Täsmällisen tiedon yltäkylläisyydestä koituva ilo

”ISÄ”, sanoi sievä pikku Inkeri, ”Paulan äiti sanoi, ettei Paula voi tulla ulos, koska hänellä on sikotauti. Millainen sikotauti on, isä?” Kauko hymyili. Kun hänen nelivuotias tyttärensä teki kysymyksiä, niin hän näytti aina kovin vakavalta. Mutta käsittäen hänen todella haluavan tietää isä otti hänet hellästi syliinsä ja selitti yksinkertaisesti: ”Sikotauti . . .”

Myöhemmin, kun Inkeri oli seitsemän vuoden ikäinen, Kauko sai kuulla jälleen yhden hänen monista kysymyksistään. Imiessään onnellisena suklaalla päällystettyjä pähkinöitä hän sanoi: ”Nämä ovat hyviä, isä! Mutta mistä suklaata saadaan?”

Kun hän nyt osasi lukea, niin Kauko päätti opettaa häntä itse löytämään vastaukset. ”Voisin sanoa sen sinulle, Inkeri”, hän sanoi, ”mutta etsikäämme hakusana ’suklaa’ pienestä tietosanakirjastamme ja katsokaamme, mitä se sanoo. Näet, miten kiinnostavaa on etsiä vastauksia.”

Kun Inkeri oli 16-vuotias, niin silmälääkäri sanoi koulussa hänelle, että hän oli hieman kaukonäköinen ja voi pian tarvita silmälaseja. Kotimatkallaan Inkeri poikkesi kirjastoon. Kun hän oli lukenut sen aineiston, mitä iso tietosanakirja esitti sanojen ”Silmälasit” ja ”Silmä” kohdalla, niin hän kysyi kirjastonhoitajalta: ”Minua kiinnostaa saada enemmän tietoa silmistä ja silmälaseista. Katsoin tietosanakirjasta. Voisitteko ehdottaa joitakin kirjoja, jotka voisin viedä kotiin?”

Kun Inkeri oli jo naimisissa, niin hän ajatteli asuntonsa käytävän lattian päällystämistä. ’Kumpi on parempi, laattalattia vai matto?’ hän mietti. Kun hän luki eräitä kaupasta saamiaan kirjasia ja puhui joidenkuiden ystäviensä kanssa, niin hän sai hyvän käsityksen kummankin eduista ja haitoista. Kuitenkin hän ymmärsi, että hänen miehensä täytyi tehdä loppuratkaisu perheenpäänä.

Jos olisit toinen Inkerin vanhemmista, niin etkö olisi saanut paljon tyydytystä tarkkaillessasi hänen edistymistään kohti fyysistä, henkistä ja tunne-elämän kypsyyttä? Kun hän oli lapsi, niin hänen isänsä iloitsi vastatessaan hänen kysymyksiinsä. Kun hän sitten edistyi kyvykkyydessä, isä auttoi häntä näkemään, miten hän voi itse hankkia tietoa. Kuinka hyvää kasvatusta! Ja kuvittelehan, millaista tyydytystä sen on täytynyt tuoda Inkerille itselleen, kun hän tuli yhä kykenevämmäksi ja taitavammaksi.

Kuinka murheellista olisikaan ollut, jos Inkeri kyvykkyyttä saadessaan olisi jäänyt ikään kuin lapseksi ja kysellyt vanhemmiltaan sellaista, minkä hän olisi itse pystynyt ottamaan selville. Se olisi merkinnyt laiskuutta ja aloitekyvyttömyyttä. Hän olisi menettänyt paljon siitä ilosta, mikä tulee tiedon etsimisestä ja löytämisestä.

HENGELLINEN KASVU

Kristittyinä me olemme tietoisia toisenlaisestakin kasvusta kypsyyteen, hengellisestä kasvusta. Suuri osa siitä, mitä Inkerin tapaus valaisee, tapahtuu hengellisellä tavalla sille, joka tutkii Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Ja se pitää paikkansa, olkoonpa henkilö nuori tai vanha. Hänen tavoitteenaan tulee olla kasvu hengelliseen täysi-ikäisyyteen eli kypsyyteen. Apostoli Paavali rukoili, että sellainen edistyminen jatkuisi kristityilläkin, ’pyytäen, että he täyttyisivät Jumalan tahdon täsmällisellä tuntemuksella kaikessa viisaudessa ja hengellisessä ymmärryksessä vaeltaakseen Jehovan arvon mukaisesti, jotta voisivat täysin miellyttää häntä’. – Kol. 1:9, 10, Um.

