Säilytä oikea asema Jumalan edessä
Moraalittomuus on vallalla nykyään. Miten kristitty voi karttaa ansaan joutumista?
ME ELÄMME muutoksen aikakautta, joka on häälyvän uskon, aineellisen voiton tavoittelemisen ja madaltuvien moraalinormien aikaa. Ihmiset pelkäävät tulevaisuutta, ja saavatkin hyvin pelätä, sillä monista näyttää, että maailma työntyy vastustamattomasti kohti atomituhoa. Tämä epävarmuuden ilmapiiri on saanut monet omaksumaan asenteen: ”Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme.” (1. Kor. 15:32) Seurauksena olevan moraalittomuuden ja hillittömän laittomuuden pitäisi saada kaikki vilpitönsydämiset ihmiset pysähtymään ja harkitsemaan: Mikä minun asemani on Jumalan edessä? Miten minä voin saavuttaa ja säilyttää oikean aseman hänen silmissään?
Onneksi Jumala ei ole jättänyt ihmiskuntaa opetuksetta näinä vaarallisina aikoina. Hän on varannut kirjoitetun Sanansa, mikä ei ainoastaan sisällä paljon kehotusta, vaan myös tarjoaa useita esimerkkejä, mitkä varoittavat niistä salahaudoista, jotka voivat syöstä moraalittomuuden likaiseen mereen. Katsokaamme esimerkiksi, mitä tapahtui Jumalan muinaiselle kansalle Israelille.
VAROITTAVA ESIMERKKI
Vuonna 1513 eKr. israelilaiset marssivat pois Egyptistä ja poikki Punaisen meren. Uskon miesten johtamina he kulkivat halki pelottavan autiomaan, kestivät vastoinkäymisiä ja tulivat Kanaanin maan rajoille, minkä maan Jumala oli luvannut antaa heille. Mutta koska he tulivat tottelemattomiksi ja osoittivat uskon puutetta, niin Jumala pakotti Israelin kansan vaeltamaan autiomaassa neljäkymmentä vuotta, minkä jälkeen hän jälleen vei sen tuon ihanan luvatun maan rajalle. Siellä vanheneva Mooses luovutti johdon seuraajalleen Joosualle, joka otti kansan päämiehenä maan haltuunsa ja asetti kaksitoista sukukuntaa niiden perintöosiinsa. – 2. Moos. 12:37–42; 4. Moos. 14:26–33; Joos. 1:1–6; 13:1–19:51.
Joosuan ja hänen kypsien apulaistensa johdolla israelilaiset palvelivat jatkuvasti Jehovaa otollisesti. Mutta näiden ”vanhinten” kuoltua, joilla oli hyvä vaikutus kansaan, ”nousi heidän jälkeensä toinen sukupolvi, joka ei tuntenut Herraa eikä niitä tekoja, jotka hän oli Israelille tehnyt. Niin israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja palvelivat baaleja.” – Tuom. 2:7–13.
Siitä ajasta lähtien oli Israelin kansan historia yhtämittaista vaihtelua oikean ja väärän palvonnan välillä, suuren Jumalan Jehovan ja kansojen saastaisten epäjumalien välillä. Kun kansa lopulta heilahti liian kauas oikeasta asemastaan Jumalan edessä, se menetti tasapainonsa täysin ja syöksyi Babylonian vankeuteen. Jerusalem hajotettiin maan tasalle ja sen temppeli murskattiin, ja ruhtinaat samoin kuin tavalliset kansalaisetkin lyötiin kuoliaiksi tai vietiin orjuuteen. – 2. Kun. 23:26, 27; 25:1–11.
Vastoin jonkun mahdollisia ajatuksia se, mitä tapahtui israelilaisille silloin, ei ole kuollutta historiaa, vaan loistaa kautta aikain valaisten tilannetta, missä me olemme. Siksi on tärkeätä, että tarkastelemme läheisesti, mikä johti heidän kukistumiseensa, voidaksemme välttää oikean aseman menetyksen Jumalan edessä nykyään. – Room. 15:4; 1. Kor. 10:11.
