Miten Jehovan todistajat katselevat palvelustaan
”Te olette ’. . . kansa erikoisomaisuutta varten, jotta te julistaisitte laajalti hänen erinomaisia ominaisuuksiaan’, joka kutsui teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa. – 1. Piet. 2:9, Um.
1. Miten Jehovan todistajat katselevat palvelustaan? Miksi?
JEHOVAN todistajat ottavat palvelustoimintansa hyvin vakavasti. He ovat erittäin kiinnostuneita siitä, mikä on aivan oikein, sillä Jehovakin on erittäin kiinnostunut kansansa palvelustoiminnasta. Hän on käskenyt, että palvelusta tulee suorittaa suosiolliseen aikaan ja vaikeaan aikaan, jotta hänen nimensä ja päätöksensä tulisivat julistetuiksi ja tehdyiksi tunnetuiksi kautta maailman. (2. Tim. 4:2; Ps. 83:18, KJ) Ja miten tämä tulee suorittaa? Onko kivien huudettava julistaen Jehovan kirkkautta ja majesteettia? (Luuk. 19:40) Ei koskaan, sillä Jehovan todistajilla on kautta maailman oikea näkemys palveluksestaan, ja he ovat aina innokkaita palvelemaan täysin määrin hänen lähettiläinään.
2. a) Mikä on tämän palveluksen tarkoitus? b) Mikä kutsu kajahtaa voimakkaasti ja selvästi?
2 Jotta me ymmärtäisimme oikein, miten kallisarvoinen palvelustoiminta on Jehovan silmissä, ja katselisimme sitä oikealla tavalla hänen ylevältä kannaltaan, niin hän sanoo meille 1. Pietarin kirjeen 2:9:nnessä (Um): ”Te olette ’. . . kansa erikoisomaisuutta varten, jotta te julistaisitte laajalti hänen erinomaisia ominaisuuksiaan’, joka kutsui teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa.” Palveluksen tarkoitus on siis heijastaa valoa (Matt. 5:16, 17), julistaa Jumalan valtakunnan hyvää uutista kaikkialla, niin että ken tahansa tahtoo, voisi huutaa avukseen Jehovan nimeä ja pelastua. (Room. 10:13) Kaikkialla oleville uskollisille todistajille kaikuu kutsu voimakkaasti ja selvästi: ”Sekä nuoret miehet että neitsyet, vanhat miehet ja lapset, ylistäkööt he Jehovan nimeä, sillä hänen nimensä yksin on korotettu, hänen kirkkautensa on maan ja taivaitten yläpuolella.” – Ps. 148:12, 13, As.
3. Miten henkilön tulee katsella antautumislupaustaan?
3 Koska jokainen Valtakunnan julistaja tietää, että toimelias palveleminen yhtenä Jehovan todistajana on elämän tai kuoleman kysymys, niin hän haluaa toteuttaa antautumislupauksensa uskollisesti. Kun hän vertauskuvasi antautumisensa vesikasteella, niin hän ei suorittanut vain kaunista muotomenoa. Hän teki liiton palvellakseen Jehovaa yhtenä hänen palvelijanaan. Se merkitsi sitä, että hän sanoi sydämessään niinkuin Jeesuskin: ”Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun lakisi on minun sydämessäni.” (Ps. 40:9) Kun joku on ottanut antautumisaskeleen, niin hänestä tulee Jehovan puolesta todistaja, Jehovan todistaja. (Jes. 43:10–12) Hänen etunsa on kantaa suurinta nimeä koko maailmassa, nimeä, mistä hän on ylpeä ja minkä arvoiseksi hän haluaa osoittautua ehdottomasti. Häntä neuvotaan 2. Mooseksen kirjan 20:7:nnessä (Um): ”Sinä et saa käyttää Jehovan, Jumalasi, nimeä arvottomalla tavalla.”
4. Jollei joku todista, niin onko hän Jehova todistaja? Mitä vaaditaan?
4 Jehovan todistajana oleminen merkitsee enemmän kuin että sanoo: ’Minä olen yksi Jehovan todistajista.’ Todistatko sinä? Säännöllisesti? Kaikilla ruumiillisesti kykenevillä on vastuu saarnata julkisesti ja talosta taloon, niinkuin Jeesuskin teki, ja sen lisäksi käyttää hyväkseen kaikkia tilaisuuksia todistaen ystäville, lähimmäisille jne., kun taas ruumiillisesti kyvyttömillä on etu todistaa vierailijoille, kirjoittaa kirjeitä, soittaa puhelimella ja osallistua muilla tavoilla voimakkaan todistuksen antamiseen. Jokainen Jehovan todistaja on poikkeuksetta tietoinen velvollisuuksistaan tässä suhteessa, kuten on esitetty Hesekielin 3:17–21. Jollei joku todista, niin hän ei ole Jehovan todistaja. Jos sanoisi itseään Jehovan todistajaksi eikä sitten todistaisi, mikä on palvelemista, niin se merkitsisi Jehovan nimen ottamista turhaan tai arvottomalla tavalla. Älköön sellaista tapahtuko koskaan, eikä sitä satukaan niin kauan kuin säilytetään oikea näkemys palveluksesta.
5. Mikä kysymys on hyvä tehdä itsellesi silloin tällöin, ja miten Paavalilla oli oikea näkemys?
5 Jokaisen on hyvä silloin tällöin kysyä itseltään: ”Onko minulla oikea näkemys palveluksestani, ja palvelenko minä uskollisesti?” Paavali painotti tämän tekemisen tärkeyttä sanoessaan: ”Tehköön kukin juuri niinkuin hän on sydämessään päättänyt, ei nuristen eikä pakotuksesta, sillä Jumala rakastaa iloista antajaa.” (2. Kor. 9:7, Um) Oikea näkemys palveluksesta auttaa palvelemaan iloisesti kiitollisin sydämin ja ajattelemaan niinkuin Paavali, joka sanoi vielä: ”Minä olen kiitollinen Kristukselle Jeesukselle, meidän Herrallemme, joka antoi minulle voimaa, koska hän katsoi minut luotettavaksi määräämällä minut palvelukseen.” (1. Tim. 1:12, Um) Huomaa, että palvelus on määrätty meille! Kaikki, joilla on oikea näkemys palveluksesta, saarnaavat kiitollisina tästä edusta iloiten Jehovan valtakunnan hyvää uutista kaikissa tilaisuuksissa.
