Materialismi vai hengellisyys – kumpaa me tarvitsemme?

Mistä syystä materialismi on saanut otteen ihmiskuntaan? Miten hengellisyyttä voidaan vahvistaa?

MEIDÄT pakotetaan valitsemaan, haluammepa sitä tai emme. Painostus pyrkii pakottamaan meidät valitsemaan materialismin elämäntavaksi. ”Meidän tavattoman tuottoisa taloutemme”, sanoi kaupallinen neuvonantaja Viktor Lebow lehdessä Journal of Retailing, ”vaatii meitä tekemään kulutuksen elämäntavaksemme, muuttamaan tavaroitten ostamisen ja käyttämisen pakonomaiseksi tavaksi, etsimään henkiset tyydykkeemme tai itsemme tyydytyksen kulutuksesta. . . . Meidän tarvitsee kuluttaa, polttaa, käyttää loppuun, korvata ja hylätä tavaroita alati kasvavassa määrässä.”

Asummepa me siinä osassa maailmaa, missä paikallistalous on usein riippuvainen aineellisesta kulutuksesta, tai emme, niin me joudumme tämän tärkeän kysymyksen eteen: materialismi vai hengellisyys? Pelkkä hengellisyyden hylkääminen asettaa henkilön materialismin puolelle, sillä materialisti ei ole välttämättä sellainen, joka omistaa monenlaisia aineellisia tavaroita. Hän saattaa olla köyhä ja silti materialisti hylkäämällä hengellisyyden.

Kun ihmiset huomaavat sen ihailun, mitä osoitetaan niille, joilla on viimeisintä huutoa olevaa ylellisyyttä, niin halu päästä samaan asemaan muodostuu usein niin voimakkaaksi vaatimukseksi, että seikoista, joita pidettiin ennen vähäpätöisinä, tulee taitavan mainostuksen avulla välttämättömyyksiä. Kun monet henkilöt havaitsevat, ettei heillä ole varaa hankkia niitä, niin he vaimentavat hinnan tuottaman tuskan pitkäaikaisen vähittäismaksun rohdoksella. Silloin kun maksut suoritetaan, tapahtuu usein, ettei ostettu tavara olekaan enää muodissa, koska se on vähitellen vanhentuva tai jo vanhentunut, ja niin tuo ilkeä kiertokulku alkaa taas uudelleen.

EI TÄYTÄ IHMISTEN TARPEITA

Miten käytännöllinen materialismin tie on? Vastaus voidaan nähdä alati lisääntyvästä sairauksien ja hermostohäiriöiden määrästä, joita on ilmaantunut lähes 800 uutta muunnelmaa viimeisinä kahtenakymmenenä kahdeksana vuonna. Mutta Pohjois-Brasilian alkukantaiset intiaaniheimot, joilla ei ole lainkaan ”korkeampaa sivistystä” eikä nykyaikaisia mukavuuksia, yllättävät meidät sillä tosiasialla, että heidän keskuudessaan ei ole itse asiassa ollenkaan sellaisia sairauksia kuin tuberkuloosi, syöpä ja sydänviat. Toht. William Hall Holden, amerikkalainen tutkimusmatkailija, katsoo heidän terveytensä johtuvan siitä, että he nauttivat yksinkertaista ravintoa, eivät syö liikaa, heillä ei ole rasituksia eikä jännitystä, ei huolia rahasta eikä ’Virtasten rinnalla pysymisestä’. Verenpaine oli noiden heimojen vanhimmilla jäsenillä sama kuin 23-vuotiaalla miehellä Yhdysvalloissa.

