KUUDESTOISTA LUKU
Hän toimi viisaasti, rohkeasti ja epäitsekkäästi
1–3. a) Miltä Esteristä tuntui lähestyä miehensä valtaistuinta? b) Miten kuningas reagoi Esterin tuloon?
ESTER lähestyi hitaasti valtaistuinta sydän pamppaillen. Susan palatsin suureen saliin oli laskeutunut niin syvä hiljaisuus, että hän kuuli omat pehmeät askeleensa ja kuninkaallisen pukunsa kahinan. Hän ei voinut antaa katseensa harhailla palatsin loisteliaissa yksityiskohdissa – sen kauniissa pylväissä tai kaukaisen Libanonin setristä tehdyn katon runsaissa kaiverruksissa. Koko hänen huomionsa keskittyi valtaistuimella istuvaan mieheen, jonka käsissä oli hänen henkensä.
2 Persian kuningas seurasi silmä tarkkana Esterin tuloa pitäen kultaista valtikkaansa ojennettuna häntä kohti. Ele oli yksinkertainen, mutta se merkitsi Esterille elämää: kuningas ilmaisi siten antavansa hänelle anteeksi rikkomuksen, jonka hän oli juuri tehnyt ilmaantumalla hänen eteensä kutsumatta. Valtaistuimen edessä Ester kurottautui kiitollisena koskettamaan valtikan päätä. (Est. 5:1, 2.)
3 Kaikki kuningas Ahasveroksen olemuksessa kertoi suunnattomasta vallasta ja rikkaudesta. Persian silloisten hallitsijoiden kuninkaallinen asu saattoi olla nykyrahassa parinsadan miljoonan euron arvoinen. Ehkä Ester kuitenkin näki miehensä katseessa pilkahduksen lämpöä; omalla tavallaan hänen puolisonsa rakasti häntä. Kuningas sanoi: ”Mikä sinun on, oi kuningatar Ester, ja mikä on pyyntösi? Jopa puolet kuninkaanvallasta – sekin annettakoon sinulle!” (Est. 5:3.)
4. Mitä haasteita Esterillä oli edessään?
4 Ester oli jo ilmaissut poikkeuksellista uskoa ja rohkeutta, kun hän oli tullut kuninkaan eteen suojellakseen kansaansa sen hävittämiseksi punotulta juonelta. Kaikki oli toistaiseksi mennyt hyvin, mutta edessä oli vielä suurempia haasteita. Hänen olisi saatava tuo ylpeä yksinvaltias vakuuttumaan siitä, että tämän luottoneuvonantaja oli paha mies, joka oli petkuttanut kuninkaan langettamaan Esterin kansalle kuolemantuomion. Miten Ester onnistuisi muuttamaan miehensä mielen, ja mitä voimme oppia hänen uskostaan?
Hän valitsi viisaasti sopivan ajan puhua
5, 6. a) Miten Ester sovelsi Saarnaajan 3:1, 7:ssä olevaa periaatetta? b) Miten Ester osoitti viisautta puhuessaan miehelleen?
5 Olisiko Esterin pitänyt selittää kuninkaalle ongelma koko hovin edessä? Se olisi voinut tuntua kuninkaasta nöyryyttävältä, ja neuvonantaja Haman olisi saanut aikaa kiistää syytökset. Mitä Ester siis teki? Viisas kuningas Salomo oli satoja vuosia aiemmin kirjoittanut Jumalan henkeyttämänä: ”Kaikelle on määräaika, – – aika pysyä hiljaa ja aika puhua.” (Saarn. 3:1, 7.) Uskollinen Mordokai, oli mitä luultavimmin opettanut tällaisia periaatteita Esterille, kun hän varttui ottoisänsä huolenpidon alaisuudessa. Ester ymmärsi varmasti hyvin, miten tärkeää oli valita tarkoin ”aika puhua”.
6 Ester sanoi: ”Jos kuninkaasta näyttää hyvältä, niin tulkoon kuningas Hamanin kanssa tänään pitoihin, jotka olen laittanut hänelle.” (Est. 5:4.) Kuningas suostui pyyntöön ja lähetti Hamanille käskyn saapua paikalle. Ester toimi hyvin viisaasti. Hän ei nolannut miestään, vaan loi sopivammat puitteet huolenaiheensa ilmaisemiselle. (Lue Sananlaskujen 10:19.)
7, 8. Millaiset olivat Esterin ensimmäiset pidot, mutta miksi hän lykkäsi asian esittämistä kuninkaalle?