Oletpa jo Jehovan todistaja tai ponnistelet siihen päämäärään, niin voitko nähdä tämän edistymisen ilmenevän elämässäsi? ’Mutta miten voin todeta edistymiseni määrän?’ saatat kysellä. Eräs mittapuu – ja niitä on joukko – on se tapa, jolla sinä suhtaudut johonkin kysymykseen, joka tulee esiin. Mitä teet saadaksesi tietoa? Kysytkö joltakulta yrittämättä henkilökohtaisesti löytää vastausta? Vai etsitkö itse tietoja?

Tarkastelkaamme joitakin askeleita, jotka ihminen ottaa edistyessään hengellisesti. Voit verrata itseäsi siihen mitä opit. Jos näet sijaa henkilökohtaiselle parannukselle, voit olla varma, että saat tosi tyydytystä ponnistelemalla tuon parannuksen hyväksi. Ja vaikka olisit jo aivan ”täysi-ikäinen” hengellisesti, niin saatat nähdä lisää erikoisaloja, joilla voit edistyä ja siten tulla valonkantajaksi, joka tuottaa vielä suurempaa ylistystä Jumalalle. – Matt. 5:14–16.

KUN HERÄÄ KYSYMYKSIÄ

Voimme käyttää edelleen Inkeriä hyvänä esimerkkinä. Hän alkoi äskettäin tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa, ja hänellä oli paljon opittavaa siitä. Kun Kaarina, todistaja, joka tutki Raamattua hänen kanssaan, tuli joka viikko, niin Inkeri oli täynnä kysymyksiä. Havaitessaan Inkerin hengellismieliseksi lapseksi Kaarina oli hyvin halukas vastaamaan. Hän sai mielihyvää auttaessaan Inkeriä iloitsemaan Jumalan täsmällisen tuntemuksen yltäkylläisyydestä.

Kun he olivat tutkineet Raamattua parisen kuukautta, niin Inkeri mainitsi Kaarinalle: ”Luin Matt. 12:8:n. Jeesus käytti sanontaa ’Ihmisen Poika’. Miksi hän kutsui itseään siten?” Kaarina sanoi haluavansa mieluummin tutkia asiaa lisää ennen kuin vastaa. Inkeri mietti viikolla, miten hänen opettajansa aikoi löytää vastauksen. Inkeri tiesi Jehovan todistajain paikallisseurakunnassa olevan useita evankeliuminpalvelijoita, joilla oli huomattava Raamatun tuntemus. Kysyisiköhän Kaarina heiltä?

Seuraavassa tutkistelussa Kaarina kiinnitti huomion Inkerin äskettäin saaman raamatuntutkisteluvälineen ’Asiat joissa Jumalan on mahdotonta valehdella’ sivuihin 221 ja 222. Se osoitti, ettei Jeesus ollut pelkkä ruumiillistuma; hän ei ollut aineellistanut ruumista, niin kuin jotkut enkelit olivat tehneet. Hän oli päinvastoin todella ihminen, ja ilmaisu ”Ihmisen Poika” painotti tätä tosiasiaa. (Gal. 4:4) Siten hän voi kelvata sopiviksi lunnaiksi ja maksaa takaisin, mitä ihminen Aadam oli menettänyt.

”Kysyitkö joltakulta seurakunnassa, mistä vastaus on löydettävissä?” tiedusteli Inkeri.

”Olisin kysynyt, jollen olisi itse voinut löytää vastausta”, Kaarina vastasi. ”Olen varma, että veljet siellä olisivat iloiten antaneet joitakin neuvoja, jos olisin kysynyt heiltä. Mutta tutkin sen sijaan itse. Toinkin tänään mukanani Vartiotorni-seuran julkaisujen englanninkielisen aakkosellisen hakemiston (Index) vuosilta 1961–1965. Sinähän osaat hieman englantia, joten minäpä näytän sinulle, miten sitä käytetään. Kun vastaisuudessa herää kysymyksiä, niin voimme harjoitella tällaisten hakemistojen käyttöä. Näet, miten nopeasti ja tyydyttävästi useimpiin kysymyksiin voidaan vastata henkilökohtaisesti.”

”INDEXIN” KÄYTTÖ

Voitko nähdä eron tavassa, jolla Inkeri ja Kaarina suhtautuivat kysymykseen, mihin he kumpikin halusivat saada vastauksen? Kaarina ei ilman muuta kysynyt joltakulta toiselta, vaan ryhtyi suorittamaan omakohtaista tutkimista. Mitä sinä olisit tehnyt? Auttaakseen kristittyjä henkilökohtaiseen Raamatun tutkimiseen ja siten saamaan iloa täsmällisen tiedon yltäkylläisyydestä Vartiotorni-seura julkaisee joka vuosi englannin kielellä julkaisujensa Indexin.a Se on jaettu asiahakemistoon ja raamatunpaikkahakemistoon. Käyttämällä tätä Indexiä voi löytää Vartiotornissa, Herätkää!-lehdessä ja muissa julkaisuissa kristittyjen valistukseksi joka vuosi käsitellyt asiat tai raamatunpaikat. Valaiskaamme, miten Indexiä voidaan käyttää tehokkaasti.

