Mitä vaaditaan Jumalan miellyttämiseksi?
Mitä Jumala vaatii sinulta? Miten voit varmistua siitä?
MONET ihmiset elävät niin sanottua ”hyvää” elämää. He eivät varasta, harjoita moraalittomuutta, tapa eivätkä käyttäydy muutenkaan epäsosiaalisesti. He näkevät uskonnon tarpeellisuuden ja käyvät valitsemassaan kirkossa.
Yleisesti uskotaan, että Jumala vaatii tällaista elämää ihmisiltä. Koska tämä ajatus on niin laajalle levinnyt, niin on asiallista kysyä: Tätäkö todella vaaditaan Jumalan miellyttämiseksi?
Voisit ehkä olla taipuvainen nopeasti vastaamaan: Sitä juuri! Mutta ennen kuin vastaat, sinun olisi hyvä harkita toista, perusteellisempaa kysymystä: Tiedätkö todella, mitä Jumalan miellyttämiseen vaaditaan?
Sinun tulee varoa, ettet anna toisen ajatella puolestasi tässä asiassa. Se on sinun vastuusi. Jos annat toisen, papinkaan, vastata tähän puolestasi, niin se on erittäin vaarallista. Miksi? Koska monet havaitsevat nyt, etteivät kirkotkaan varusta jäseniään ymmärtämään Jumalan päätöksiä ja vaatimuksia. Look-lehti sanoi 24.9.1963 Amerikan kirkoista: ”Nekään eivät ole antaneet moraalista johtoa, ja koska niiden vastuu on suurin, niin niiden laiminlyönti on pahin. Harvardin jumaluusopillisen tiedekunnan dekaani Miller sanoo: ’Kirkolla ei suoraan sanoen ole tehoa. Se on ottanut aikamme sivistyksen ja omaksunut sen. On kauheaa, ettei kirkkoa käytetä palvelemaan ihmisolentojen tarpeita, vaan säilyttämään laitoksia.’ Yalen kappalainen Goffin myöntää: ’Me kirkonmiehet olemme lahjakkaita viinin muuttamisessa vedeksi – uskonnon laimentamisessa.’”
Ottaen huomioon tällaiset myönnytykset olisi hyvä, jos et pitäisi selviönä, että pelkästään käymällä säännöllisesti kirkossa olet oppinut tietämään, mikä Jumalaa miellyttää.
VASTAUSTEN LÄHDE
Miten voit päättää, mitä Jumala vaatii sinulta miellyttääksesi häntä? Mistä voit etsiä vastauksiasi? Kuinka voit olla varma siitä, että teet, mitä Jumala haluaa?
Jumalan oma kirjoitettu sana neuvoo: ”Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.” (Sananl. 3:5) Tosiaan, Jumala haluaa ihmisen turvaavan häneen. Koska hän haluaa näin, niin on järkevää ajatella, että hänen on täytynyt ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin, jotta ihminen saisi tiedon hänestä ja siitä, mitä hän vaatii, ettei hänen tarvitsisi hapuilla pimeydessä. Jos lapsi kysyisi isältään: ’Isä, mitä minun täytyy tehdä miellyttääkseni sinua?’ niin pitäisitkö johdonmukaisena, jos isä työntäisi lapsen syrjään vastaamatta eikä sanoisi hänelle mitään vaatimuksista? Ei, rakastava isä selittäisi huolellisesti lapselle, mitä tältä vaaditaan. Jos lapsi jättäisi huomioon ottamatta tämän opetuksen, niin häntä voitaisiin rangaista. Jos hän täyttäisi sen, hänet voitaisiin palkita ystävällisellä sanalla, hellällä syleilyllä tai toisinaan jollain aineellisella lahjallakin.