Aineelliset mukavuudet saattavat herättää ihailua muissa, mutta ne saattavat helposti karkottaa tosi hengellisyyden. Viisas kuningas Salomo totesi tämän ja sanoi: ”Toinen on olevinaan rikas, omistamatta mitään.” (Sananl. 13:7) Niin, elämästä puuttuu kokonaan innoittava tarkoitus: saada tunnustus Jumalalta. Puuttuu keskinäinen luottamus ja tosi ystävät, sillä ihmisen toverit osoittautuvatkin hänen pääkilpailijoikseen. Ja kaikkein pahinta on, että se rauha ja turvallisuus, mikä johtuu siitä tiedosta, että ihmisen elämä saa Jumalan hyväksymyksen, puuttuu. ”Olen tavannut monta rikasta miestä sanomalehtialani viitenäkymmenenä vuotena”, sanoo Malcom W. Bingay, Detroitin Free Pressin entinen toimitusjohtaja, ”enkä ole koskaan tuntenut sellaista, jonka miljoonat olisivat tuoneet hänelle sisäistä rauhaa ja onnea.”

Kun ne, joiden elämäntapa riippuu suuressa määrin aineellisesta menestyksestä, haluavat enemmän hengellisyyttä, niin pulman merkitys saa lisää painavuutta. Newyorkilainen teollisuusmies, amiraali Ben Moreel sanoi: ”Kun me puhumme korkeammasta elintasosta, niin älkäämme rajoittuko ajattelemaan tavallisia tarpeellisia ja mukavia tavaroita, sillä elintasoon kuuluu jotain enemmän kuin aineelliset tavarat. Meidän on suunniteltava myös alati kohoavaa hengellistä elintasoa.”

Paine on kohdannut ankarana juuri niitä, jotka ovat vastuussa hengellisestä johdosta. Pappi E. Rex Taylor Ottawasta, Kanadasta, valitti: ”Me tarvitsemme enemmän voimaa, sellaista voimaa, mikä pani varhaiskirkon toimimaan ja teki siitä niin eloisan ja elinvoimaisen.”

SYYLLISET HENGELLISET JOHTAJAT

Miksi tämä elinvoima puuttuu yhä sellaisissakin maissa, joissa kiinnostus uskontoa kohtaan on yleinen? Me löydämme vastauksen Pyhästä Raamatusta Jeremian 2:13:nnesta: ”Minun kansani on tehnyt kaksinkertaisen synnin: minut, elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet, ja ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.” Sen sijaan että monet nykyiset papit ohjaisivat ihmisiä Jumalan sanan luo, he leimaavat Raamatun epäkäytännölliseksi ja opastavat ihmisiä sellaisten ihmisten muodostamien järjestöjen kuin Yhdistyneitten Kansakuntien yhteyteen. Papit sumentavat liian usein Raamatun selvän totuuden kehitysoppiselityksillä, nykyaikaisella psykiatrialla ja ihmistekoisilla opeilla, mitkä ovat Jumalan sanan ja terveen järjen vastaisia.

Heidän omien selityksiensä hedelmät paljastavat heidät syyllisiksi hengellisiksi johtajiksi. J. Edgar Hoover, FBI:n johtaja, ilmoittaa: ”Rikolliset pakottavat Yhdysvalloissa meidät käyttämään joka vuosi yli 4²/3 kertaa enemmän aikaa heidän asioihinsa kuin me käytämme kaikenlaiseen opetustoimintaan, sekä yleiseen että yksityiseen.” On valaisevaa panna merkille, että 85 prosenttia näistä rikollisista tunnustaa olevansa kristillisten uskontojen jäseniä.

Mitä meidän on ajateltava uskonnollisista johtajista, jotka tekevät uskonnon suosituksi vetääkseen suurempia joukkoja puoleensa ja aikaansaadakseen parempaa vastakaikua alituisille raha-anomuksilleen? Mitä Jumala ajatteli Israelin paimenista, joista tuli hengellisesti rikollisia? Jumalan profeetta sanoo: ”Voi Israelin paimenia, jotka ovat itseänsä kainneet! Eikö paimenten ole kaittava lampaita? Te olette syöneet rasvat, pukeneet päällenne villat, teurastaneet lihavat; mutta ette ole kainneet laumaa, ette ole vahvistaneet heikkoja, ette ole parantaneet sairaita, sitoneet haavoittuneita, tuoneet takaisin eksyneitä, etsineet kadonneita, vaan te olette vallinneet niitä tylysti ja väkivaltaisesti.” – Hes. 34:2–4.

