Arvosta Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta sekä sitä mitä he ovat tehneet hyväksemme
”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!” – Room. 11:33.
1. Mitä meidän täytyy tehdä voidaksemme arvostaa sydämestämme Jehovaa?
SYY, jonka takia Jehovan kristityt todistajat palvelevat Häntä ja työskentelevät ahkerasti hyvän uutisen saarnaamiseksi kaikille kansoille, on arvostus – sen arvostaminen, mitä Jehova Jumala ja Jeesus Kristus ovat tehneet ja tekevät ihmiskunnan hyväksi. Se on se tärkeä seikka – sydämestä lähtevä arvostus. Jotta meillä olisi tällainen arvostus, niin meidän täytyy tulla tuntemaan Jumala. Jeesus Kristus sanoi: ”Tämä merkitsee iankaikkista elämää, että he hankkivat tietoa sinusta, ainoasta tosi Jumalasta, ja siitä, jonka sinä lähetit, Jeesuksesta Kristuksesta.” (Joh. 17:3. Um) Hankkiaksemme tietoa meidän on jatkuvasti hankittava sitä; ei riitä, että uskomme Jumalan olevan olemassa ja tunnemme jotain siitä, mitä hän on tehnyt Luojana. Jumalaan tutustumisen ja hänen tuntemisensa välillä on suuri ero. Niinpä se, että todella tuntee Jumalan, merkitsee paljon enemmän kuin pelkästään pinnallisen tiedon omaamista. Kun jatkuvasti etsimme syvempää tuntemusta, me tulemme ymmärtämään sydämestämme, millainen ystävä hän on ihmiskunnalle ja miten hän on ilmaissut ystävyytensä vertaansa vailla olevalla rakkaudella ja kärsivällisyydellä.
2, 3. Mikä estää ihmistä ryhtymästä harjoittamaan syntiä?
2 Oltuaan Jumalan kristitty palvelija yli 60 vuotta apostoli Johannes kirjoitti: ”Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee [harjoita, Um] syntiä; kuka ikinä syntiä tekee [harjoittaa, Um], hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.” (1. Joh. 3:6) Ja taas hän sanoo: ”Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.” (1. Joh. 4:8) Ihmiset, jotka eivät tule tuntemaan Jumalaa, eivät näe Jumalaa kaikissa hänen erinomaisissa ominaisuuksissaan ja ylevissä periaatteissaan, eikä heidän sydämensä tunne syvää arvostusta.
3 Johannes mainitsee joidenkuiden luopuneen pois. Hän sanoo: ”He eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet.” (1. Joh. 2:19) Johannes esittää, että ne, jotka ovat todella tulleet tuntemaan Jumalan läheisesti, niin kuin tullaan tuntemaan erinomainen ystävä tai rakastava, miehekäs isä, pysyvät uskollisina. He eivät ryhdy harjoittamaan syntiä eivätkä luovu pois totuudesta. Voimme sen tähden sanoa, etteivät kaikki, jotka väittävät olevansa Jumalan palvelijoita, tunne Jumalaa tässä läheisessä merkityksessä, sillä jotkut lankeavat pois ja joitakuita erotetaan seurakunnista siksi, että he harjoittavat epäraamatullisia tekoja.
JUMALAN KALTAISEKSI TULEMINEN
4. Miksi Jeesus kykeni ilmoittamaan Jumalan ihmisille maan päällä?
4 Kun Jeesus oli maan päällä, niin hän sanoi, ettei Isää tunne täysin kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika haluaa ilmoittaa hänet. (Matt. 11:27) Poika oli Isän läheisin miljardeja vuosia ennen maan päälle tuloaan, joten hänellä oli maanpäällisen evankeliuminpalveluksensa aikana mitä täydellisin Isän tuntemus. Hän tunsi Jumalan ominaisuudet niin hyvin, että hän rakasti häntä antaumuksellisemmin kuin ketkään muut ja pystyi vuorostaan ilmoittamaan Jehova Jumalan puhein ja jäljitellen häntä.
