15. LUKU
Onko väärin kaivata yksityisyyttä?
Merkitse ✔ sen vaihtoehdon kohdalle, joka kuvaa todennäköisintä reaktiotasi seuraavissa tilanteissa.
1. Olet omassa huoneessasi ja ovi on kiinni, kun sisaruksesi törmää sisään koputtamatta.
□ Ok. Minäkin menen joskus hänen huoneeseensa koputtamatta.
□ Että kehtaakin! Mitä jos olisin ollut vaihtamassa vaatteita?
2. Olet juuri tullut kotiin, ja molemmat vanhemmat alkavat pommittaa sinua kysymyksillä: ”Missä sinä olit? Mitä teit? Kenen kanssa?”
□ Ok. Kerron heille yleensäkin aina kaiken.
□ Tosi turhauttavaa! He eivät luota minuun tippaakaan!
NUOREMPANA yksityisyys ei luultavasti ollut sinulle mikään iso asia. Jos pikkuveli tai -sisko ryntäsi huoneeseesi, seura oli vain tervetullutta. Jos isä tai äiti kysyi sinulta jotain, vastasit empimättä. Elämäsi oli siihen aikaan kuin avoin kirja, mutta nyt ehkä toivoisit, että voisit sulkea tuon kirjan. ”Minusta on kiva pitää jotain omana tietonani”, sanoo 14-vuotias Corey. Katsotaanpa kahta aluetta, joilla voi ilmaantua ongelmia pyrkiessäsi saamaan yksityisyyttä.
Kun kaipaat omaa rauhaa
On monta hyvää syytä vetäytyä omaan rauhaan. Haluat ehkä vain ”levähtää vähän” (Markus 6:31). Tai haluat rukoilla ja noudattaa neuvoa, jonka Jeesus antoi opetuslapsilleen: ”Mene yksityishuoneeseesi, ja kun olet sulkenut ovesi, rukoile Isääsi.” (Matteus 6:6; Markus 1:35.) Ongelma on se, että kun suljet oman huoneesi oven (jos sinulla on oma huone), vanhemmillesi ei välttämättä tule mieleen, että olet rukoilemassa. Sisaruksesi taas eivät ehkä ymmärrä, että haluat vain olla yksin.
Mitä tehdä. Älä tee yksityisyydestäsi kiistakysymystä, vaan toimi seuraavasti:
● Yritä sopia sisarustesi kanssa järkevät pelisäännöt, jotta saat hieman omaa aikaa. Pyydä tarvittaessa vanhemmilta apua.a
● Yritä ymmärtää vanhempiesi näkökantaa. ”Isä ja äiti käyvät välillä vilkaisemassa, mitä puuhailen”, kertoo 16-vuotias Rebekah. ”Mutta rehellisesti sanoen niin minäkin tekisin, jos olisin teini-ikäisen nuoren äiti – varsinkin kun tietää, mitä kaikkia kiusauksia nuoret kohtaavat nykyään.” Pystytkö Rebekahin tavoin ymmärtämään syyn vanhempiesi huoleen? (Sananlaskut 19:11.)
● Kysy itseltäsi rehellisesti: ”Olenko antanut vanhemmilleni aihetta epäillä, että oveni ollessa kiinni puuhailen jotain, mikä ei ole sopivaa? Olenko ollut omien asioitteni suhteen niin salamyhkäinen, että he katsovat tarpeelliseksi vakoilla toimiani?” Jos vastaus näihin kysymyksiin on kieltävä eivätkä vanhemmat silti tunnu luottavan sinuun, kerro heille rauhallisesti ja kunnioittavasti, miltä sinusta tuntuu. Kuuntele aidosti, mitä heillä on sanottavana, ja pidä huoli siitä, ettet tee mitään, mikä pahentaa ongelmaa (Jaakobin kirje 1:19).