6. a) Tekeekö joku Jehovalle palveluksen saarnaamalla? b) Miten Jehovaa voidaan miellyttää ja saavuttaa hänen suosionsa?
6 Kukaan ei ota koskaan tällaista asennetta: ”Jehova haluaa minun saarnaavan, minä tiedän sen, ja siksi minä teen hänelle palveluksen ja osallistun evankeliumintyöhön.” Se olisi mitä sopimattomin katsantokanta. Osallistumalla evankeliumintyöhön kukaan ei tee Jehovalle palvelusta. Miten kukaan voisi tehdä Jehovalle palveluksen saarnaamalla? Mitä kukaan voi tehdä Jehovalle palvelukseksi? Antaako hänelle iankaikkisen elämän? Ei, sillä hän on kaikkeuden suuri Jumala. Hänellä on elämä itsessään ja valta antaa elämä kenelle hän hyväksi näkee. Voisiko joku luoda sitten vanhurskaan paratiisin ja toteuttaa sydämensä halun? Ei, kuuluu jälleen ponnekas vastaus. Mitä sitten kukaan voi tehdä Jehovalle? Ei lainkaan mitään parantaakseen häntä tai hänen asemaansa. Mutta on kuitenkin jotakin, mitä voidaan tehdä hänen miellyttämisekseen. Voidaan palvella tottelevaisesti hänen palvelijanaan ja tuottaa siten hänelle ihastusta tehden hänen sydämensä iloiseksi. (Sananl. 23:15, 16) Jehova voi ja tahtoo ystävällisenä, rakastavana Isänä suosia uskollisia todistajiaan iankaikkisella elämällä vanhurskaassa uudessa maailmassaan ja enemmän kuin täyttää sydämen jokaisen vanhurskaan kaipuun.
PALVELUKSEEN RYHTYMINEN
7. Miksi on tärkeätä ”julistaa julkisesti”, ja onko se aina helposti järjestettävissä?
7 Kaikki, joilla on oikea näkemys palveluksesta, järjestävät siten, että he voivat uhrata ”aina Jumalalle ylistysuhria, se on, niiden huulten hedelmää, jotka julistavat julkisesti hänen nimeään”. He ymmärtävät, että tämä on osa oikeasta palvonnasta. (Hepr. 13:15, Um) Ajan järjestäminen julkiseen julistamiseen ei ole aina helppoa. Meidän täytyy muiden ihmisten tavoin hankkia aineelliset tarpeemme, maksaa keisarille se aineellinen, mikä kuuluu keisarille, ja käydä sen lisäksi seurakunnan kokouksissa ja suorittaa evankeliuminpalvelusta.
8. Miten katsellaan ja käytetään oikealla tavalla evankeliuminpalvelukseen saatavissa olevaa aikaa?
8 Olosuhteet vaativat toisinaan jotakuta suorittamaan maallista työtä jopa viisi tai kuusi päivää viikossa aineellisten tarpeitten hankkimiseksi. Hän toivoo, että asiat olisivat toisinpäin, että hänellä olisi viisi tai kuusi päivää joka viikko ylen tärkeään evankeliuminpalvelukseen ja että hän voisi selviytyä yhden tai kahden päivän maallisella työllä. Mutta hän ei voi, ja kun häntä pyydetään vapaapäivänään osallistumaan evankeliuminpalvelukseen, niin vastaako hän: ”Mitä, kentällekö vapaapäivänäni? Etkö sinä, veli, tiedä, että minä olen tehnyt ankarasti työtä koko viikon ja että tarvitsen tämän päivän levätäkseni perusteellisesti?” Ei, niin ei vastaa se, jolla on oikea näkemys evankeliuminpalveluksestaan. Hän käyttää iloiten vapaapäivänsä sekä iltansa ja pyhäpäivänsä osallistuakseen niin täydellisesti kuin mahdollista palvelukseen. Ja niin tulisikin olla, koska viisi tai kuusi päivää maallisessa työssä turvaavat ja varaavat ainoastaan hänen aineelliset tarpeensa. Hengellisten tarpeitten huoltaminen ja itse elämän varmistaminen vaatii Jehovan siunauksen ja suosion saamista, mikä on tulos Jehovan työtoverina olemisesta. – 1. Kor. 3:9.
9. Mitä evankeliuminpalvelijan täytyy välttää?
9 Säännöllinen osallistuminen palvelukseen vaatii ajan huolellista säännöstelyä. Jollei joku ole huolellinen, niin hän saattaa sallia itsensä joutua niin suureen kiireeseen ja maallisten huolten ja tuskien painamaksi siinä määrin, että hänen on vaikea järjestää aikaa evankeliuminpalvelukseen. Näin täytyy olla eräitten laita, sillä seurakuntien raportit osoittavat, että joka kuussa on niitä, jotka eivät osallistu evankeliuminpalvelukseen. On vaarallista joutua siihen tilaan, veljet! Se merkitsee sitä, että sinä et täytäkään Jehovalle tekemiäsi antautumislupauksia. Evankeliuminpalvelijat, joilla on oikea näkemys palveluksesta, eivät salli itsensä joutua sellaiseen kiireeseen eikä sellaisen painon alle, että he eivät voi käydä säännöllisesti kokouksissa ja ryhtyä palvelukseen – jos se on tosiaan heidän halunsa – sillä tämä sanonta pitää paikkansa: ”Sinä voit aina löytää aikaa sen tekemiseen, mitä sinä tosiaan haluat tehdä.”