MORAALITTOMUUDEN SALAHAUTA
Nelikymmenvuotisen autiomaavaelluksen lopulla joutuivat tuhannet israelilaiset Baalia palvovien mooabilaisten moraalittomien menojen ansaan, kun heidän piti sivuuttaa näiden maa matkalla Luvattuun maahan. Haureus ja saastainen sukupuolihimojen tyydytys olivat näiden Baalin palvojien elintapa. Englantilainen tietosanakirja The Encyclopædia Britannica huomauttaa, että ”baalien ja Astarten menojen tunnuksena oli törkeä aistillisuus ja siveettömyys”. ”Näiden jumalien palvonta toi mukanaan kaikkein rappeuttavimpia silloin olemassa olevia tapoja”, sanoo The Westminster Historical Atlas to the Bible (Westminsterin historiallinen Raamatun kartasto).
Henry H. Halleyn kirjan Pocket Bible Handbook (Raamatun taskukäsikirja) mukaan ”Baalin ja Astarten temppelit olivat tavallisesti yhdessä. Papittaret olivat temppeliporttoja. Sodomiitit olivat temppelin miesprostituoituja. Baalin, Astarten, Moolokin ja muiden kanaanilaisten jumalien palvonta oli mitä hillittömintä hurjastelua, niiden temppelit olivat paheen keskuksia. Kanaanilaisten jumaliensa palvontatapa oli siten moraalitonta himojen tyydytystä heidän jumaliensa edessä.”
Sen sijaan että israelilaiset olisivat karttaneet tuollaisia moraalittomia ihmisiä, Raamattu sanoo, että ”kansa rupesi irstailemaan Mooabin tyttärien kanssa. Nämä kutsuivat kansaa jumaliensa uhreille, ja kansa söi ja kumarsi heidän jumaliansa. . . . Israel näin antautui palvelemaan Baal-Peoria.” Miten vastenmielistä kaikkivaltiaasta Jumalasta olikaan tuo aistillisuus ja hillittömyys! Niin ”syttyi Herran viha Israelia kohtaan. . . . Ja niitä, jotka kuolivat tässä vitsauksessa, oli kaksikymmentäneljä tuhatta.” – 4. Moos. 25:1–9.
Israelilaisten Baalia palvovien naapurien moraalittomuus osoittautui myöhempinä vuosina toistamiseen heille kompastuskiveksi. He alkoivat ilmeisesti ajatella: ’Jokainen tekee niin, se on vain sen tekemistä, mikä käy luonnostaan – miksemme siis olisi niin kuin muutkin ihmiset?’ Moraalittomuus miellytti heidän lihallisia halujaan, joten he tyydyttivät hillitöntä himoaan sulkien silmänsä Jumalan vanhurskaille laeille. ”Hekin tekivät itsellensä uhrikukkuloita, patsaita ja asera-karsikkoja kaikille korkeille kukkuloille ja jokaisen viheriän puun alle [missä he antautuivat sukupuoliseen moraalittomuuteen]. Ja maassa oli myöskin haureellisia pyhäkköpoikia.” – 1. Kun. 14:23, 24; 22:46; Jes. 57:5; Jer. 3:6, 13.
Ajan mittaan tuli moraalittomuudesta israelilaisten elintapa. ”He jatkoivat aviorikoksen tekemistä, ja porttonaisten taloon he menivät parvina. Kiimaisia hevosia, joilla on voimakkaat kivekset, on heistä tullut. He hirnuvat kukin toverinsa vaimoa.” Heistä tuli aivan kuin eläimiä, niin että he eivät tunteneet edes häpeää erotuksettoman yhteiselämänsä johdosta. – Jer. 5:7, 8, Um.
MORAALITTOMUUS NYKYÄÄN
Mutta joku voi ajatella, että sivistyneet ihmiset eivät ole nykyään sellaisia. Eihän heidän Jumalansa palvontaan liity ’moraalittomuutta ja törkeää aistillisuutta ja siveettömyyttä’. He palvovat Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää, joka kieltää sellaisen moraalittomuuden, voitaisiin väittää. Mutta mitä tosiasiat osoittavat?
Todistukset paljastavat, että olosuhteet ovat samat kristikunnassa kuin ne olivat israelilaisten keskuudessa kauan sitten. Samoin kuin kansalla oli silloin Jumalan vanhurskaat lait, joihin sisältyivät kymmenet käskyt, ja sen velvollisuus oli pitää ne, kristikunnan kansoillakin on nyt Jumalan lait, joita ne ovat velvolliset noudattamaan. Mutta samoin kuin israelilaiset hylkäsivät Jumalan lait, niin nytkin on hillittömyys ja moraalittomuus, joka muistuttaa Israelin Baalin-palvontaa, yleinen kautta kristikunnan.
