Johanneksen kasteen merkitys
”NYKYISTEN aikojen suurin joukkokaste.” Näin kuuluivat Associated Pressin ilmoitusotsikot, kun se kertoi 4 640:n Jehovan todistajan kastamisesta Riverside Cascade Poolissa heinäk. 22. 1953 heidän kansainvälisessä Uuden maailman yhteiskunnan konventissaan, mikä pidettiin Yankee Stadiumilla, New Yorkin kaupungissa.
Lontoon Daily Herald kertoi 1 123:n todistajan kastamisesta selittäessään samanlaista kastetoimitusta, mikä suoritettiin kaksi vuotta aikaisemmin Lontoon Lido Beachillä kansainvälisen Puhtaan palvonnan konventin yhteydessä, ja pani kirjoituksensa otsikoksi: ”Galilea tulee Lidoon”. Reportteriin teki syvän vaikutuksen muun muassa se ”peloittava vakavuus”, mikä oli niillä todistajilla, jotka olivat tulleet Lidoon kastettaviksi, ja kun hän oli selostanut miesten kastamista, niin hän jatkoi: ”Sitten tulivat naiset. Jotkut naiset olivat vanhoja, monet keski-ikäisiä ja useat nuoria. Ja muutamat uimapuvuista olivat yhtä viehättäviä kuin niiden kantajatkin. Mutta älkää epäilkö näiden ihmisten vilpittömyyttä, vaikka olisittekin eri mieltä heidän kanssaan. Erästä kepin avulla kulkevaa raajarikkoa miestä autettiin veteen, missä hänet kastettiin. Joukossa oli harmaatukkainen 76-vuotias isoäidin äiti [sekä] eräs 86 vuotias – laiha pieni ohuttukkainen nainen.”
He osoittivat ”peloittavaa vakavuutta”, sanoo Lontoon Daily Heraldin reportteri; ja ”älkää epäilkö näiden ihmisten vilpittömyyttä”. Jehovan todistajat ottavat tosiaan kasteen vakavasti. Voiko olla, että he ottavat sen liian vakavasti? Erään toisen lontoolaisen sanomalehden, Sunday Chroniclen, reportteri näytti ajattelevan niin, sillä hän ei voinut ymmärtää, miksi Jehovan todistajat vaativat täydellistä upotuskastetta, ja puhui siitä ”vähäpätöisenä muotomenojen yksityiskohtana”, josta oli tullut ”ideé fixe [päähänpiintymä] kiihkomielisten joukossa”.
Useimmat uskontojärjestöt suorittavat tosiaan lasten kastamista ja tekevät sen pirskottamalla. New Yorkin Herald Tribune julkaisi marrask. 8. 1953 kuvan pastorista, joka Bellevue-sairaalassa kastoi lastenkaapissa olevan pienokaisen kaapin reijistä.
Mikä on totuus kasteesta? Mitä Raamattu sanoo siitä? Onko täydellinen upotuskaste pelkkä ”vähäpätöinen yksityiskohta”? Ketkä voidaan tai tulee kastaa ja milloin ja miten?
Ottaen huomioon sen tosiasian, että monet uskonnot opettavat Johannes Kastajan antaneen muodollisen esimerkin kristittyjen kasteelle, katsomme ensiksi, miksi Johannes saarnasi ja mitä hänen kasteensa merkitsi.
JOHANNEKSEN TEHTÄVÄ
Enkeli Gabriel, joka ilmestyi pappi Sakariaalle tämän ollessa suorittamassa pappisvelvollisuuksiaan, ilmoitti hänelle, että vaikka hän ja hänen vaimonsa Elisabet olivat olleet lapsettomia siihen saakka, niin he saisivat pojan vanhalla iällään, ja hän antoi nimenomaiset ohjeet tämän pojan kasvattamisesta, jonka nimeksi piti panna Johannes, sekä ennusti sen työn, minkä hän oli suorittava: ”Hänen ei pidä juoda viiniä eikä väkeviä juomia, ja hän on oleva pyhän hengen täyttämä äitinsä kohdusta lähtien, ja hän kääntää monta Israelin lasta jälleen Jehovan, heidän Jumalansa, puoleen. Hän käy myös hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa kääntääkseen isien sydämet takaisin lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten käytännölliseen viisauteen, kunnostaakseen Jehovalle valmistetun kansan.” – Luuk. 1:15–17, Um.