5. Mikä vaikutus jonkin jumalan palvelemisella on ihmiseen?
5 Ihmisestä tulee kopio siitä jumalasta, jota hän palvelee. Jos hän uskoo helvetintulen jumalaan, ilkeämieliseen jumalaan, omassa mielessään, niin hänen sydämensä paatuu; hänestä tulee ajan mittaan ilkeämielinen toisia ihmisiä kohtaan. Jeesus sanoi, että jotkut, jotka uskovat valhetta, tappaisivatkin Jumalan palvelijoita luullen tekevänsä Jumalalle palveluksen. (Joh. 16:2) Mutta jos joku palvelee rakkauden Jumalaa, niin hän on rakkaudellinen toisia kohtaan. Hän kehittää tämän Jumalan ominaisuuksia. Jos hän palvelee Jehovaa, niin hän alkaa jäljitellä häntä niin kuin poika, joka rakastaa isäänsä sydämessään. – Ef. 5:1.
6. Miten tullaan tuntemaan Jumala?
6 Kun me palvelemme veljiemme kanssa uskossa, niin kaikkein tärkein asia on siis auttaa heitä tuntemaan Jumala ja hänen katsantokantansa. (Vrt. 2. Moos. 18:15, 16.) Se, että tulee tuntemaan Jumalan, ei merkitse pelkästään tutkimista. Raamattuhan sanoo Room. 12:2:ssa (Um): ”[Varmistautukaa] Jumalan hyvästä ja otollisesta ja täydellisestä tahdosta.” Me teemme näin työskentelemällä yhdessä hänen kanssaan. (2. Kor. 6:1) Silloin me koemme sovellutuksen avulla Jumalan hyvät periaatteet ja näemme, miksi hän on onnellinen Jumala ja että kaikki, jotka työskentelevät hänen kanssaan, ovat onnellisia. (1. Tim. 1:11, Um; ”autuaan” = ”onnellisen”) Meistä tulee hänen uskollisten ystäviensä tosi ystäviä, ja me nautimme yhteistyöstä heidän kanssaan.
TÄRKEÄT ASIAT
7, 8. a) Miten voimme saada täyden havaintokyvyn? b) Miten meidän tulee suhtautua asiaan, jota emme ehkä täysin ymmärrä?
7 Meillä täytyy olla täsmällinen tieto Jumalasta. Mutta apostoli Paavali sanoi tässä suhteessa: ”Sitä minä rukoilen jatkuvasti, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi täsmällisen tiedon ja täyden havaintokyvyn ohella, että te varmistautuisitte tärkeämmistä asioista, niin että Kristuksen päivään saakka olisitte virheettömiä ettekä kompastuttaisi toisia.” (Fil. 1:9, 10, Um) Me haluamme ymmärtää kaiken oppimamme yhteyden Jumalaan ja Kristukseen ja miettiä, miten se lisää Jumalan persoonallisuuden ja hänen varaustensa arvostamista. Meidän täytyy sydämessämme lisätä sen ymmärtämistä ja arvostamista, mitä he ovat tehneet hyväksemme. Jos sitten eteemme tulee jotain, mitä emme ymmärrä täysin, niin me emme anna sen järkyttää itseämme emmekä sen vuoksi hylkää uskoamme kaikkiin niihin tärkeisiin asioihin, jotka olemme oppineet.
8 Eräs monta vuotta totuudessa ollut veli ilmaisi tämän näin: ”On erinomaista oppia kaikki minkä voimme. Meidän täytyy lisätä tietoamme vahvistaaksemme uskoamme. Mutta meidän ei pidä koskaan antaa minkään pikkuseikan kompastuttaa itseämme. Minä ajattelen siitä näin: Minä tiedän, mitä Jehova Jumala ja Jeesus Kristus ovat tehneet hyväksemme, ja siinä on riittävästi kuollaksemme sen puolesta.”