7 Epäilemättä Ester valmisteli juhlaa huolellisesti ja varmisti, että se olisi yksityiskohtia myöten hänen puolisonsa mieltymysten mukainen. Tarjolla oli myös laadukasta viiniä, jotta vieraat olisivat hyvällä mielellä (Ps. 104:15). Ahasveros nautti pidoista ja kysyi Esteriltä uudestaan, mitä tämä halusi pyytää. Oliko nyt koittanut aika puhua?
8 Ei Esterin mielestä. Hän kutsui kuninkaan ja Hamanin seuraavaksi päiväksi toisiin pitoihin (Est. 5:7, 8). Miksi hän lykkäsi pyynnön esittämistä? Koko Esterin kansa oli kuninkaan säädöksen johdosta kuolemanvaarassa. Kun vaakalaudalla oli niin paljon, hän halusi olla aivan varma, että aika olisi oikea. Niinpä hän jäi vielä odottamaan ja järjesti uuden tilaisuuden osoittaa miehelleen, miten suuresti hän arvosti tätä.
9. Mitä hyötyä on kärsivällisyydestä, ja miten voimme jäljitellä tässä Esteriä?
9 Kärsivällisyys on harvinainen mutta hyvin arvokas ominaisuus. Vaikka Ester oli huolissaan ja halusi kovasti kertoa, mikä hänen mieltään painoi, hän odotti sopivaa hetkeä kärsivällisesti. Me kaikki olemme todennäköisesti nähneet vääryyksiä, jotka pitäisi oikaista, joten voimme oppia Esterin esimerkistä paljon. Jos haluamme saada jonkun, jolla on valtaa, puuttumaan johonkin ongelmaan, meidän täytyy ehkä jäljitellä Esteriä ja olla kärsivällisiä. Sananlaskujen 25:15:ssä sanotaan: ”Kärsivällisyydellä suostutellaan käskijää, ja lempeä kieli voi murtaa luun.” Jos odotamme kärsivällisesti sopivaa hetkeä ja puhumme lempeästi kuten Ester, voimme kenties murtaa jopa luunkovan vastustuksen. Siunasiko Esterin Jumala Jehova häntä hänen kärsivällisyytensä ja viisautensa johdosta?
Kärsivällisyys luo pohjaa oikeuden toteutumiselle
10, 11. Miksi Hamanin mieliala muuttui, kun hän lähti ensimmäisistä pidoista, ja mitä hänen vaimonsa ja ystävänsä kehottivat häntä tekemään?
10 Esterin kärsivällisyys loi pohjaa ainutlaatuiselle tapahtumasarjalle. Haman lähti ensimmäisistä pidoista kotiin ”iloisena ja hyväntuulisin sydämin”, sillä kuningaspari oli ilmaissut häntä kohtaan suurta suosiota. Mutta palatsin portissa hänen silmänsä osuivat juutalaiseen Mordokaihin, joka edelleen kieltäytyi osoittamasta hänelle kunniaa. Kuten havaitsimme edellisestä luvusta, Mordokain käytös ei johtunut epäkunnioituksesta, vaan se liittyi hänen omaantuntoonsa ja suhteeseensa Jehova Jumalaan. Joka tapauksessa ”vihastus Mordokaita kohtaan täytti Hamanin”. (Est. 5:9.)
11 Kun Haman kertoi loukkauksesta vaimolleen ja ystävilleen, he kehottivat häntä pystyttämään korkean, yli 20-metrisen paalun ja pyytämään kuninkaalta lupaa ripustaa Mordokai siihen. Haman innostui ajatuksesta ja ryhtyi heti toimeen. (Est. 5:12–14.)
12. Miksi kuningas luetti itselleen ääneen valtion virallisia muistiinmerkintöjä, ja mitä hän sai tietää?
12 Kuninkaan seuraava yö oli epätavallinen. Raamattu kertoo, että ”uni pakeni” häntä, ja sen vuoksi hän luetti itselleen ääneen valtion virallisia muistiinmerkintöjä. Niihin sisältyi muun muassa raportti häntä vastaan punotusta salamurhajuonesta. Hän muisti, mitä oli tapahtunut. Salamurhaa suunnitelleet miehet oli otettu kiinni ja teloitettu. Mutta entä hankkeen paljastanut mies, Mordokai? Yhtäkkiä kuningas valpastui ja kysyi, oliko Mordokaita palkittu millään tavoin. Hänelle vastattiin, ettei tämän hyväksi ollut tehty yhtään mitään. (Lue Esterin 6:1–3.)
13, 14. a) Miten asiat alkoivat mennä Hamanin kannalta huonosti? b) Mitä Hamanin vaimo ja ystävät sanoivat hänelle?