Luvattu poika syntyi aikanaan, ja tämä ”lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä. Ja hän oli erämaassa” vuoden 29 jKr. kevääseen saakka, jolloin hän aloitti julkisen palveluksensa julistaen sähköistävästi: ”Katukaa, sillä taivasten valtakunta on lähestynyt.” – Luuk. 1:80; Matt. 3:2, Um.
Miksi Johannes Kastajan piti palvella sanansaattajana valmistaakseen tien Jehovan tulolle Jeesuksen Kristuksen persoonassa? Eikö Israelin kansalla ollut Mooseksen lakia, jonka tarkoitus oli toimia kasvattajana heidän johtamisekseen Kristuksen luo suojelemalla heitä pakanallisesta palvonnasta, teroittamalla heidän mieleensä, että he tarvitsevat lunastajaa ottamaan pois heidän syntinsä, sekä valmistamalla profeetallisia esikuvia siitä työstä, minkä Messias oli tekevä. – Gal. 3:24; 5. Moos. 7:16; Hepr. 10:1.
Israelilaiset eivät olleet tosiaankaan pitäneet uskollisesti kiinni tuosta laista, sillä Jehova ei olisi antanut muuten heidän joutua vankeuteen Babyloniaan. Ja silläkin rangaistuksella oli ainoastaan tilapäisesti tervehdyttävä vaikutus heihin kansana, sillä Esran, Nehemian ja Malakian kuoleman jälkeen sekä varsinkin Kreikan noustua viidenneksi maailmanvallaksi muuttui heidän palvontansa muodolliseksi, kansalliseksi juutalaisuudeksi, joka saastui pakanallisesta kreikkalaisesta filosofiasta ja vajosi yhä enemmän suullisiin perimätietoihin, mitkä tekivät Jumalan Sanan tyhjäksi, vaikka he pitivätkin kiinni Lain ulkonaisista piirteistä.
Uskonnolliset johtajat tulivat erittäin omavanhurskaiksi, korottivat itseään Jehovan nimen ja Sanan sijasta ja katselivat halveksivasti yhteistä kansaa, josta alhaisimmat olivat veronkerääjät ja portot. Tarvittiin tosiaan kipeästi parannustyötä, jos heidän piti olla valmiit tunnustamaan ja ottamaan vastaan Messiaansa, kun hän saapui!
Saarnatessaan kipeästi tarvittua katumussanomaa Johannes Kastaja ei säästänyt ketään. Hän ei opettanut ainoastaan veronkerääjiä olemaan pyytämättä liikaa eli kiskomatta, mikä oli yleistä siihen aikaan, eikä vain käskenyt sotilaita olemaan vaivaamatta tai väärinsyyttämättä ketään ja tyytymään siihen, mitä heille annettiin, jne., vaan hän myöskin nuhteli julkisesti ja toistamiseen kuningasta, Herodes Antipasta, tämän haureellisen avioliiton takia Herodiaan kanssa sanoen hänelle: ”Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa.” Ja hän syytti erityisesti aikansa uskonnollisia johtajia käyttäen samanlaista kieltä, mitä Jeesus käytti myöhemmin heistä: ”Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on teitä neuvonut pakenemaan tulevaista vihaa? Tehkää sentähden parannuksen [katumuksen] soveliaita hedelmiä, älkääkä ruvetko sanomaan mielessänne: ’Onhan meillä isänä Aabraham’, . . . Jo on myös kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.” – Mark. 6:18; Luuk. 3:7–14.
JOHANNEKSEN KASTEEN MERKITYS
Johannes myöskin kastoi saarnansa yhteydessä. Miksi? Ottiko se joko kirjaimellisella tai kuvaannollisella tavalla pois kastettujen israelilaisten synnit? Kristikunta yleensä ajattelee näin, koska useimmat uskonnot opettavat, että kaste on Aadamilta perityn synnin poispesemistä varten. Mutta Raamattu ei tue kuitenkaan tällaista johtopäätöstä.