9. Miksi on tärkeätä, ettemme mene ”yli sen, mikä kirjoitettu on”?
9 Vartiotorni pyrkii auttamaan meitä saamaan Jumalan mielen, hänen näkökantansa asioissa. Ja Jumalan palvelijaelimellä, ”uskollisella ja ymmärtäväisellä palvelijalla”, on vastuu näiden asioiden asettamisesta eteemme selittämällä Jumalan sanaa, ja se on tehnytkin siten uskollisesti aina tähän vuoteen 1971 saakka. Siksi on niin tärkeätä noudattaa periaatetta, jonka apostoli Paavali lausui 1. Kor. 4:6:ssa: ”Ei yli sen, mikä kirjoitettu on.” Jos pysymme siinä ja työskentelemme niissä puitteissa, jotka Raamattu on esittänyt pääpiirteissään kristilliselle seurakunnalle, niin me autamme toisia tuntemaan Jumalan ja Kristuksen emmekä katsomaan meihin yksilöinä. (1. Kor. 4:6) Me emme halua kenenkään turvautuvan meihin vaan yksistään Jehovaan. Me haluamme heidän ymmärtävän, että koko kristillinen seurakunta ilmaisee Jumalan ominaisuuksia eri jäsentensä kautta. (1. Kor. 12:4, 5, 24, 25) Omat ajatuksemme saattavat tällä hetkellä näyttää hyviltä, mutta ajan mittaan ne eivät täytäkään tarkoitustaan, koska jolleivät veljemme tule tuntemaan Jumalaa ja Jeesusta Kristusta ja heidän ominaisuuksiaan, niin he menettävät kaikkein tärkeimmän.
10. Mikä oppi auttaa meitä tuntemaan Jumalan paremmin?
10 Eräs seikka, joka parhaiten tutustuttaa meidät Jumalan suurenmoisiin ominaisuuksiin, on lunnaita koskevan Raamatun opin ymmärtäminen. Jos me käsitämme täysin, mitä Jumala ja hänen Poikansa ovat tehneet hyväksemme antaessaan siten meille ansaitsemattoman avun, niin emme voi olla ilmaisematta vuorostamme rakkautta ja arvostusta lähimmäisiämme kohtaan.
KIISTAKYSYMYS
11. Miten Saatana herätti kiistakysymyksen Jumalan ja itsensä välillä?
11 Lunnaitten tarve syntyi sen kiistakysymyksen yhteydessä, joka muodostui Jumalan ja Saatanan välille. 1. Mooseksen kirjan 3. luvusta havaitsemme, miten tuo kiistakysymys syntyi. Saatana, joka käytti eläintä välikappaleenaan, puhui Eevalle. Mutta huomaa, mitä hän puhui. Se auttaa meitä ymmärtämään, mitä kiistakysymys koskee. Hän sanoi Eevalle: ”Onko Jumala todellakin sanonut: ’Älkää syökö kaikista paratiisin puista’?” Eli hän sanoi itse asiassa: ’Tarkoitatko sanoa minulle, että Jumala on sanonut sinulle niin, että hän tekisi siten sinulle ja pidättäisi jotain sinulta?’ Saatana ei sanonut ensin muitta mutkitta, että Jumala oli väärässä, koska hän olisi voinut kohdata jyrkkää vastustusta. Ei, hän pani ensin tuon itsekkään ajatuksen, tuon epäilyksen Eevan mieleen; sitten hän jatkoi ja panetteli Jumalaa sanoen: ’Jumala tietää, ettei se ole oikein. Hän tietää, että jos te syötte kielletystä puusta, niin te saatte lisää tietoa.’ – 1. Moos. 3:1–5.
12. Oliko se kiistakysymys Jumalan ylimmyydestä? Selitä.
12 Näin Saatana herätti kiistakysymyksen. Mikä se kiistakysymys oli? Oliko se Jumalan ylimmyyden kiistämistä? Tähän voimme vastata kieltävästi, sillä jos jollakulla on ylin valta, niin kuka voi uhmata häntä siinä kohdassa minkäänlaisin onnistumisen toivein? Pane merkille, että Saatana ei myöhemmin kiistänyt kaikkivaltiaan Jumalan asettamaa rajoitusta Jobin elämän suojelemiseksi. – Job 2:6, 7.