10. a) Onnistuuko ihmisen järjestää niin, että hän tekee sitä, mitä hän tosiaan tahtoo? b) Miksi tämän pitäisi olla totta erityisesti evankeliuminpalveluksesta?
10 Niin, se on totta! Siitä huolimatta, miten kiire jollakulla on joka päivä, hän järjestää niin, että syö kolme tai useampia kertoja joka päivä aineellista ruokaa, mitä ruumis vaatii ja minkä hän tietää olevan välttämätöntä elämän ylläpitämiseksi. Ja siitä huolimatta, miten kiire jollakulla lieneekin, niin kun tulee iltamyöhä tai aamun varhaistunnit, hän lopettaa, tekeepä hän mitä hyvänsä, ja menee vuoteeseen tietäen, että uni on välttämätön ruumiin ja mielen levoksi ja seuraavan päivän työn jatkamiseksi. Ja ottakaamme kihlapari tai rakastuneet. Olkoonpa kummallakin miten kiire hyvänsä, niin eikö heidän onnistu aina järjestää niin, että he voivat viettää jonkin ajan yhdessä? Totisesti! Näin on evankeliuminpalveluksenkin laita. Julistajat, joilla on oikea näkemys palveluksesta, järjestävät siten, että voivat osallistua säännöllisesti palvelustoimintaan olosuhteistaan tai niistä vaatimuksista huolimatta, joita tämä pirullinen vanha maailma saattaa asettaa heille, pitäen jatkuvasti mielessään sen, että palvelus kuuluu oleellisena osana otolliseen palvontaan ja että nyt, niin, nyt on sopiva aika ylistää Jehovaa ja olla osallinen muiden lampaitten kokoamiseen uuden maailman yhteiskuntaan varjeltumaan Harmagedonissa.
KOKOAJAN PALVELUSTYÖ
11, 12. a) Onko kokoajanpalvelus haluttavaa työtä? b) Mitä kokoajan tienraivaajapalvelijana olevalta vaaditaan?
11 Kaikkien tavoitteena on kokoajan tienraivauspalvelus antautumislupaustensa täyttämiseksi ja muistaen todistamistyön vaativan tärkeyden. Vaikka se ei olekaan helppoa palvelusta, niin se on kaikkein riemullisinta ja sydäntä tyydyttävintä palvelusta, mitä voi tehdä tällä puolella Harmagedonia. Se on suurenmoista palvelusta, missä tavalliset tienraivaajat käyttävät vähintään 100 tuntia kuussa saarnaamiseen ja erikoistienraivaajat vähintään 150 tuntia. Älköön kukaan aliarvioiko tienraivauspalvelusta. Se on todellinen uskonteko, palvelus kaikkia kypsiä miehiä ja naisia varten, jotka ovat halukkaita etsimään ensin Valtakunnan etuja elämässään ja uhraamaan uhreja miellyttääkseen Jehovaa. Ei voida pysytellä niiden tasalla, jotka haluavat viimeisiä ja parhaita vanhan maailman mukavuuksia ja samalla olla tienraivaajina. Tilaa on vain toiselle tai toiselle – ei molemmille.
12 Mutta miten voidaan hankkia elämän välttämättömyydet tienraivaajana hintojen ollessa niin korkeat? Vaaditaan hyvää suunnittelua ja järjestelyä sekä kaikkein tärkeintä – uskoa ja täydellistä luottamusta siihen, että Jehova pitää huolen todellisista tarpeista. Jeesus sanoi sen sattuvasti: ”Älkää olko siis koskaan huolissanne ja sanoko: ’Mitä me syömme?’ tai: ’Mitä me juomme?’ tai: ’Mitä me panemme yllemme?’ Sillä kaikkea tätä tavoittelevat kansat innokkaasti. Sillä teidän taivaallinen Isänne tietää teidän tarvitsevan kaikkea tätä.” (Matt. 6:31, 32, Um) Jehova suorittaa varmasti oman osansa samoin kuin me teemme oman osamme.
13. a) Voivatko nykyiset tienraivaajat todistaa, että ”Herra pitää huolen”? b) Miten monet voivat olla tienraivaajina?
13 Katso tuhansia loistavia esimerkkejä tienraivaajista kautta maailman nykyään osoitukseksi siitä, että se voidaan tehdä ja että niin tehdään! Kaikki, jotka haluavat olla tienraivaajia ja empivät, koska heiltä puuttuu pankkitili, mikä ylläpitäisi heitä vuosia tienraivaustyössä, tekisivät hyvin, jos ottaisivat huomioon onnellisten tienraivaajien seuraavan lausunnon: ”Kaksikymmentä vuotta sitten me (mies ja vaimo) aloitimme omistaen perin vähän dollareita. Meiltä ei ole tänä aikana puuttunut mitään tarpeellista. Me ponnistelemme, ja Herra pitää huolen.” Eräs toinen kirjoitti: ”Voin sanoa kuin Daavid: ’Olin kerran nuori [aloitin v. 1907 palveluksen] ja nyt olen vanha’, mutta Herra on pitänyt aina huolen tarpeistani.” Niin, niille on varattu tie, jotka haluavat tosiaan olla tienraivaajia. Osa-ajan työ, käyttövarojen huolellinen hoito, perheitten järjestämä mahdollisuus yhdelle tai useammalle olla tienraivaajana, eläkkeet ja monet muut keinot avaavat tien toimeliaille, tarmokkaille palvelijoille ryhtyä tienraivaajiksi.
14. Miksi jokaisen julistajan tulee harkita vakavasti tienraivausta?
14 Älä laiminlyö tätä etua, jos olet raamatullisesti vapaa ryhtymään tienraivaajaksi. Nyt tarvitaan kipeästi lisää kokoajanpalvelijoita, koska ’elo on kypsä, mutta työmiehiä on vähän’. Jos voit järjestää niin, että lähdet tienraivaajaksi ja olet pätevä, niin tienraivaus on silloin se palvelus, missä sinun pitäisi olla. Siunattuja ovat totisesti ne kypsyneet miehet ja naiset, jotka näkevät asian selvästi ja järjestävät asiansa aloittaakseen tienraivaustyön ja pysyäkseen siinä.
15. Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, niin että kaikki voivat olla tienraivaajina ainakin osan ajastaan joka vuosi?
15 Mutta miten on niiden laita, joilla on perhevelvollisuuksia, mitkä vaativat aikaa ja huomiota siinä määrin, että he eivät voi olla tienraivaajia? Jotta kaikki nämä sekä nuoret kouluikäiset evankeliuminpalvelijat, perheenäidit, sesonkityöntekijät ja muut voisivat iloita ainakin rajoitetusti tienraivauseduista, niin Seura on varannut lomatienraivauksen. Tähän palvelukseen voidaan ryhtyä kuukaudeksi, kahdeksi tai useammaksi kuukaudeksi. Ja niitä varten, joilla on ainoastaan kahden viikon loma, on järjestetty lomatienraivaus siksi ajaksi. Tämä merkitsee sitä, että kaikilla antautuneilla todistajilla on tilaisuus iloita mitä siunatuimmasta tienraivauspalveluksesta ainakin osa ajasta joka vuosi. Teetkö sinä siten?
16. Mikä nuorten evankeliuminpalvelijoitten tulee ottaa tavoitteekseen?
16 Monet kouluikäiset nuoret evankeliuminpalvelijat ovat tienraivaajina joka kesälomallaan koulun lopettamiseen asti, jolloin he astuvat säännölliseen tienraivauspalvelukseen. Jotkut ovat nyt Beetelin palveluksessa, ja Gileadin käyneet palvelevat lähetystyöntekijöinä, kierros- ja piiripalvelijoina sekä muissa vastuunalaisissa asemissa uuden maailman yhteiskunnassa.
LAHJOJEN JA KYKYJEN KÄYTTÖ
17. Miten jotkut ovat ajatelleet kyvystään olla evankeliuminpalvelijoina?
17 Kaikkien tulisi haluta parantaa palveluskykyjään, olkootpa he sitten nuoria tai vanhoja iältään tai totuudessaolovuosiltaan. Jotkut ovat sanoneet toisinaan puhuessaan kyvyistään: ”Minä haluaisin suorittaa evankeliuminpalvelusta, mutta minun kykyni ovat rajoitetut. Jospa minulla vain olisi sen ja sen veljen tai sisaren kyvyt! He voivat puhua ja puhua, ja miten ihmeellisellä tavalla raamatulliset totuudet ja selitykset virtaavatkaan heidän suustaan!” Ja miten se veli ja sisar tuli niin kykeneväksi? Syntyikö hän sellaiseksi? Ei! Hän tutki ahkerasti, kävi kokouksissa säännöllisesti ja sovelsi oppimaansa kenttäpalvelukseen tullakseen hyvin päteväksi evankeliuminpalvelijaksi.
18, 19. Voidaanko kykyä parantaa? Mainitse esimerkkejä.
18 Kenenkään julistajan ei pidä katsoa toista ja sanoa: ”Jos minulla olisi sinun palveluskykysi, niin minä tekisin niin ja niin.” Jehova Jumala ei tuomitse ketään yksilöä hänen veljensä tai sisarensa kyvyn mukaan. Hän tahtoo kunkin käyttävän niitä kykyjä, mitä hänellä on, ja parantavan niitä. Kykyjen parantamismahdollisuus palauttaa mieleen vertauksen leivisköistä. (Matt. 25:14–28) Niille palvelijoille, jotka käyttivät leivisköitään, annettiin enemmän, kun taas se palvelija, joka ei käyttänyt leiviskäänsä, menetti senkin. Samoin on evankeliuminpalveluksessakin. Jehova antaa yhä enemmän leivisköitä niille, jotka käyttävät niitä. Tämä on nähty kerran toisensa jälkeen, sillä useimmat uudet julistajat aloittavat hyvin rajoitetuin palveluskyvyin. Veljet ovat liittyneet palveluskouluun, ja heillä on ollut suuria vaikeuksia ensimmäisten harjoituspuheittensa pitämisessä. Se ei ole ollut helppoa, mutta he tarttuivat jatkuvasti tarvittaviin ponnisteluihin pyrkien aina edistymään, ja heistä tuli ennen pitkää kyvykkäitä puhujia, jotka voivat seisoa seurakunnan edessä ja pitää rakentavia tunnin puheita sekä hoitaa muitakin palvelusetuja.
19 Monet meistä, sanoivat selvin sanoin nähdessään palvelemisen tarpeellisuuden: ”Minä tiedän, että se on oikein ja että minun pitäisi palvella, mutta minä en luule voivani koskaan mennä talosta taloon yksin enkä tehdä uusintakäyntejä ja johtaa Raamatun kotitutkisteluja.” Me olemme nyt onnellisia ollessamme kykeneviä talosta taloon kulkevia palvelijoita, jotka voivat todistaa pätevästi Jehovasta sentähden, että me käytimme niitä rajoitettuja kykyjä eli leivisköitä, mitkä meillä oli, ja rukoilimme Jehovalta lisää. Käyttäkää siis, nuoret ja vanhat iältänne ja totuudessaolovuosiltanne, jatkuvasti, viisaasti niitä kykyjä, mitä teillä on, ja työskennelkää saadaksenne lisää. Kun Jehova siunaa teidän vilpittömät ponnistuksenne, niin teidän ’edistymisenne on ilmeinen kaikille ihmisille’, ja te saatte nauttia mielihyvin palveluseduista, joita ette luulleet kerran milloinkaan mahdollisiksi. – 1. Tim. 4:15, Um.