13 Kiihtyneenä kuningas kysyi, keitä hovivirkamiehiä oli paikalla, jotta laiminlyönti saataisiin korjattua. Paikalla oli kukas muu kuin Haman. Hän oli tullut palatsiin jo aamuvarhain ilmeisesti siksi, että hän halusi innokkaasti saada luvan teloittaa Mordokai. Mutta ennen kuin Haman ehti esittää pyyntönsä, kuningas kysyi häneltä, mikä olisi paras tapa osoittaa kunnioitusta miehelle, joka oli voittanut kuninkaan suosion. Haman oletti kuninkaan ajattelevan nimenomaan häntä ja ehdotti ylenpalttisia kunnianosoituksia: sellainen mies oli puettava kuninkaalliseen asuun ja pantava ratsastamaan kuninkaan omalla hevosella, ja korkea-arvoisen virkamiehen oli kuljetettava häntä ympäri Susaa ja ylistettävä häntä kaikkien kuullen. Miltä Haman mahtoikaan näyttää kuullessaan, että tällaisen kunnian saisi osakseen Mordokai! Ja kenet kuningas määräsikään ylistämään häntä? Hamanin itsensä! (Est. 6:4–10.)
14 Haman suoritti sietämättömän velvollisuutensa hammasta purren ja kiiruhti sitten ahdistuneena kotiinsa. Hänen vaimonsa ja ystävänsä totesivat, että tapahtumien käänne tiesi huonoa: Haman tulisi väistämättä häviämään taistelunsa juutalaista Mordokaita vastaan. (Est. 6:12, 13.)
15. a) Mitä hyvää Esterin kärsivällisyydestä seurasi? b) Miksi on viisasta odottaa Jumalaa?
15 Koska Ester oli kärsivällisesti odottanut vielä yhden päivän ennen pyyntönsä esittämistä kuninkaalle, Haman ehti kaivaa maata omien jalkojensa alta. Ja eikö kuninkaan unettomuuden takana saattanut hyvinkin olla Jehova Jumala? (Sananl. 21:1.) On helppo ymmärtää, miksi meitä kannustetaan Raamatussa odottamaan Jumalaa. (Lue Miikan 7:7.) Kun toimimme näin, saatamme huomata, että hänen ratkaisunsa ongelmiimme ovat paljon parempia kuin olisimme ehkä itse koskaan keksineet.
Hän puhui rohkeasti
16, 17. a) Milloin koitti Esterin ”aika puhua”? b) Millä tavoin Ester oli erilainen kuin kuninkaan edellinen puoliso Vasti?
16 Ester ei uskaltanut koetella kuninkaan kärsivällisyyttä enää enempää. Hänen olisi toisissa pidoissa kerrottava kaikki, mutta miten hän sen tekisi. Kuningas itse tarjosi siihen tilaisuuden kysymällä uudelleen, mikä hänen pyyntönsä oli (Est. 7:2). ”Aika puhua” oli koittanut.
17 Ehkäpä Ester esitti äänettömän rukouksen Jumalalleen ennen kuin lausui: ”Jos olen saanut suosion silmissäsi, oi kuningas, ja jos kuninkaasta näyttää hyvältä, niin annettakoon minulle oma sieluni anomuksestani ja kansani pyynnöstäni.” (Est. 7:3.) Huomaa, että hän vakuutti kuninkaalle kunnioittavansa ratkaisua, joka kuninkaasta näyttäisi hyvältä. Miten erilainen Ester olikaan kuin kuninkaan edellinen puoliso Vasti, joka oli tahallaan nöyryyttänyt miestään! (Est. 1:10–12.) Ester ei liioin arvostellut kuningasta sen johdosta, että tämä oli epäviisaasti luottanut Hamaniin, vaan yksinkertaisesti pyysi kuningasta suojelemaan häntä hengenvaaralta.
18. Miten Ester kertoi ongelmasta kuninkaalle?
18 Pyyntö varmasti kosketti kuningasta ja yllätti hänet. Kuka julkesi uhata hänen kuningatartaan? Ester jatkoi: ”Meidät on myyty, minut ja kansani, tuhottaviksi, tapettaviksi ja hävitettäviksi. Jos meidät olisikin myyty vain orjiksi ja palvelijattariksi, olisin pysynyt vaiti. Mutta ahdinko ei ole sopiva, kun siitä on kuninkaalle vahinkoa.” (Est. 7:4.) Ester sanoi suoraan, mikä ongelma oli, mutta lisäsi, ettei olisi puhunut siitä, jos vaarana olisi ollut vain orjuus. Kansanmurha tulisi kuitenkin niin kalliiksi kuninkaalle, ettei hän voinut vaieta siitä.