Huomattakoon ensinnäkin, että Johannes lähetettiin ainoastaan Israelin kansan luo valmistamaan sitä sen Messiasta varten. (Apt. 13:24) Huomaa lisäksi, että Johanneksen kaste oli aivan erilainen kuin se, mikä suoritettiin Jeesuksen nimessä, sillä Paavali ei olisi muuten uudelleenkastanut eräitä opetuslapsia Efesossa Kristuksen Jeesuksen nimessä, vaan olisi ollut tyytyväinen siihen, että he olivat saaneet Johanneksen kasteen. (Apt. 19:1–6) Koska Johanneksen saarnaamisen tarkoitus oli aikaansaada sydämen muutos, katumus, israelilaisten valmistamiseksi heidän Messiastaan varten, niin Johannes kastoi tämän tosiasian julkiseksi tunnustukseksi ne, jotka katuivat siten ja tunnustivat syntinsä. Katuminen aiheutti ”syntien anteeksisaamisen”, mutta kaste tapahtui heidän katumisensa tähden eli sillä ehdolla ja oli merkki eli kuvaus siitä, katumuksesta.
Varsinkin Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten nykyiset käännökset tekevät tämän selväksi. Niiden mukaan Johannes Kastaja sanoi, niinkuin on kerrottu Matteuksen 3:11:nnessä: ”Minä kastan toisaalta teidät vedellä teidän katumuksenne takia.” (Um) ”Minä kastan teidät vedessä teidän katumisenne merkiksi.” (Ak) ”Minä kastan teidät vedessä teidän katumuksenne kuvaukseksi.” (C. B. Williams) Luukas sanoo nykyisten käännösten mukaan 3:3:nnessa, että Johannes Kastaja tuli tai meni kaikkialle ”saarnaten niiden kastamista, jotka katuivat saadakseen synnit anteeksi” (Um); ”saarnaten kastetta katumuksen ehdolla” (Williams); ”julistaen kastetta, minkä ohella ihmiset katuivat saadakseen syntinsä anteeksi”. – Knox.
Sama merkitys käy ilmi siitä tavasta, millä nämä kääntävät Paavalinkin sanat, jotka hän lausui efesolaisille Johanneksen kasteesta, kuten on kerrottu Apostolien tekojen 19:4:nnessä: ”Johannes kastoi katuvien kasteella [reunam. katumuksen kasteella].” (Um) ”Johanneksen kaste oli katumuksen merkkinä.” (Ak) ”Johannes kastoi kasteella, mikä oli katumuksen ilmaus.” (Williams) Edelläolevat osoittavat selvästi, että kasteella kuvattiin syntisen katumustekoa eikä Jumalan anteeksiantamista.
Williamsin käännöksen eräästä alaviitteestä käy ilmi, että varhaiskristityt käsittivät näin asian, kun hän selittää Apostolien tekojen 2:38:nnen käännöstä seuraavasti: ”Teidän täytyy katua – ja kastettakoon kukin teistä sen ilmaisemiseksi Jeesuksen Kristuksen nimessä – jotta saisitte syntinne anteeksi.” Alaviite sanoo, että selityslause ”sen ilmaisemiseksi” ”käy ilmi tekstiyhteydestä sekä menettelytavasta varhaisessa kirkossa”.
Koska Johannes kastoi ”katumuksen kasteella”, niin hän ei voinut ymmärtää, miksi Jeesus tuli hänen luokseen kastettavaksi: ”Minunhan tarvitsee tulla sinun kastamaksesi, ja sinäkö tulet minun luokseni?” Jeesus ei ottanut aikaa selittääkseen, vaan sanoi yksinkertaisesti: ”Salli niin olla tällä kertaa, sillä siten sopii meidän toteuttaa kaikki, mikä on vanhurskasta.” – Matt. 3:13–15, Um.
Miksi Jeesus tahtoi välttämättä tulla kastetuksi, vaikka hänellä ei ollut mitään kaduttavia syntejä? Minkä merkityksen Raamattu liittää hänen kasteeseensa? Me kehoitamme lukijaa katsomaan seuraavaa kirjoitusta saadakseen vastauksen näihin ja toisiin samanlaisiin kysymyksiin.