KOKOUKSISSA KÄYMINEN
20. Mikä tarkoitus jokaviikkoisilla seurakunnan kokouksilla on?
20 On välttämätöntä käydä seurakunnan kokouksissa säännöllisesti, jotta voisi pysyä paljastuvien Raamatun totuuksien tasalla ja olla hyvin varustettu palvelukseen. Jehova tietää, mitä hänen palvelijansa tarvitsevat palvellakseen hänen evankeliuminsaarnaajinaan, ja varaa sen, mitä tarvitaan, teokraattisen järjestönsä kautta seuraavissa seurakunnan viikkokokouksissa: Vartiotornin tutkistelussa, palveluskokouksessa, teokraattisessa palveluskoulussa ja seurakunnan kirjantutkistelussa. Kun voidaan järjestää yleisiä esitelmiä, niin nekin ovat runsaita tiedonlähteitä.
21. Onko meillä liian monta kokousta viikossa? Miksi ei?
21 Jotkut, jotka kävivät aikaisemmin maailmallisissa kirkoissa kerran viikossa tai harvemmin, sanovat käydessään ensimmäisen kerran Valtakunnansalissamme ja saadessaan kuulla monista viikkokokouksistamme: ”Käyttekö te kaikki säännöllisesti neljässä tai viidessä kokouksessa joka viikko? Ovatko ne kaikki välttämättömiä?” Jotta me olisimme ja pysyisimme hengellisesti vahvoina ja terveinä, niin ainoa oikea vastaus on myönteinen. Jeesus sanoi hyvin painokkaasti: ”Ihmisen täytyy elää jokaisesta lausunnosta, mikä tulee Jehovan suun kautta, eikä yksistään leivästä.” (Matt. 4:4, Um) Samoin kuin on välttämätöntä syödä aineellista ruokaa säännöllisesti pysyäkseen terveenä ja ruumiillisesti voimakkaana, niin on myös elintärkeätä nauttia säännöllisesti Jehovan hengellisiä anteja.
22. Mitä Heprealaiskirjeen 10:25 kehottaa meitä tekemään? Miksi?
22 Kokouksissa käyminen on niin tavattoman tärkeätä, että meitä kehotetaan Heprealaiskirjeen 10:25:nnessä, ettemme saa ’jättää kokoontumasta yhteen, niinkuin muutamilla on tapana’. Se, joka laiminlyö kokouksia, kieltää itseltään Jehovan hänen hyvinvoinnikseen järjestämän ravinnon. Kun on siis Valtakunnansalissa pidettävän kokouksen tai seurakunnan kirjantutkistelun aika, niin ei totisesti pitäisi tapahtua mitään tärkeämpää missään maan päällä. Ilmaise arvostuksesi ja oikea näkemyksesi evankeliuminpalveluksesta käymällä säännöllisesti kaikissa kokouksissa.
23. Mikä etu ja vastuu säännöllisesti kokouksissa kävijöillä on toisiaan kohtaan?
23 Sen lisäksi, että me käymme säännöllisesti kaikissa seurakunnan kokouksissa, meidän tulee kehottaa toisiakin tekemään samoin. Toiset tarvitsevat sitä, mitä mekin pysyäkseen hyvässä hengellisessä terveydessä. Kehottakaa siis rakkaudellisesti toisianne menemään kokouksiin ja ’sitä enemmän, kun näette sen päivän lähestyvän’. Kypsien, säännöllisesti kokouksissa käyvien etu ja vastuu on kehottaa ja auttaa palvelijatovereita käymään kaikissa seurakunnan kokouksissa säännöllisesti. Palvelijoitten ja julistajien täytyy olla aina valppaita pannakseen merkille ne, jotka laiminlyövät kokoukset, ja osoittaa veljellistä rakkautta ja huolenpitoa menemällä heidän luokseen kehottamaan ja auttamaan heitä saapumaan kokouksiin.
24. Mainitse eri etuja, joita saadaan kokouksissa käymisestä.
24 Kuka meistä ei ole sanonut tai ajatellut kerran toisensa jälkeen: ”Minä tiedän, että minun pitäisi käydä kokouksissa, mutta minä olen niin väsynyt, minulla on kiire jne.”? Kuitenkin me ponnistimme, menimme kokoukseen, ja kuinka onnellisia olimmekaan! Kokouksessa saatu virkistävä uuden maailman tieto elvytti väsyneen, uupuneen mielen ja auttoi meitä karkottamaan mielestä ja sydämestä vanhan maailman pulmat ja levottomuudet. Me nautimme hyvästä seurasta veljien kanssa, mikä on aina virkistävää, ja ennen kaikkea siitä tyydytyksestä ja ilosta, mikä tulee Jumalan käskyn tottelemisesta. Miten suurenmoisia, virvoittavia ja kohottavia ja rakentavia hetkiä kokoukset ovatkaan! Älä laiminlyö koskaan yhtään kokousta, mikäli suinkin voit välttää sitä tekemästä! Ne ovat välttämättömiä, jotta voisi pysyä hyvässä henkisessä terveydessä ja tulla päteväksi evankeliuminpalvelukseen.
25. Miten hyvää tahtovia ihmisiä voidaan auttaa näkemään kokouksissa käymisen tärkeys?
25 Hyvää tahtovia ihmisiä tulee kutsua ja kehottaa käymään jokaisessa ja kaikissa seurakunnan kokouksissa. Kun on lopetettu jokaviikkoinen Raamatun kotitutkistelu, niin on hyvä käyttää muutama minuutti menneen viikon kokousten kohokohtien kertaamiseen. Tämä auttaa heitä arvostamaan kokouksissa saatavan sopivan tiedon vaihtelevuutta ja tietämään, mitä he menettävät. Mitä pikemmin he alkavat käydä Valtakunnansalin kokouksissa, sitä nopeampi on heidän kristillinen kasvunsa. Heidät tulee saada tuntemaan olevansa tervetulleita kaikkiin kokouksiin ja myöskin tietämään, että Jehovan todistajia ei kiinnosta heidän lompakkonsa, vaan heidän auttamisensa oppimaan Raamatun totuuksia ja vaeltamaan sitä tietä, mikä johtaa elämään Jumalan uudessa maailmassa. – Joh. 17:3.