19. Mitä voimme oppia Esterin tavasta puhua ongelmasta?
19 Esterin toimintatapa sisältää tärkeän opetuksen siitä, miten saada toinen vakuuttumaan asiasta ja toimimaan sen johdosta. Jos meidän on joskus puhuttava jostain vakavasta ongelmasta läheisellemme tai jollekulle johtoasemassa olevalle, meille voi olla paljon hyötyä kärsivällisyydestä, kunnioituksesta ja suoruudesta. (Sananl. 16:21, 23.)
20, 21. a) Miten Ester paljasti Hamanin, ja miten kuningas reagoi? b) Mitä Haman teki, kun hänet oli paljastettu raukkamaiseksi juonittelijaksi?
20 Ahasveros kysyi: ”Kuka on tämä, ja missä on se, joka on juljennut tehdä siten?” Voimme kuvitella Esterin osoittavan syyllistä sormellaan sanoessaan: ”Se mies, se vastustaja ja vihollinen, on tämä paha Haman.” Syytös jäi uhkaavana leijumaan ilmaan. Haman kauhistui. Väri äkkipikaisen yksinvaltiaan kasvoilla vaihtui hänen oivaltaessaan, että tuo uskottu neuvonantaja oli petkuttanut hänet allekirjoittamaan määräyksen, joka koituisi hänen rakkaan puolisonsa kuolemaksi! Kuningas syöksyi puutarhaan saadakseen itsensä rauhoittumaan. (Est. 7:5–7.)
21 Hamanin todellinen luonne oli paljastunut: hän oli raukkamainen juonittelija, joka nyt ryömi kuningattaren jalkojen juuressa. Kun kuningas palasi sisään ja näki Hamanin Esterin lepovuoteella, hän syytti raivoissaan Hamania yrityksestä raiskata kuningatar kuninkaan omassa talossa. Hamanin loppu oli sinetöity. Hänet vietiin pois kasvot peitettyinä. Eräs virkamies kertoi kuninkaalle korkeasta paalusta, jonka Haman oli pystyttänyt Mordokaita varten, ja Ahasveros antoi viipymättä käskyn ripustaa siihen Haman itse. (Est. 7:8–10.)
22. Miten Esterin esimerkki opettaa meille, ettei meidän tule koskaan vaipua epätoivoon, muuttua kyynisiksi eikä menettää uskoamme?
22 On helppo ajatella, ettei oikeus koskaan toteudu tässä nykyajan epäoikeudenmukaisessa maailmassa. Onko sinusta joskus tuntunut siltä? Ester ei vaipunut epätoivoon, ei muuttunut kyyniseksi eikä menettänyt uskoaan. Sopivan hetken tullen hän puhui rohkeasti sen puolesta, mikä oli oikein, ja luotti siihen, että Jehova huolehtisi lopusta. Toimikaamme samalla tavoin. Jehova ei ole muuttunut sitten Esterin päivien. Hän pystyy edelleen pysäyttämään Hamanin kaltaiset pahat juonittelijat saattamalla heidät lankeamaan omiin ansoihinsa. (Lue psalmi 7:11–16.)
Hän toimi epäitsekkäästi Jehovan ja Hänen kansansa puolesta
23. a) Miten kuningas palkitsi Mordokain ja Esterin? b) Miten Jaakobin kuolinvuoteella lausuma profetia Benjaminista täyttyi? (Ks. tekstiruutu ”Ennustus täyttyy”.)
23 Vihdoin kuningas sai tietää, kuka Mordokai oikein oli: paitsi hänen uskollinen suojelijansa salamurhahankkeen aikana myös Esterin ottoisä. Ahasveros asetti Mordokain pääministeriksi Hamanin sijaan ja luovutti Hamanin talon ja suunnattoman omaisuuden Esterille, joka puolestaan asetti Mordokain valvomaan tätä kaikkea. (Est. 8:1, 2.)
24, 25. a) Miksi Ester ei voinut huokaista helpotuksesta Hamanin juonen paljastuttua? b) Miten Ester vaaransi uudestaan henkensä?
24 Voisiko kuningatar nyt huokaista helpotuksesta, kun hän ja Mordokai olivat turvassa? Vain jos hän olisi ollut itsekäs. Juuri noina hetkinä valtakunnan joka kolkkaan kiidätettiin Hamanin laatimaa kirjettä, jossa kaikki juutalaiset määrättiin tapettaviksi. Haman oli heittänyt arpaa eli puria – ilmeisesti spiritistisen tavan mukaan – saadakseen selville sopivimman ajankohdan toteuttaa häijy hyökkäyksensä (Est. 9:24–26). Tuo päivä oli vielä kuukausien päässä, mutta se lähestyi nopeasti. Voitiinko onnettomuus vielä estää?