Kun luot ystävyyssuhteita
On normaalia, että nuori hankkii ystäviä perhepiirin ulkopuolelta. Normaalia on sekin, että vanhempiasi kiinnostaa, millaisia ystäviä sinulla on ja mitä teet heidän kanssaan. Mutta sinusta voi toisinaan tuntua siltä, että heidän huolehtivaisuutensa lähentelee jo vainoharhaisuutta. ”Haluaisin käyttää puhelinta ja sähköpostia ilman että isä tai äiti kurkkii kymmenen minuutin välein olan yli ja kyselee, keneen olen yhteydessä”, huokailee 16-vuotias Amy.
Mitä tehdä. Älä anna ystävyyssuhteittesi tulla muuriksi sinun ja vanhempiesi välille, vaan kokeile seuraavia ehdotuksia:
● Puhu ystävistäsi avoimesti ja pidä huoli siitä, että vanhempasi tutustuvat heihin. Et varmaankaan pidä siitä, että vanhemmat leikkivät salapoliisia, mutta jääkö heille muita vaihtoehtoja, jos ystäväsi ovat heille suuri mysteeri? Muista, että mitä enemmän he tietävät niistä, joiden kanssa vietät aikaa, sitä levollisemmalla mielellä he luultavasti ovat.
● Ole rehellinen itsellesi: onko kyse yksityisyydestä vai salailusta? 22-vuotias Brittany sanoo: ”Jos asuu kotona ja vanhemmat ovat huolestuneita jostain, pitäisi ajatella: ’Koska en kerran tee mitään väärää, minulla ei ole syytä salailla mitään.’ Jos taas tekemisiä täytyy salailla, jotain on vialla.”
Sinun yksityisyytesi
Jos sinä kaipaat jollakin elämänalueella enemmän yksityisyyttä, voisit nyt miettiä, miten parantaa tilannetta. Vastaa seuraaviin kysymyksiin.
1. Määritä ongelma. Millä elämänalueella haluaisit saada enemmän yksityisyyttä?
․․․․․
2. Mieti asiaa vanhempiesi näkökannalta. Mitä arvelet, mistä he pohjimmiltaan voisivat olla huolissaan?
․․․․․
3. Etsi ratkaisuja. Miten olet saattanut tahattomasti vaikuttaa ongelman syntymiseen? Mitä muutoksia voisit tehdä? Millä tavoin haluaisit vanhempiesi toimivan, jotta tilanne paranisi?
․․․․․
4. Puhu asiasta. Miten voisit aloittaa keskustelun yksityisyydestä vanhempiesi kanssa?
․․․․․
Onko toinen vanhemmistasi kuollut? Mistä voit silloin saada lohdutusta?
[Alaviite]
AVAINRAAMATUNKOHTA
”Tee kaikkesi osoittautuaksesi Jumalalle hyväksytyksi, työmieheksi, jolla ei ole mitään hävettävää.” (2. Timoteukselle 2:15.)
VINKKI
Kun puhut vanhemmillesi yksityisyydestä, älä esitä valituksia vaan kerro huolesi. Mikä on näiden ero? Valitukset keskittyvät siihen, mitä vanhempasi sinun mielestäsi tekevät väärin. Huolenaiheista puhuminen auttaa kaikkia keskittymään ratkaisujen etsimiseen.
TIESITKÖ?
Mitä avoimemmin puhut vanhemmillesi, sitä vähemmän herätät heissä epäluuloja.
TOIMINTASUUNNITELMA!
Saadakseni vanhempieni luottamuksen aion ․․․․․
Haluan kysyä vanhemmiltani tästä aiheesta: ․․․․․
MITÄ AJATTELET?
● Miksi vanhemmillasi on oikeus saada tietää, mitä elämässäsi tapahtuu?
● Miten se, että opettelet kommunikoimaan paremmin vanhempiesi kanssa, auttaa sinua myöhemmin elämässä kommunikoimaan muiden aikuisten kanssa?
[Huomioteksti s. 108]
”Vanhemmat eivät halua, että heidän lapselleen tapahtuu mitään pahaa, ja välillä voi näyttää siltä, että he häiritsevät hänen yksityisyyttään. Se voi tuntua epäreilulta. Mutta täytyy tunnustaa, että jos minulla olisi lapsia, toimisin varmaan samalla tavalla.” (Alana.)
[Kuva s. 109]
Luottamus on kuin työstä maksettava palkka: se pitää ansaita.