TOISTEN PALVELEMINEN
26. Ketkä vain varjeltuvat Harmagedonissa, ja mitä heidän täytyy nyt tehdä?
26 Palveluksen tarkoitus on osallistua Jehovan nimen kunniaansaattamiseen, löytää ja ruokkia muita lampaita sekä osoittautua uskolliseksi Jehovan todistajana. Jehovan todistajien pyrkimyksenä tai päämääränä ei ole tämän vanhan maailman käännyttäminen. Se ei tapahdu lainkaan, sillä Matteuksen 24:38, 39:nnessä on sanottu selvästi, että suurin osa tämän maailman asukkaista hävitetään Harmagedonin lähestyvässä taistelussa, niinkuin kävi Nooan päivänäkin. Vaikka maailma kokonaisuudessaan tyytyy syömään, juomaan ja pitämään iloa, niin on niitä, jotka huokaavat ja itkevät vallitsevien olosuhteitten takia. Nämä ovat niitä, jotka täytyy löytää ja joita täytyy auttaa, kun aika myöten antaa. Kaikkien, jotka toivovat varjeltuvansa Harmagedonin sodassa, mikä lähenee nopeasti, täytyy kuulla ja noudattaa Jehovan kehotusta: ”Etsikää Jehovaa, kaikki te maan nöyrät, jotka olette pitäneet hänen käskynsä, etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä, saattaa olla, että teidät kätketään Jehovan vihan päivänä.” – Sef. 2:3, As.
27. Miten tärkeä evankeliuminpalvelus on nykyään, ja miksi sinä vastaat siten?
27 Nyt on otollinen aika koota nöyriä lammasmaisia ihmisiä ja auttaa heitä tulemaan lujiksi, järkkymättömiksi Jumalan ylistäjiksi. (2. Kor. 6:2; 1. Kor. 15:58) Meidän täytyy etsiä evankeliuminpalvelusta ja tehdä sille tilaisuuksia todellisessa lähimmäisenrakkaudessa ja täydellisessä epäitsekkyydessä. Se on tärkeintä työtä maan päällä tästä Harmagedoniin, elämän tai kuoleman kysymys meille ja niille, joille me saarnaamme.
28. Mitä me emme voi tehdä?
28 Kun illat ja viikonloput tulevat, niin me olemme luonnollisesti väsyneitä maallisista tai muista toimista. Olisi kovin helppoa istua kotona ja hemmotella itseämme ajatellen, miten ihmeellistä on, että toiset ovat uskollisesti kentällä palveluksessa ja hoitamassa lampaita. Mutta me emme halua emmekä voi antaa sen tapahtua. ”Voi minua, ellen minä saarnaa”, on meidän raamatullinen ohjeemme. Jeesus oli halukas antamaan elämänsä lammasten puolesta. Me olemme hänen askeleissaan seuraajina halukkaita ja valmiita tekemään kaiken voitavamme auttaaksemme toisia ja uhraamme sentähden henkilökohtaiset halumme ja mukavuutemme iltaisin, viikonlopuilla ja muina aikoina saarnataksemme. Olkoonpa ilma kaunis tai ruma tai nouskoon eteemme vastaanpanevia asioita, niin me menemme tästä syystä talosta taloon palvellen, johtaen Raamatun tutkisteluja ja auttaen muilla tavoilla vilpitönsydämisiä ihmisiä.
29. Miksi alue määrätään?
29 Perusteellisessa kaikille saarnaamisessa ei käytetä suinkaan sattumanvaraista järjestelyä. Kaukana siitä! Jehovan todistajien palvelustyö on hyvin järjestetty. Jokainen 16 240:stä seurakunnasta kautta maailman sekä monet lähetystyöntekijät ja tavalliset sekä erikoistienraivaajat, jotka palvelevat eristetyllä alueella, saavat Seuralta nimenomaisen alueen palveluaan varten. Heillä on vastuu siitä, että he saarnaavat kaikille ihmisille, jotka asuvat tuolla määrätyllä alueella.
30. a) Miksi Jehovan todistajat saarnaavat talosta taloon? b) Esitä syitä, joiden takia alue käydään yhä uudelleen.
30 Tehokkain palvelustapa on raamatullinen tapa käydä ihmisten luona heidän kodeissaan. Jeesus opetti tällä tavalla seuraajiaan saarnaamaan, ja Paavali noudatti tätä tapaa todistaen: ”Minä en empinyt kertoa teille kaikkea, mikä oli hyödyllistä, enkä opettaa teitä julkisesti ja talosta taloon.” (Apt. 20:20, Um; Matt. 10:5, 11–13) Kun alueen kodeissa käydään uudelleen, niin ihmiset sanovat toisinaan: ”Oletteko jälleen täällä? Eräs Jehovan todistaja oli täällä vähän aikaa sitten.” Kukaan ei tiedä sitä paremmin kuin me, jotka tarkoituksellisesti yritämme käydä alueemme toistamiseen ja järjestelmällisesti. Mutta jotkut kysyvät: Miksi te ette käy aluetta kerran ja lopeta? Yksinkertaisesti siksi, että henkilön asema tai olosuhteet voivat käyntien välillä muuttua tai jokin aikaisemmin tavatulle henkilölle sanottu muuttaa hänen ajatustapaansa siinä asiassa, mitä hän vastusti aikaisemmin; sellaiset, joilla oli kiire tai jotka eivät muuten olleet vastaanottavaisia, ovat nyt valmiit, halukkaat ja innokkaat kuuntelemaan Valtakunnan sanomaa. Melkein kaikki, jotka ovat nyt toimeliaita evankeliuminpalvelijoita, olivat ensin haluttomia, kun heidän luonaan käytiin ensi kertoja. He ovat mitä onnellisimpia sen tähden, että alue käytiin yhä uudelleen, ja he käyvät nyt vuorostaan mielellään oman määrätyn alueensa kerran toisensa jälkeen etsien muita lampaita.