25 Ester saattoi epäitsekkäästi henkensä jälleen vaaraan ilmaantumalla kuninkaan eteen toistamiseen ilman virallista kutsua. Nyt hän itki kansansa puolesta ja anoi mieheltään, että tämä kumoaisi hirvittävän määräyksen. Mutta Persian monarkin nimessä säädettyjä lakeja ei voinut kumota (Dan. 6:12, 15). Siksi kuningas valtuutti Esterin ja Mordokain laatimaan uuden säädöksen, jossa juutalaisille annettiin oikeus puolustautua. Ratsastajat lähtivät kaikkialle valtakuntaan viemään tuota hyvää uutista juutalaisille. Toivo heräsi uudestaan monen sydämessä. (Est. 8:3–16.) Joka puolella Persian laajaa valtakuntaa juutalaiset aseistautuivat ja valmistautuivat taisteluun, mitä he eivät olisi voineet tehdä ilman uutta säädöstä. Mutta mikä vielä tärkeämpää, olisiko ”armeijoiden Jehova” kansansa tukena? (1. Sam. 17:45.)
26, 27. a) Kuinka suuren ja perusteellisen voiton Jehova antoi kansalleen vihollisista? b) Minkä ennustuksen Hamanin poikien surmaaminen täytti?
26 Kun valittu päivä viimein koitti, Jumalan kansa oli valmiina. Nyt heidän puolellaan oli jopa monia persialaisia viranomaisia, sillä uutinen uudesta pääministeristä, juutalaisesta Mordokaista, oli kiirinyt kaikkialle. Jehova antoi kansalleen suuren voiton. Epäilemättä hän suojeli kansaansa hirvittäviltä kostotoimilta huolehtimalla siitä, että viholliset kärsivät murskatappion.a (Est. 9:1–6.)
27 Lisäksi niin kauan kuin tuon pahansuovan miehen kymmenen poikaa olisivat elossa, Mordokain ei olisi turvallista valvoa Hamanin taloa, joten nuo pojatkin surmattiin (Est. 9:7–10). Näin täyttyi Raamatun ennustus, jonka mukaan amalekilaiset – Jumalan kansan heltymättömät viholliset – tuhottaisiin (5. Moos. 25:17–19). Hamanin pojat saattoivat olla tuon tuomitun kansan viimeisiä jäseniä.
28, 29. a) Miksi oli Jehovan tahdon mukaista, että Ester ja hänen kansansa osallistuivat sodankäyntiin? b) Miksi Esterin esimerkki on meille todellinen siunaus?
28 Ester joutui jo nuorena kantamaan osansa hyvin raskaasta vastuusta, joka liittyi muun muassa sotaa ja teloituksia koskeviin kuninkaallisiin säädöksiin. Se ei varmasti ollut helppoa. Jehovan tahto kuitenkin oli, että hänen kansansa Israel säästyisi tuholta, sillä sen oli määrä tuottaa luvattu Messias, koko ihmiskunnan ainoa varma toivo! (1. Moos. 22:18.) Jumalan nykyiset palvelijat ovat iloisia siitä, että ollessaan maan päällä Messias, Jeesus, kielsi seuraajiaan osallistumasta enää fyysiseen sodankäyntiin (Matt. 26:52).
29 Kristityt käyvät kuitenkin hengellistä sotaa, sillä Saatana pyrkii kiihkeämmin kuin koskaan tuhoamaan uskomme Jehova Jumalaan. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 10:3, 4.) Voimme ilmaista samanlaista uskoa kuin Ester pyrkimällä vetoamaan toisiin viisaudella ja kärsivällisyydellä, osoittamalla rohkeutta ja puolustamalla epäitsekkäästi Jumalan kansaa. Esterin esimerkki on meille todellinen siunaus!
a Kuningas myönsi juutalaisille vielä toisen päivän, jotta nämä voisivat täydentää voittonsa vihollisista (Est. 9:12–14). Juutalaiset muistelevat tuota voittoa vielä nykyäänkin joka vuosi adarkuussa (vastaa helmikuun loppupuolta ja maaliskuun alkupuolta) viettämällä purim-juhlaa. Se on saanut nimensä niiden arpojen mukaan, joita Haman heitti halutessaan tuhota Israelin kansan.