Kaikkialla on todisteita moraalin luhistumisesta. ”Siveyskäsite on tyystin vanhanaikainen”, sanottiin Kanadan Brittiläisen Kolumbian yliopiston tuhannen opiskelijan muodostamalle kuulijakunnalle jonkin aikaa sitten. Kahdessakymmenessä yhdessä kalifornialaisessa koulussa äskettäin suoritetussa tutkimuksessa havaittiin, että jotkut tytöt pitivät raskaudentilaa ”aseman vertauskuvana”. Eräässä tyttökoulussa Englannissa huomattiin oppilaitten kantavan keltaista nauhaa ilmoittaakseen, etteivät he olleet enää neitsyitä. Ja eräässä toisessa koulussa Oxfordissa, Englannissa, käsilaukkujen yllätystarkastus paljasti, että 80 prosenttia tytöistä kuljetti mukanaan ehkäisyvälineitä.
Toronton Daily Star (9.3.1963) kertoo, että ”niin monet Winnipegin [Kanada] oppikoulujen tytöt tulevat raskaiksi, että kaupungin naimattomia äitejä varten varatut kolme kotia etsivät keinoja tyttöjen lähettämiseksi erikoiskouluihin . . . Kaupungissa syntyi viime vuonna 537 aviotonta lasta.”
On havaittu, että nuortenkin sukupuoliset hurjastelut kilpailevat nykyään muinaisten sukupuolisuutta palvoneiden baalilaisten hillittömien menojen kanssa. Sir John Charles, Englannin eläkkeelle siirtynyt opetusministeriön korkein terveysviranomainen, mainitsi tapauksen, missä syyttäjä puhui ainoastaan neljän- ja viidentoista ikäisten nuorten ”tyrmistyttävästä varhaiskypsyydestä ja turmeltuneisuudesta”.
Kaikkialla kristikunnassa ’sukupuolikerhot’ ja ’vaimonvaihtokerhot’ harjoittavat menestyvää liiketointa. Juuri viime keväänä oli San Franciscon Chronicle-lehdessä otsikko ”Vaimonvaihtohulluus levinnyt pitkin lahden rantaa”. Lehti mainitsi, että kahdeksanrivinen ilmoitus ”aikaansai kokonaisen vastaustulvan naineilta pareilta, jotka etsivät ylimääräistä sukupuolista vetovoimaa”. ”Heitä tulee yhteen kahden tai useamman parin ryhminä koteihin, hotelleihin ja motelleihin osallistumaan ’vaihtokutsuihin’, mitkä usein saavat hurjastelujen mittasuhteet”, lehti mainitsi. Toisin kuin jotkut saattavat luulla, näihin hurjasteluihin osallistuu kunnioitettuja kansalaisia, jotka ilmeisesti katsovat käytöksensä sopivan uskontoonsa. Eräs heistä sanoikin: Me emme koskaan ”vaihda” lauantai-iltoina, koska ”meidän on noustava varhain sunnuntaisin mennäksemme kirkkoon”. – Lehtien päivämäärät ovat 3. ja 6.4.1963.
Tällainen moraalittomuus tavoittaa korkeatkin yhteiskunnalliset asemat. Äskettäin on paljastunut varsinkin Englannissa huomattavien valtion virkamiesten harjoittamaa moraalittomuutta. ”Järkytyksen aallot”, mitkä lähtivät sieltä, ”vyöryivät Kanaalin yli Eurooppaan ja olivat selvästi havaittavissa Yhdistyneiden Kansakuntienkin lasisissa (joskin arkisen peilittömissä) saleissa New Yorkissa”, kertoi Newsweek-lehti. ”Muita sukupuoli- ja vakoiluskandaalisarjoja kaikui Tukholmasta ja Kairosta.”