31. Mitä hyötyä on raamatullisten saarnojen käytöstä ja niiden vaihtelemisesta tämän tästä?
31 Jotkut, jotka eivät tunne hyvin palvelustyötämme, ovat kysyneet: ”Ettekö te väsy menemään takaisin samoihin koteihin sanomaan samoja asioita?” Kodeissa käydään tosin uudelleen, mutta samoja sanoja ei puhuta. Todistajat valmistavat ennen palvelukseen menoaan tehokkaita 3–8 minuutin saarnoja, ja todistaja käyttää uusia saarnoja vähintään joka kerta, kun alueella vieraillaan uudestaan. Kun hän on näin hyvin valmistautunut, niin on mieluista toimia palveluksessa. Hän menee ovelle, eivätkä hänen ajatuksensa risteile hänen mielessään, kun hän kuulee ovenavaajien lähestyvän: ”Mitä minä sanon? Miten minä aloitan?” Ei, vaan valmistautunut evankeliuminpalvelija esittää luottavaisena raamatullisen sanoman, minkä hän tuli antamaan, eivätkä vastaanottavat ovenavaajat ihmettele saarnan loputtua, miksi eräs Jehovan todistaja tuli heidän luokseen. Yhtenäinen raamatullinen saarna auttoi ovenavaajaa ymmärtämään käynnin tarkoituksen, hyötymään siitä ja arvostamaan sitä. Kaikki asiaankuuluvasti valmistautuneet evankeliuminpalvelijat käyttävät nyt 3–8 minuutin raamatullisia saarnoja säännöllisessä todistamistyössään ja tuntevat hyvin niiden tehokkuuden.
32. Vaikka raamatullista kirjallisuutta tarjotaan vähäisestä korvauksesta, niin miten voidaan kiistattomasti osoittaa, että me emme ”ole Jumalan sanan kaupustelijoita”?
32 Kiinnostuneitten ovenavaajien auttamiseksi tutustumaan Raamatun totuuksiin heille tarjotaan painettuja saarnoja Raamatun tutkistelun apukirjojen, lehtien Vartiotorni ja Herätkää! sekä kirjasten muodossa pienestä korvauksesta. Saadut korvaukset auttavat vain painatus- ja käsittelykustannusten peittämistä. Jos joku ei voi antaa korvausta ja haluaa vilpittömästi painettuja saarnoja, niin evankeliuminpalvelija antaa niitä hänelle ja maksaa ne itse. Kaikki nämä seikat todistavat kiistattomasti, että Jehovan todistajat eivät ”ole Jumalan sanan kaupustelijoita, niinkuin monet ovat, vaan me puhumme kuin vilpittömyydestä, niin, kuin Jumalan lähettäminä”. (2. Kor. 2:17, Um) Painetut saarnat auttavat ihmisiä tutkimaan silloin, kun heille itselleen sopii mukavasti.
33. Miksi tulee tehdä uusintakäyntejä? Miten julistajien tulee olla valmistautuneita?
33 Evankeliuminpalveluksen tarkoitus ei rajoitu Raamatun tutkistelun apuvälineitten levittämiseen kiinnostuneille ihmisille. Jeesuksen ohjeitten toteuttamiseksi täysin muiden lampaitten löytämiseksi ja sitten ruokkimiseksi tarvitaan enemmän kuin tätä. Sen lisäksi, että käytämme paljon tunteja kiinnostuneitten löytämiseksi, täytyy tehdä uusintakäyntejä lampaitten löytämiseksi todellisesti. Kaikki Jehovan todistajat, joilla on oikea näkemys evankeliuminpalveluksesta, ovat onnellisia tehdessään uusintakäyntejä ihmisten luo, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta Raamatun sanomaan. Kun he palaavat pitäen hyvin valmistetun 10–15 minuutin raamatullisen saarnan tavattua henkilöä kiinnostavista aiheista, niin se auttaa heitä näkemään yksityisen Raamatun kotitutkistelun tarpeellisuuden. Valppaat evankeliuminpalvelijat aloittavat Raamatun kotitutkisteluja mahdollisimman pian.
34. Mikä arvo on Raamatun kotitutkisteluilla, ja miksi useammat eivät johda niitä?
34 Johdatko sinä vähintään yhtä Raamatun kotitutkistelua joka viikko seurakunnan julistajana ja useita tienraivaajana tai lähetystyöntekijänä? Jokaisen pitäisi johtaa, mutta raportit osoittavat kumminkin, että monet pätevät evankeliuminpalvelijat eivät johda. Todellisuudessa vain noin 15–20 prosenttia useimpien seurakuntien julistajista johtaa näitä erittäin tärkeitä Raamatun tutkisteluja. Miksi useammat eivät tee sitä? Siksikö, että monilla ei ole kykyä? Ei, siinä ei ole syy, sillä kaikilla Jehovan todistajilla on kyky johtaa tutkisteluja. Näyttää suoraan sanoen siltä, että jotkut karttavat Raamatun tutkisteluja, koska eivät halua tulla tämän vastuun sitomiksi. Tämä on väärä katsantokanta. Emmekö me melkein kaikki tulleet tuntemaan totuutta siten, että joku johti Raamatun tutkistelua meille? Tulimme! Tämä osoittaa siis niiden arvon. Ne ovat välttämättömiä ’lampaitten ruokkimiseksi’ todellisesti.
35, 36. Mikä katsantokanta on oikea? Miten tämä on raamatullinen?