13. Mitä suvereenisuus on, ja kiistettiinkö Jumalan suvereenisuuden todellisuus?
13 Koskiko kiistakysymys sitten Jumalan suvereenisuutta? Suvereenisuus merkitsee hallitsemisoikeutta ja toimivallan antamista hallituksessa. Kiistikö Saatana Jumalan suvereenisuuden? Kyllä, mutta ei Jumalan suvereenisuuden todellisuutta – olemassaoloa – koska, jälleen, jos joku persoona on ylin ja kaikkivaltias, niin hän voi hallita siitä huolimatta, mitä kuka tahansa sanoo. Jumalan suvereenisuus ei ollut sen tähden koskaan vaarassa.
14. Mikä Jumalan suvereenisuutta koskeva seikka kiistettiin ja millä tavalla?
14 Jehovan suvereenisuuden todellisuutta ei siis kiistetty. Mikä sitten kiistettiin? Se liittyi Jumalan suvereenisuuteen. Me voimme havaita siitä, mitä Saatana sanoi, että kyseenalaiseksi saatettiin Jehovan suvereenisuuden ansiollisuus, oikeudenmukaisuus ja vanhurskaus. Jumala oli tosin suvereeni, mutta käyttikö hän suvereenisuuttaan tavalla, joka koitui todella hänen luomustensa hyödyksi? Vai pidättikö hän jotain heiltä? Kun Saatana puhui Jumalalle Jobista, niin hän ovelasti käänsi todistelun toisin päin ja sanoi: ’Katsohan kaikkea, mitä Jobilla on. Katso, mitä olet antanut hänelle. Luonnollisesti hän palvelee sinua, koska hän saa kaikkea sinulta.’ Näin hän siis toistamiseen kiisti toiselta näkökulmalta Jumalan suvereenisuuden ansiollisuuden ja oikeudenmukaisuuden. – Job 1:8–12.
IHMINEN SISÄLTYI ASIAAN
15. Miten ihminen sisältyi kiistakysymykseen?
15 Lisäksi kiistakysymykseen sisältyi ihminen. Se toi mukaan kysymyksen ihmisen nuhteettomuudesta Jumalan edessä. Saatana sanoi, ettei Jumalan suvereenisuus luomustensa suhteen ollut hyvä; se ei ollut täysin ansaittua eikä oikeaa. Heräsi siis kysymys: Tunnustaisivatko luomukset Jehovan suvereenisuuden täysin ansaituksi ja niin ollen vanhurskaaksi? Rakastaisivatko he Jumalan suvereenisuutta enemmän kuin mitään muuta? Eläisivätkö he mieluummin tämän kuin minkään muun suvereenisuuden alaisuudessa? Pitäisivätkö he todella sydämestään sitä parempana? Ja vaikka heillä olisi tilaisuus päästä pois Jumalan suvereenisuuden alaisuudesta ja olla täysin riippumattomia, niin haluaisivatko he sitä? Vai haluaisivatko he pysyä uskollisesti hänen puolellaan kaikesta siitä huolimatta, mikä saattaisi nousta uhmaamaan häntä?a Jälkimmäiset ovat sellaisia ihmisiä, joita Jumala haluaa palvelemaan häntä, koska muut eivät olisi uskollisia, he aiheuttaisivat vain ikävyyksiä kaikkeudessa. Kiistakysymys on koetteleva kaikki luomukset tässä suhteessa. Se erottelee pois kaikki, joilla on itsekäs katsantokanta.
16. Epäilikö Jumala suvereenisuuttaan tai sitä, ettei hänen järjestönsä pysyisi hänen puolellaan?
16 Joku saattaisi kysyä: ’Epäilikö Jumala suvereenisuuttaan? Halusiko hän tietää: Olenko hallinnut kaikkeutta väärällä tavalla?’ Ei, hän oli tyytyväinen omaan suvereenisuuteensa. Hän tiesi, mitä hänen sisimmässään oli, ja hän tiesi, mitä hänen älylliset luomuksensa tarvitsivat. (2. Moos. 34:6, 7; Ps. 136:1–9) Hän tiesi, että hänen hallitustapansa koitui hänen luomustensa hyväksi ja iankaikkiseksi onneksi. Mutta eikö kuitenkin ollut olemassa mahdollisuus, että taivaassa ja maassa oleva luomusten järjestö ehkä ajattelisi kokonaisuudessaan sillä tavalla ja vetäytyisi joukkona pois hänestä? Ei. Jehova salli kiistakysymystä koeteltavan, mikä todistaa, ettei hän pelännyt menettävänsä järjestöään.
