa suunnitellaan, mutta koska siihen valmistautumiseen ei jää aikaa ensimmäisessä kuussa, käytetään hyväksi Lain suomaa mahdollisuutta ja vietetään sitä Hiskian ensimmäisen hallitusvuoden toisessa kuussa. (2. Aikak. 30:2, 3; 4. Moos. 9:10, 11) Koko Juudan lisäksi kuningas kutsuu tilaisuuteen myös Israelin, ja vaikka jotkut Efraimissa, Manassessa ja Sebulonissa pilkkaavatkin kutsua, toiset nöyrtyvät ja tulevat Jerusalemiin koko Juudan kanssa. Passahin jälkeen vietetään happamattomien leipien juhlaa. Miten iloinen seitsenpäiväinen juhla se onkaan! Se on tosiaan niin rakentava, että koko seurakunta jatkaa juhlaa vielä toiset seitsemän päivää. ”Jerusalemissa oli ilo suuri, sillä Israelin kuninkaan Salomon, Daavidin pojan, ajoista asti ei sellaista ollut tapahtunut Jerusalemissa.” (2. Aikak. 30:26) Hengellisesti elpynyt kansa ryhtyy sen jälkeen murskaavilla toimilla raivaamaan sekä Juudasta että Israelista pois epäjumalanpalvelusta, ja Hiskia puolestaan palauttaa ennalleen leeviläisiä ja temppelipalvelusta varten tarkoitetut aineelliset lahjoitukset.

29. Miten Jehova palkitsee Hiskian ehdottoman luottamuksen häneen?

²⁹ Sitten Assyrian kuningas Sanherib hyökkää Juudaan ja uhkaa Jerusalemia. Hiskia rohkaisee mielensä, kohentaa kaupungin puolustusvalmiutta ja uhmaa vihollisen pilkkaa. Hän panee täyden luottamuksensa Jehovaan ja rukoilee jatkuvasti apua. Jehova vastaa dramaattisella tavalla tähän uskon rukoukseen. Hän ’lähettää enkelin hävittämään kaikki urhoolliset, väkevät miehet ja johtajat ja päälliköt Assyrian kuninkaan leiristä’. (32:21, UM) Häpeissään Sanherib palaa kotiin. Hänen jumalansakaan eivät voi auttaa häntä pelastamaan kasvojaan, sillä myöhemmin hänen omat poikansa surmaavat hänet noiden jumalien alttarin ääreen. (2. Kun. 19:7) Jehova pidentää ihmeen avulla Hiskian elämän, ja hänelle karttuu paljon rikkautta ja kunniaa, ja koko Juuda kunnioittaa häntä hänen kuollessaan.

30. a) Mihin jumalattomuuteen Manasse vajoaa takaisin, mutta mitä seuraa hänen katumuksestaan? b) Mikä on tunnusomaista Aamonin lyhyelle hallituskaudelle?

³⁰ Manasse ja Aamon hallitsevat jumalattomasti (33:1–25). Hiskian poika Manasse vajoaa takaisin isoisänsä Aahaan jumalattomaan menettelyyn ja tekee tyhjäksi kaiken sen hyvän, mikä saatiin aikaan Hiskian hallituskaudella. Hän rakentaa uhrikukkuloita, pystyttää pyhiä paaluja ja uhraa poikiaankin väärille jumalille. Lopulta Jehova tuo Assyrian kuninkaan Juudaa vastaan, ja Manasse viedään vankina Babyloniin. Siellä hän katuu väärintekoaan. Kun Jehova osoittaa armoa palauttamalla hänet kuninkaan asemaan, hän yrittää juuria pois demonien palvonnan ja ennallistaa tosi uskonnon. Mutta kun Manasse kuolee pitkän, 55 vuotta kestäneen hallituskautensa jälkeen, hänen poikansa Aamon nousee valtaistuimelle ja puolustaa jälleen jumalattomasti väärää palvontaa. Hänen omat palvelijansa surmaavat hänet kahden vuoden kuluttua.

31. Mitkä ovat Joosian rohkean hallituskauden kohokohtia?

³¹ Joosian rohkea hallituskausi (34:1–35:27). Nuori Joosia, Aamonin poika, yrittää rohkeasti ennallistaa tosi palvonnan. Hän revityttää Baalien alttarit ja kaiverretut kuvat maahan ja korjaa Jehovan huoneen, josta löydetään ”Mooseksen käden kautta annetun Jehovan lain kirja”, epäilemättä sen alkuperäinen kappale. (34:14, UM) Vanhurskaalle Joosialle kerrotaan kuitenkin, että maata kohtaa onnettomuus sen uskottomuuden takia, jota on jo ilmaistu, mutta ei hänen päivinään. Hän järjestää 18. hallitusvuotenaan huomattavan passah-juhlan. Hallittuaan 31 vuotta Joosia kuolee yrittäessään turhaan estää Egyptin joukkoja kulkemasta maan läpi matkallaan Eufratille.