Kaikkialla maailmassa, rikkaitten ja vaikutusvaltaisten samoin kuin yhteisen kansan ja nuorison keskuudessa, on sukupuolisesta moraalittomuudesta tullut elintapa. Eräs pappi huomauttikin: Teini-ikäiset suhtautuvat sukupuoliasioihin ”yhtä huolettomasti kuin syömiseen ja juomiseen.” (Toronton Daily Star, 8.2.1963) Vaikka avioliiton ulkopuolinen sukupuoliyhteys on vastoin Jumalan lakia, niin ihmiset järkeilevät nykyään samalla tavalla kuin muinaiset israelilaisetkin ilmeisesti tekivät: ’Jokainen tekee niin, miksi olisimme erilaisia?’ Jotkut uskonnolliset johtajatkin antavat anteeksi nykyisen moraalittomuuden.
Kuten kerrottiin Lontoon Daily Expressissä 11.3.1963, anglikaanisen kirkon pappi D. A. Rhymes sanoi seurakunnalleen, että Raamatun siveyslaki ”jätetään huomioon ottamatta, koska se on jo vanhanaikainen”. Hän sanoi, että se pitäisi korvata moraalisäädöksellä, mikä soveltuisi paremmin ihmisten tarpeisiin. Ja samaan tapaan sanottiin 70-sivuisessa Englannin vaikutusvaltaisimpien kveekareitten ryhmän julkaisemassa tutkielmassa, että ”moraali tehtiin samoin kuin sapattikin ihmistä varten eikä ihmistä tehty moraalia varten” ja että sen tähden ei homoseksuaalisenkaan kiintymyksen ilmaiseminen ole moraalisesti väärää. Tämä tutkielma, jonka nimi on ”Kveekarin sukupuolinäkemyksen puolesta”, ”hylkää melkein tyystin järjestäytyneen kristillisen kirkon perinteellisen suhtautumisen moraaliin”, selitti Toronton Globe and Mail 19.2.1963.
MORAALITTOMUUDEN KARTTAMINEN
Miten vaarallista tällainen maailman moraalifilosofia onkaan! Jos joku kuuntelee sitä, niin hän menettää varmasti oikean asemansa Jumalan edessä. Jumalan lait ovat nyt yhtä ajankohtaisia ja sovellettavia kuin silloin kun ne kirjoitettiin. Niitä, jotka saattavat luulla voivansa poiketa niistä tyydyttääkseen sukupuolihalujaan, käskee eräs Kristuksen apostoli harkitsemaan, mitä tapahtui israelilaisille, jotka Baalia palvovat mooabilaiset viettelivät:
”Älkäämmekä harjoittako haureutta, niinkuin muutamat heistä haureutta harjoittivat, ja heitä kaatui yhtenä päivänä kaksikymmentä kolme tuhatta. Tämä mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut. Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.” – 1. Kor. 10:8, 11, 12.
Kristittyjen täytyy varoa aina, ettei sukupuolisesti hullaantunut maailma saa heitä ansaansa, niin kuin israelilaisten paheelliset naapurit saivat heidät. ”Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko”, kirjoitti apostoli Paavali varhaiskristityille, – ”te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan.” – Kol. 3:5–10.
Välttääkseen moraalittomuutta ihmisen täytyy täyttää mielensä ja sydämensä Jumalan vanhurskailla laeilla ja yrittää aina elää niiden mukaan. Se merkitsee, että ”haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne – niinkuin pyhien sopii – älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremmin kiitosta. Sillä sen te tiedätte ja tunnette, ettei yhdelläkään haureellisella . . . ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.” – Ef. 5:3–5; Fil. 4:8.
Jumalan laki on sen tähden selvä. Moraalittomat teot, kuten haureus, aviorikos, homoseksuaalisuus ja eläimellisyys, tuottavat Jumalan epäsuosion. Tosin monet harjoittivat tällaista ennen kuin tunsivat Jumalan vanhurskaita vaatimuksia ja kun he vielä elivät niin kuin kansojen ihmiset tekevät. Mutta jos joku haluaa todella saada ja säilyttää oikean aseman Jumalan edessä, hänen täytyy nyt ”pidättyä haureudesta” ja ”saada haltuunsa oma astiansa pyhityksessä ja kunniassa, ei kiihkeässä sukupuolisessa himossa, jollainen myös niillä kansoilla on, jotka eivät tunne Jumalaa”. – 1. Tess. 4:3–5, Um; 1. Kor. 6:9–11.