Kun paimenet kaupallistavat uskonnon, niin kuinka he voisivat aikaansaada tosi hengellisyyttä? Harkitkaamme Jeesuksen menettelyä pääsiäisaikaan vuonna 33 jKr. Suuret joukot juutalaisia tuli Juudean ympäristöstä Jerusalemiin viettämään pääsiäistä. Kun he tulivat temppeliin, niin he maksoivat temppeliveron paikkakunnan rahalla ja uhrasivat erilaisia eläimiä ja kyyhkysiä. Koska tämä kuului heidän palvontamuotoonsa, niin papit antoivat rakentaa talleja ja vajoja pakanain esikartanolle temppelin alueelle, missä voitiin vaihtaa vierasta rahaa ja ostaa uhrieläimiä. Kuka uskalsi kysyä tällaisen menettelyn sopivaisuutta tuollaisessa pyhitetyssä ympäristössä ja vihittyjen pappien annettua suostumuksensa? Se oli mukavaa ja lisäksi: eikö sitä kaikkea tehty myöskin uskonnollisessa tarkoituksessa? Ulkonaisesti se kaikki näytti hyvin kunnioitettavalta, mutta sinne tuli Jeesus, joka kumosi heidän rahapöytänsä paljastaen heidän ahneutensa ja palvontamuotonsa pelkäksi tyhjäksi, muodolliseksi, ulkonaiseksi omavanhurskauden näyttelemiseksi. – Matt. 21:12.

Koska suosittu uskonto ei ole kyennyt laskemaan lujaa perustusta tosi hengellisyydelle, niin nuoriso on nykyään kääntynyt materialistisiin huveihin. Puhuen Lontoon toisella kymmenellä olevien puolesta eräs 19-vuotias nuorukainen sanoi: ”Minun mielestäni eivät toisella kymmenellä olevat ole saaneet pysyvää voimaa mennä kirkkoon. Kenties se on laiskuutta. Mutta mitä se todistaa joka tapauksessa? Uskonnon puoleen käännytään, jos ollaan yksinäisiä tai jos jotain puuttuu. Toisella kymmenellä olevilta ei puutu mitään. . . . Me elämme hyvin materialistista elämää. Toisella kymmenellä oleva ei tarvitse Jumalaa. Hänellä on oma jumalansa.” Mutta materialismin alttarilla suoritettu palvonta ei ole tuonut nuorille eikä aikuisille heidän etsimäänsä onnea eikä ole antanut heille varmaa toivoa tulevaisuudesta. Ainoastaan tosi hengellisyys voi tehdä sen.

TOSI HENGELLISYYDEN SAAVUTTAMINEN

Tosi hengellisyys on aistillisuuden eli maailmallisuuden vastakohta. Se on vilpitön halu saada Jumalan hyväksyntä, halu tehdä Jumalan tahto. Jotta voisi saavuttaa tosi hengellisyyden, täytyy voittaa lihallinen halu saada mainetta ja kunniaa ihmisten keskuudessa. Jeesus sanoi juutalaisille: ”En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä; mutta minä tunnen teidät, ettei teillä ole Jumalan rakkautta itsessänne. Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan. Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?” (Joh. 5:41–44) Kunnian etsiminen itsellemme on maailmallista; sen kunnian etsiminen, mikä tulee ainoalta tosi Jumalalta, osoittaa hengellisyyttä.

Tosi hengellisyys on sen tähden dynaaminen voima, mikä perustuu Jumalan sanan täsmälliseen tuntemukseen, Sanan, mikä muuttaa ja antaa innoittavan tarkoituksen elämälle. Se muuttaa koko henkilöllisyyden, kuten apostoli Paavali sanoi: ”Riisukaa pois vanha henkilöllisyys tottumuksineen ja pukeutukaa uuteen henkilöllisyyteen, joka uudistuu täsmällisen tiedon avulla.” – Kol. 3:9, 10, Um.