Kaarina katsoi vuosien 1961–1965 Indexin asiahakemistoa. Hän halusi tietoa ilmaisusta ”Ihmisen Poika”. Tämän otsikon (”Son of man”) alla on kaksi alaotsikkoa, ”identified” (tunnistettu) ja ”meaning of term” (sanonnan merkitys), ja kummankin jälkeen on viittaukset. Yksi viite on ”im 220–1”. Kun hän tarkasti jokaisen parillisen sivun alla olevaa luetteloa, hän näki viitatun kirjaan ’Asiat joissa Jumalan on mahdotonta valehdella’. Sivuilta 221 ja 222 suomalaisesta laitoksesta hän löysi edellä esitetyn tiedon.

Mutta entä jos haluaisit tietoa jostain määräasiasta eikä mielessäsi olevaa sanaa olisi mainittu? Ehkä muistaisit esimerkiksi lukeneesi jotain siitä, kuinka monta kertaa ihmiset kuulivat Jehovan äänen. Mitkä ne tilaisuudet olivat? Mistä kohdasta Indexiä etsisit tätä? Muista, että Indexin ensimmäisessä puolessa on asialuettelo. Mikä se asia on? Sinä ajattelet Jehovaa ja hänen ääntään. Katsopa siis otsikkoa ”Jehova”. Vuosien 1961–1965 Indexissä on otsikon ”Jehovah” alla alaotsikko ”voice” (ääni), ja siinä viitataan Awake!-lehden 8.8.1962 sivuun 28. (Herätkää! 22.10.1962, s. 22.)b Etsitystä kohdasta huomaat, että näyttää olleen kolme tilaisuutta, joissa ihmiset kuulivat Jehovan oman äänen, ja ne kaikki olivat Jeesuksen ollessa täällä maan päällä. Me luemme näistä tilaisuuksista Matt. 3:17:stä, 17:5:stä ja Joh. 12:28:sta.

Entä jos mielessäsi oleva kysymys koskee jotain nimenomaista Raamatun jaetta? Mahdollisesti ihmettelet esim. Uuden maailman käännöstä Tuom. 16:28:sta, jonka mukaan sokaistu Simson rukoili Jehovaa: ”Salli minun maksaa filistealaisille kostaen toinen kahdesta silmästäni.” Miksi vain toinen silmä? Tässä käy raamatunpaikkahakemisto hyödylliseksi. Kun etsit uusimpien julkaisujen raamatunpaikkahakemistoista taaksepäin, niin löydät vuoden 1967 Vartiotornin hakemistossa viitatun sivuun 239. Siitä löydät selityksen, että Simson nähtävästi katsoi menettäneensä toisen silmänsä siksi, että hän ei ollut täysin valpas menettelyissään Delilan kanssa. Mutta toisen silmän hän pani kuitenkin filistealaisten tilille ja pyysi sen tähden, että Jehova auttaisi häntä kostamaan sen ja siten ylläpitämään tosi palvontaa.

Jos lisäät teokraattista kirjastoasi säännöllisesti säilyttämällä Vartiotornin ja Herätkää!-lehden numerot sitä mukaa kuin ne ilmestyvät tai hankit näiden lehtien sidotut vuosikerrat joka vuoden lopussa sekä keräät Seuran kirjat, niin kokoat vuosien mittaan arvokkaan tietovaraston. Mutta jos katsot Indexiä ja siinä viitataan julkaisuun, jota sinulla ei ole, niin mitä voit tehdä? Useimmissa Jehovan todistajain valtakunnansaleissa on kirjasto, jota voidaan käyttää ennen ja jälkeen kokouksien. Miksi et tutkisi julkaisua siellä? Tai kenties jollakulla paikallisseurakunnassa olevalla, joka on koonnut henkilökohtaista kirjastoaan monet vuodet, on se julkaisu kirjastossaan. Jos hän saa tietää voivansa auttaa sinua, niin se tuottaisi epäilemättä hänelle tyydytystä, ja te kaksi saisitte nauttia miellyttävistä hetkistä kristillisessä kanssakäymisessä.

Tuntuuko siltä, että tässä vaaditaan ponnistelua? Kyllä sitä vaaditaankin! Mutta eikö yksi seikka, joka erottaa kypsän aikuisen lapsesta, ole juuri se, millä tavalla kypsä henkilö on halukas olemaan aloitekykyinen ja hellittämätön jonkin arvokkaan tavoittelemisessa? Jumalan sana sanoo: ”Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.” – Sananl. 18:15.