35 Johtakoon siis jokainen antautunut todistaja ainakin yhtä Raamatun kotitutkistelua säännöllisesti katsoen tulevia muita lampaita tästä raamatullisesta näkökulmasta: ”Ollen hellästi kiintyneitä teihin me mielihyvin annoimme teille, ei ainoastaan Jumalan hyvää uutista, vaan myöskin oman sielumme, koska te tulitte meille rakkaiksi. Te pidätte varmasti, veljet, mielessänne työmme ja vaivannäkömme. Me saarnasimme teille Jumalan hyvää uutista työskennellen yötä päivää.” – 1. Tess. 2:8, 9, Um.
36 Kun evankeliuminpalvelijalla on oikea näkemys palveluksesta, niin hän ei ole ainoastaan altis, vaan myöskin halukas johtamaan Raamatun kotitutkisteluja, milloin tahansa niitä voidaan järjestää. Hän muistaa, että hänen palveluksensa tarkoitus on kantaa hedelmää ja että Raamatun kotitutkistelut ovat keino, millä se voidaan tehdä. Osallistukoot kaikki Jehovan uskolliset todistajat uusintakäynti- ja Raamatun kotitutkistelupalvelukseen sekä talosta taloon suoritettavaan toimintaan, lehtityöhön ja muihin Valtakunnan palveluksen eri puoliin ollakseen hyvin ’tasapainossa, suorittaen perusteellisesti palveluksensa’. – 2. Tim. 4:5, Um.
UUSIEN PALVELIJOITTEN VALMENTAMINEN
37. Mitä henkilö haluaa tehdä, kun hän tulee tuntemaan Jehovan ja hänen päätöksensä?
37 Kun hyvää tahtovat ihmiset käyttävät hyväkseen Raamatun kotitutkistelujärjestelyä ja käyvät seurakunnan kokouksissa, niin he tulevat Jehovan suurenmoisen ja loistavan päätöksen täsmälliseen tuntemukseen. He oppivat rakastamaan niitä ja haluavat osallistua Jehovan nimen ylistämiseen ja auttamaan jälleen toisia ihmisiä tulemaan tuntemaan elämän tien. Siitä tulee tuli heidän luihinsa, ja heidän täytyy ja he haluavat liittyä onnellisten evankeliuminpalvelijoitten riveihin.
38. Miten jostakusta tulee evankeliuminpalvelija nykyään sen mukaan, miten Jeesus valmensi toisia?
38 Miten joku tulee päteväksi evankeliuminpalvelukseen? Onko tarpeellista mennä pappisseminaariin tai erityiseen kouluun valmennettavaksi? Jeesus ei lähettänyt seuraajiaan aikansa jumaluusopillisiin kouluihin. Hän valmensi päinvastoin itse heitä viemällä heidät mukanaan kentälle palvelukseen, opetti heille, mitä tuli tehdä, ja lähetti heidät opettamaan ja tekemään toisista opetuslapsia. (Matt. 28:19, 20) Jehovan todistajat noudattavat nykyään kautta koko maailman tätä raamatullista tapaa.
39. a) Millaiset järjestelyt on joka seurakunnassa uusien evankeliuminpalvelijoitten valmentamiseksi? b) Miten yhdessä työskentelevät katselevat saamaansa määräystä?
39 Jokaisessa seurakunnassa järjestetään uusien valmennus ja auttaminen tulemaan päteviksi palvelukseen. Kierrospalvelija määrää – hänen vierailujensa välillä sen tekee seurakunnanpalvelija – kypsät, kyvykkäät valmentamaan ja auttamaan uusia ja toisia avun tarpeessa olevia tulemaan hyvin päteviksi talosta taloon toimiviksi palvelijoiksi, tekemään uusintakäyntejä kiinnostuneitten luo, aloittamaan Raamatun kotitutkistelun johtamisen, valmistamaan ja pitämään sopivia saarnoja sekä tulemaan muillakin tavoin päteviksi evankeliuminpalvelijoiksi. Nuo kaksi yhdessä työskentelevää, joita sanotaan teokraattisiksi toveruksiksi, laativat suunnitelman, mikä auttaa heitä palveluksen kaikkiin puoliin mahdollisimman usein. Kypsempi palvelija ottaa johdon ja antaa aina ystävällisiä, hyödyllisiä neuvoja opettelijalle. Kun valmennettava edistyy, niin hän tekee yhä enemmän, kunnes hän pystyy pitämään saarnoja yksin ja palvelemaan tehokkaasti talosta taloon, tekemään uusintakäyntejä ja johtamaan Raamatun kotitutkisteluja. Sitten hänkin pystyy auttamaan jotakuta toista. Jokainen teokraattinen toveri ottaa saamansa määräyksen vakavasti ymmärtäen sen olevan teokraattinen määräys. Pätevämpi pitää etunaan sen auttamista, jota hänet on määrätty auttamaan tulemaan päteväksi Jehovan todistajaksi, ja valmennettava arvostaa valmennusohjelmaa Jehovan teokraattisen järjestön puolelta tulleena rakkaudellisena toimenpiteenä hänen auttamisekseen tulemaan hyvin päteväksi evankeliuminpalvelijaksi, kykeneväksi julistamaan laajalti Jehovan erinomaisia ominaisuuksia, hänen, joka kutsui hänet saarnaamaan. – Ef. 4:11–14.
40. Minkä johtopäätöksen voimme tehdä tästä tutkielmasta, ja mitä tarkastellaan seuraavassa?
40 Kuten tästä kirjoituksesta voidaan nähdä, niin Jehovan todistajat ottavat palveluksensa vakavasti. He ovat erittäin kiinnostuneita siitä ja ymmärtävät, että se kuuluu mitä tärkeimpänä tosi palvontaan. (Matt. 7:21) Kun olemme tarkastelleet, miten Jehovan todistajat järjestävät asiansa palvellakseen, sekä heidän näkemystään evankeliuminpalveluksesta, niin näemme seuraavasta kirjoituksesta, miten valvojat ovat päteviä kantamaan seurakunnan vastuun ja miten he katselevat palvelustehtäväänsä.