32. Miten neljä viimeistä kuningasta johtavat Juudan sen tuhoisaan loppuun?

³² Jooahas, Joojakim, Joojakin, Sidkia ja Jerusalemin autioitus (36:1–23). Juudan neljän viimeisen kuninkaan jumalattomuus vie kansakunnan nopeasti tuhoisaan loppuunsa. Joosian poika Jooahas hallitsee vain kolme kuukautta, minkä jälkeen Egyptin farao Neko panee hänet viralta. Hänen tilalleen asetetaan hänen veljensä Eljakim, jonka nimi muutetaan Joojakimiksi ja jonka hallituskauden aikana uusi maailmanvalta, Babylon, kukistaa Juudan. (2. Kun. 24:1) Kun Joojakim kapinoi, Nebukadnessar tulee Jerusalemiin rankaisemaan häntä vuonna 618 eaa., mutta Joojakim kuolee tuona samana vuonna hallittuaan 11 vuotta. Hänen tilalleen tulee hänen 18-vuotias poikansa Joojakin. Hallittuaan tuskin kolmea kuukautta Joojakin antautuu Nebukadnessarille, ja hänet viedään vankina Babyloniin. Sitten Nebukadnessar asettaa valtaistuimelle Joosian kolmannen pojan, Joojakinin sedän Sidkian. Sidkia hallitsee huonosti 11 vuotta ja kieltäytyy ’nöyrtymästä Jehovan käskemän profeetta Jeremian vaikutuksesta’. (2. Aikak. 36:12, UM) Samoin papit ja kansa saastuttavat Jehovan huoneen suurella uskottomuudellaan.

33. a) Miten 70-vuotinen autioitus alkaa, ’jotta täyttyisi Jehovan sana’? b) Mikä historiallinen säädös esitetään 2. Aikakirjan kahdessa viimeisessä jakeessa?

³³ Lopulta Sidkia kapinoi Babylonin iestä vastaan, ja tällä kertaa ei Nebukadnessar osoita armoa. Jehovan vihastus on täyttynyt, eikä parannusta ole. Jerusalem kukistuu, sen temppeli ryöstetään ja poltetaan, ja puolitoista vuotta kestäneessä piirityksessä eloon jääneet viedään vankeina Babyloniin. Juuda jää autioksi. Juuri vuonna 607 eaa. alkaa siis autioitus, ”jotta täyttyisi Jeremian suun kautta puhuttu Jehovan sana – – seitsemänkymmenen vuoden täyttämiseksi”. (36:21, UM) Aikakirjan kirjoittaja hyppää sitten tämän lähes 70 vuotta pitkän aukon yli ja esittää kahdessa viimeisessä jakeessa Kyyroksen vuonna 537 eaa. antaman historiallisen säädöksen. Juutalaiset vangit vapautetaan! Jerusalemin on noustava jälleen!

MIKSI HYÖDYLLINEN

34. Mitä Esra korostaa aineistonvalinnallaan, ja miten tämä oli hyödyllistä kansakunnalle?

³⁴ Toinen aikakirja lisää voimakkaan todistuksensa muiden todistajien tästä vaiheikkaasta ajanjaksosta, vuosista 1037–537 eaa., antamaan todistukseen. Lisäksi siinä esitetään arvokkaita lisätietoja, joita ei ole muissa kanonisissa historiateoksissa; esimerkkeinä tästä ovat 2. Aikakirjan luvut 19, 20 ja 29–31. Esra korosti aineistonvalinnallaan kansakunnan historian pysyviä peruselementtejä, esimerkiksi papistoa ja sen palvelusta, temppeliä ja valtakuntaliittoa. Tämä oli hyödyllistä kansakunnan pitämiseksi koossa odottamassa Messiasta ja hänen Valtakuntaansa.

35. Mitä tärkeitä seikkoja todistetaan 2. Aikakirjan loppujakeissa?

³⁵ Toisen aikakirjan loppujakeissa (36:17–23) esitetään ratkaiseva todiste Jeremian 25:12:n täyttymyksestä ja osoitetaan lisäksi, että täydet 70 vuotta täytyy laskea maan täydellisestä autioituksesta siihen saakka, jolloin Jehovan palvonta ennallistettiin Jerusalemiin vuonna 537 eaa. Tämä autioitus alkaa sen vuoksi vuonna 607 eaa.c – Jer. 29:10; 2. Kun. 25:1–26; Esra 3:1–6.

36. a) Mitä voimakkaita kehotuksia 2. Aikakirja sisältää? b) Miten se vahvistaa Valtakuntaa koskevaa odotettamme?

³⁶ Toinen aikakirja sisältää voimakkaita kehotuksia kristillisessä uskossa vaeltaville. Hyvin monet Juudan kuninkaat aloittivat hallituskautensa hyvin, mutta luisuivat sitten jumalattomille teille. Miten painokkaasti tässä historiallisessa kertomuksessa valaistaankaan sitä, että menestys riippuu uskollisuudesta Jumalalle! Meidän tulisi siksi ottaa huomioon se varoitus, ettemme ole ”sellaisia, jotka vetäytyvät pois tuhoon, vaan sellaisia, joilla on usko sielun elossa säilymiseksi”. (Hepr. 10:39) Uskollinen kuningas Hiskiakin tuli ylpeäksi toivuttuaan sairaudestaan, ja vain siksi, että hän nöyrtyi nopeasti, hän saattoi välttää Jehovan närkästyksen. Toisessa aikakirjassa julistetaan Jehovan suurenmoisten ominaisuuksien suuruutta ja ylistetään hänen nimeään ja suvereenisuuttaan. Koko tätä historiaa esitettäessä näkökulma on yksinomaisessa antaumuksessa Jehovalle. Koska siinä korostetaan myös Juudan kuninkaallista sukuhaaraa, se vahvistaa sitä odotettamme, että saamme nähdä puhtaan palvonnan korotettuna Jeesuksen Kristuksen, uskollisen ”Daavidin pojan”, ikuisen valtakunnan alaisuudessa. – Matt. 1:1; Apt. 15:16, 17.

[Alaviitteet]