HENKILÖKOHTAINEN APU

Muistatko, mitä Inkeri teki tutkittuaan henkilökohtaisesti mutta huomattuaan tarvitsevansa joitakin neuvoja sen suhteen, mistä voi saada lisätietoja? Hän kysyi joltakulta, joka oli pätevä auttamaan. Miten tämä käy jollakin paikkakunnalla, kun joku etsii täsmällistä tietoa Jumalasta?

Puhuen kristitystä valvojasta 1. Tim. 3:2, 6 osoittaa, että hänen täytyy olla ”taitava opettamaan” ja ”älköön hän olko äskenkääntynyt”. Jos siis olet suorittanut kaiken henkilökohtaisen tutkimisen, minkä voit, etkä ole vielä saanut vastausta kysymykseesi, niin miksi et kysyisi joltakulta paikallisseurakuntasi monista pätevistä henkilöistä? Valvojalla ja apulaispalvelijoilla on vuosien kokemus, ja heidät tunnustetaan sellaisiksi, jotka ovat erityisesti päteviä opettamaan. He voivat ehkä esittää joitakin ehdotuksia siitä, mistä saattaisit löytää etsimäsi tiedon, tai he voisivat ruveta kanssasi tutkimaan asiaa.

On myös hyvä eritellä kysymystä tai pulmaa. Onko se sellainen, jonka ratkaisusta sinä olet vastuussa? Kenties joku toinen kantaa todellisuudessa sen vastuun. Jos vaimo on kysymyksessä niin kuin Inkerin tapauksessa, niin kysymys saattaa olla sellainen, joka miehen täytyy ratkaista, kun hän on harkinnut asiaa koskevia Raamatun periaatteita. (Tiit. 2:4, 5) Seurakunnan toimintoja koskevat kysymykset tulee käsitellä paikallisseurakunnassa niiden, jotka pyhä henki on määrännyt ratkaisemaan sellaiset asiat. – Apt. 20:28.

TÄSMÄLLISESSÄ TIEDOSSA KASVAMINEN

Kuten olemme jo maininneet, apostoli Paavali rukoili, että kristittyjen täsmällinen tieto jatkuvasti lisääntyisi. Tämä on mahdollista niillekin, jotka ovat tutkineet vuosikausia Raamattua, sillä Jeesus osoitti, että maan päällä oli oleva ryhmä voideltuja kristittyjä jakamassa hengellistä ruokaa oikeaan aikaan. (Matt. 24:45) Jehovan todistajat ovat kokeneet tämän täyttymyksen saadessaan runsasta hengellistä ravintoa vuosien mittaan Vartiotorni-seuran julkaisuissa.

Jos näin ollen joku haluaa tietää, miten Jehovan todistajat ymmärtävät jonkin erityisen raamatunpaikan tai asian, niin hän voi tutkia niitä julkaisuja, joissa se jo on selitetty. Joitakin asioita ei tosin vielä ole käsitelty. Olisiko silloin viisasta kirjoittaa Vartiotorni-seuralle ja tiedustella erityistä henkilökohtaista ennakkoselitystä? Ei, Jumala ei varaa sillä lailla hengellistä ”ruokaa ajallansa”. Hän toimittaa sitä kansalleen ryhmänä. Kun Raamatun jonkin osan profeetallinen merkitys on saatavissa, niin tieto siitä julkaistaan kaikkien hyödyksi.

Kristityt voivat odottaa hengellisen ymmärryksen valon ’kirkastuvan kirkastumistaan sydänpäivään saakka’. (Sananl. 4:18) Me voimme siis kärsivällisesti odottaa tietoa kohdista, joita ei vielä ole käsitelty, ja ottaa iloisina ja arvostaen vastaan Jumalan sanan totuuden edistyvän ja lisääntyvän valon.

Mutta kuten olemme nähneet, niin todennäköisesti voidaan hankkia tietoa useimpien raamatullisten kysymysten suhteen paikallisesti tutkimalla saatavissa olevia julkaisuja tai keskustelemalla asiasta seurakunnassa olevien kokeneiden kristittyjen evankeliuminpalvelijoiden kanssa. Täten voidaan löytää vastaus nopeasti ja saada paljon henkilökohtaista tyydytystä ponnisteluista.

Olkoon Inkerin saama ilo vain pieni välähdys siitä suuresta ilosta, minkä saat, kun pidät hengellistä kypsyyttä tavoitteenasi ja kun pyrit uhkumaan täsmällistä tietoa!

[Alaviitteet]

Kyseisessä kohdassa voidaan päätellä, että aineisto mahdollisesti löytyy vuoden 1962 loka-marraskuun Herätkää!-lehden numeroista. Sisällysluettelosta otsikon ”Sinun sanasi on totuus” alta todetaan, että aihetta ”Jehovan edustajat” on käsitelty 22/10, ja etsitty kohta löytyykin lokakuun 22. päivän numerosta sivulta 22.