17. Miksi Jumala luotti siihen, ettei hänen järjestönsä hylkäisi häntä joukkona?
17 Jehova tiesi, että hänen suvereenisuutensa oli arvokas ja oikea ja että hänen luomuksensa rakastivat ja arvostivat sitä. Hän oli antanut luomuksilleen vapaan tahdon, ja sen tähden voi olla joitakuita, jotka vetäytyisivät pois, jos tahtoisivat valita sen tien, mutta Jumala tiesi, ettei se tapahtuisi joukkona. Miksi ei? Sen ominaisuuden tähden, jonka hän oli luonut heihin, ja koska hän oli antanut heille mahdollisuuden kehittää sitä ominaisuutta suurempaan mittaan. Se ominaisuus oli RAKKAUS. Raamattu sanoo, että rakkaus on ”täydellinen yhdysside” ja että ”rakkaus ei koskaan häviä”. (Kol. 3:14, Um; 1. Kor. 13:8) Se on voimakkain sitova voima kaikkeudessa. Se on yksi Jehovan omista ominaisuuksista eikä voi pettää häntä. Hän luotti täysin siihen, että hänen järjestönsä pysyisi hänen puolellaan. Hän tiesi myös, että olisi niitä, jotka tulisivat tuntemaan hänet, vaikkei Aadam koskaan tullutkaan tuntemaan häntä uskollisuuden puutteensa takia. Ne, jotka tulevat tuntemaan hänet, rakastavat häntä ja pysyvät järkkymättömästi ja iloiten hänen suvereenisuutensa alaisuudessa.
MIKSI JUMALA SALLI KIISTAKYSYMYSTÄ KOETELTAVAN
18. Salliko Jumala kiistakysymyksen jatkua 6 000 vuotta omaksi hyväkseen vai kuinka?
18 Miksi Jehova salli sitten haasteen tutkimisen muodostua kiistakysymykseksi, joka on pidetty voimassa kuluneet 6 000 vuotta? Itsekkyydestäkö omaksi hyväkseen? Kukaan ei voi antaa Jumalalle mitään aineellista tai omaisuutta eikä lisätä hänen rikkauttaan ja voimaansa eikä hänen tietoaan. (Room. 11:34–36) Eikä hän tarvinnut mitään todistettavan itselleen. Ei, hän teki sen nimensä tähden ja samalla luomustensa hyväksi.
19. Keitä Saatanan haaste panetteli?
19 Voimme nähdä tämän todeksi, jos erittelemme asiaa. Jehovaa paneteltiin – paneteltiin pahasti sen johdosta, miten hän hoiti kaikkeutta. Mutta kysymyksessä ei ollut yksin Jehova. Jokaista kaikkeuden luomusta paneteltiin, koska Saatana sanoi itse asiassa: ’Ainoa syy, minkä tähden he pysyvät sinun puolellasi, on se, että sinä olet antanut heille kaikkea.’ Saatana heitti siis varjon jokaisen älyllisen elävän luomuksen maineen ylle eli tahrasi sen.
20. Miksi Jumala salli muiden osallistua kanssaan häpeän poistamiseen?
20 Jehova tiesi, että hänellä oli poikia, jotka olisivat halukkaita saamaan tilaisuuden häpeätahran poistamiseen Hänen nimestään. Tämä oli heidän ensisijainen tehtävänsä. Mutta samalla he voivat poistaa panettelun aiheuttaman tahran omasta nimestäänkin ja veljiensä nimestä. Kuka vähänkin arvollinen poika ei haluaisi lähteä puolustamaan perhettä ja puhdistamaan isän nimeä? Se saattaisi perusteellisemmin Jumalan kunniaan kuin jos Jehova suorittaisi sen itse. Kun aiomme lukea seuraavan kirjoituksen, niin kysymme: Kuka on valittu tärkeimmäksi kunniaansaattajaksi ja miksi?
[Alaviitteet]
a Ks. kirjaa ”Then Is Finished the Mystery of God”, s. 309 (julkaissut Watch Tower Bible & Tract Society, 1969).