Tosi hengellisyyden näyte maailmanlaajuisessa mitassa voidaan nähdä niiden keskuudessa, jotka ovat toimittaneet sinulle tämän lehden ja jotka ovat Jehovan todistajia. Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunnassa ei ole rodullisia, kansallisia eikä uskonnollisia jakaumia. Uuden maailman yhteiskunnan moraaliset mittapuut ovat ne, joiden noudattamista Raamattu vaatii kaikilta, jotka haluavat saada elämän Jumalan uudessa maailmassa. Tosi hengellisyys ei vaadi sen tähden ainoastaan oikeaa uskoa, vaan myöskin oikeaa toimintaa, käyttäytymistä sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa.

Jehovan todistajat eivät riistä itseltään niitä aineellisia mukavuuksia, joita ihminen tarvitsee, mutta paino pannaan kumminkin Jumalan sanan tutkimiselle ja sovelluttamiselle heidän jokapäiväisessä elämässään. Säilyttääkseen tosi hengellisyyden he tietävät, että heidän täytyy olla valikoivia sen suhteen, mitä he lukevat, sillä maailman tarjoama luettava on turmeltunutta eikä ole avuksi hengellisyydelle. Se hävittää hengellisyyden. Esimerkiksi suositut romaanit esittävät sukupuoliasioita tai väkivaltaa tai kumpiakin. ”Se kirjallisuuden laatu, mitä [kirjojen] uusintapainoksia ottavat toiminimet enimmän etsivät”, sanoo eräs kirjailija, ”on sukupuolikohtausten aistillinen kuvailu.”

Tämän maailman hengellisesti voimattomaksi tekevä luettava ei ole niitä varten, jotka kaipaavat tosi hengellisyyttä. Ne, jotka kaipaavat hengellisyyttä, käyttävät Jumalan sanaa sen opastamiseen, mitä he painavat mieleensä: ”Kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa.” – Fil. 4:8.

TOISTEN AUTTAMINEN SAAMAAN HENGELLISYYTTÄ

Toisten auttaminen näkemään, kuinka tarpeellista on saada tosi hengellisyyttä, auttaa meitä itseämmekin olemaan hengellismielisiä. Tässä suhteessa mainitsi Gerald Gdovin katolisen lehden Informationin elokuun numerossa 1959 Jehovan todistajien toiminnasta seuraavaa: ”Katoliset maallikot voivat oppia tärkeän läksyn Jehovan todistajain jäseniltä. Se on heidän uskontonsa tekeminen niin tärkeäksi peruspiirteeksi elämässään, että he ovat halukkaita käyttämään paljon useampia tunteja kuin nyt tietonsa syventämiseksi sen suhteen ja sen levittämiseksi – ikään kuin se olisi ’elämän ja kuoleman kysymys’.”

Jehovan todistajat käyttivät viime vuonna yli 131 miljoonaa tuntia yli puolen miljoonan perheen elämän rikastuttamiseen 179 kansassa johtamalla Raamatun kotitutkisteluja ja kertomalla toisille Jumalan valtakunnan siunauksista. Tämä toiminta on heidän vastauksensa Jeesuksen neuvoon: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa”, ja hänen ennustukseensa, että ”tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille”. – Matt. 6:33; 24:14.

Jehovan todistajat ovat halukkaita auttamaan sinua saamaan tosi hengellisyyttä. He keskustelevat mielellään Raamatusta kanssasi omassa kodissasi. Lisäksi pidetään melkein joka sunnuntai hengellisesti vahvistavia puheita raamatullisista aiheista heidän Valtakunnansaleissaan. Kehotamme sinua saapumaan.

Pyri hengellisyyteen! Miksi uhraisit elämäsi katoavan maineen tavoittelemiseen? Etsi sitä kunniaa, mikä tulee tosi Jumalalta. Kysymyksessä on jompikumpi: materialismi tai hengellisyys. Sinun elämäsi ja onnesi riippuvat oikeasta valinnasta.