Eikö Jumala, joka loi ihmisen ja antoi hänelle ajattelukyvyn, osoittaisi vielä huolellisemmin ihmiselle, miten tämän tulee miellyttää Tekijäänsä? Rakastava Luoja ei varmastikaan hylkää ihmistä luotuaan hänet ja annettuaan hänelle tällaisen tiedustelevan mielen. Hän varaa varmasti, mitä ihminen tarvitsee askeltensa ohjaamiseksi tavalla, mikä miellyttää hänen taivaallista Isäänsä.
Onko Jumala varannut tämän avun? On. Muuan vanhan ajan Jumalaa pelkäävä mies osoitti meille, mistä voidaan etsiä hänen ohjaustaan, kun hän sanoi: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, asiain oikaisemiseksi, kuritukseksi vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut jokaiseen hyvään työhön.” Jumala on hengellään henkeyttänyt ihmiset kirjoittamaan muistiin hänen päätöksensä ja vaatimuksensa, niin että kaikki, jotka haluavat miellyttää Jumalaa, voivat saada opetusta häneltä ja tietää varmasti, mitä hän vaatii ihmiseltä. – 2. Tim. 3:16, 17, Um.
MITEN RAAMATTUA KÄYTETÄÄN?
Mitä osaa Jumalan sana, Raamattu, näyttelee elämässäsi? Raamatun omistaminen on hyvä, mutta on toinen asia, miten sinä käytät sitä. On kuin omistaisit kaivon, joka on täynnä virvoittavaa, elämää ylläpitävää vettä. Hyötyäksesi kaivosta sinun täytyy ammentaa sen sisällöstä. Samoin on Raamatun laita. Raamatun omistaminen ei merkitse, että se on virvoittava ja hyödyllinen sinulle. Samoin kuin kaivon ollessa kysymyksessä sinun täytyy kääntyä Raamatun puoleen ja ammentaa siitä sen sisältämää virvoittavaa ja elämää ylläpitävää totuuden vettä.
Raamatun sisältämien totuuksien saaminen vaatii ponnistelua ja säännöllisyyttä. Samaa vaatii vedenkin saaminen kaivosta. Vesi ei juokse itsestään kaivosta lasiisi. Sen lisäksi sinun on juotava sitä vettä säännöllisesti, päivästä päivään, koska yksi kerta ei riitä. Samalla tavalla sinun täytyy ponnistella tutkiaksesi Jumalan sanaa ja tehdäksesi siten säännöllisesti.
Älä anna sen seikan masentaa itseäsi, että suurin osa ihmisistä, kirkossa kävijöistäkään, ei tutki säännöllisesti Raamattua. Miellyttääksemme Jumalaa meidän täytyy nauttia tätä totuuden vettä. Jos käännymme pois siitä, mitä Jumala sanoo, niin emme miellytä häntä. Sananlaskut 28:9 sanoo: ”Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.” Se, joka kääntyy pois Jumalan sanan sisältämistä opetuksista, on inhottava Jumalalle, vaikka hän rukoilisikin! Se on samaa kuin lapsi kieltäytyisi kuulemasta isänsä neuvoa ja odottaisi kuitenkin jatkuvasti suosionosoituksia häneltä.
Jos tietäisit, missä on kätketty aarre, minkä sinä voisit ottaa, niin etkö kaivaisi sitä ahkerasti? Raamattu on hengellisen aarteen varastohuone. Se auttaa lukijansa tuntemaan Jumalan. Sananlaskujen 2:1–5:ssä sanotaan: ”Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni, niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon – niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa, jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta, silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.”
Sinä voit tosiaan saada selville, mikä menettely miellyttää Jumalaa, mutta sinun täytyy käyttää hänen Sanaansa apunasi. Sadattuhannet ihmiset tutkivat nykyään kaikkialla maailmassa järjestelmällisesti Raamattua kristittyjen evankeliuminpalvelijoiden kanssa, jotka on valmennettu antamaan tätä apua. Miten onnellisia he ovatkaan hankkiessaan tätä elämää antavaa tietoa!
SEN MUKAAN ELÄMINEN
Onko meidän oltava tyytyväisiä, jos täytämme mielemme tiedolla ja jätämme sen sitten sinne? Ei, meidän on toteutettava käytännössä, mitä opimme Jumalan tahdosta. ”Niitä säädöksiä ja oikeuksia, sitä lakia ja niitä käskyjä, jotka hän on teille kirjoittanut, te alati tarkoin noudattakaa.” (2. Kun. 17:37) Jollei näin tee, se tuottaa Jumalan epäsuosion. Kun toinen maailmanvalta, Assyria, vei muinaisen Israelin vankeuteen, oli syy siihen, miksi Jumala sen salli, seuraava: ”He eivät olleet kuulleet Herran, Jumalansa, ääntä, vaan olivat rikkoneet hänen liittonsa, kaiken, mitä Mooses, Herran palvelija, oli käskenyt; he eivät olleet kuulleet sitä eivätkä tehneet sen mukaan.” – 2. Kun. 18:12.
Jeesus Kristus osoitti Jumalan vaatimusten mukaan elämisen tärkeyden selittäessään: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.” (Matt. 7:21) Raamatun kirjoittaja Jaakob vahvisti tämän tekemistä samoin kuin kuulemistakin koskevan periaatteen sanomalla: ”Usko ilman tekoja on kuollut.” – Jaak. 2:26.
Jeesus esitti lyhyesti Jumalan tahdon niihin nähden, jotka haluavat miellyttää häntä, vastatessaan kysymykseen, mikä on lain suurin käsky. Hän sanoi: ”’Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi’. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen [kaltainen, Um], on: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’.” (Matt. 22:37–39) Jumalan rakastaminen merkitsee, että annamme hänelle ensi sijan elämässämme, otamme oppia häneltä ja tottelemme halukkaasti kaikkia hänen käskyjään. Kun opimme tuntemaan hänen suurenmoisen päätöksensä ihmisen suhteen, me emme halua olla itsekkäitä ja pitää tätä tärkeätä tietoa itsellämme, vaan tahdomme viedä sitä naapureillemme, lähimmäisillemme maailmassa. Se merkitsee suurimman rakkauden osoittamista lähimmäistämme kohtaan. Sillä tavalla hänkin saa tilaisuuden tuntea ja palvella Jumalaa ja miellyttää häntä.
Tämä rakkaus Jumalaa ja ihmistä kohtaan merkitsee sitä, että me kehitämme kristillisiä ominaisuuksia pukeutuaksemme uuteen kristilliseen persoonallisuuteen ollen huolellisesti niiden yhteydessä, jotka tekevät samoin, jotta uskomme Jumalaan keskinäisesti vahvistuisi. Jumala siunaa tämän vilpittömän ponnistelun ja kasvattaa meissä pyhän henkensä hedelmää. Mikä on seurauksena? ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus [usko, Um], sävyisyys, itsensähillitseminen.” – Gal. 5:22, 23.
Pian Jumala antaa virrata aineellisia siunauksia niille, jotka miellyttävät häntä, suomalla heille iankaikkisen elämän ja täydellisen terveyden ennallistetussa paratiisissa. ”Herran pelko on elämän lähde.” ”Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.” Miten suurenmoinen odote niillä, jotka miellyttävät Jumalaa! – Sananl. 14:27; Ps. 37:34.
Elämä tuossa uudessa järjestyksessä on todella ainoa tavoite, mitä kohti kannattaa ponnistella. Mutta sitä ei saavuteta pelkästään hyvän tekemisellä siten kuin me näemme sopivaksi, vaan vahvistamalla uskoamme Jumalaan tutkien hänen Sanaansa ja sitten tekemällä sitä, minkä Jumala katsoo hyväksi. ”Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.” (Hepr. 11:6) Iankaikkinen elämä on siis niiden onnellinen osa, jotka uskovat Jumalaan ja ’pitävät hänen käskynsä, ja tekevät sitä, mikä on hänelle otollista’. – 1. Joh. 3:22.