6 000 vuotta ihmiskuntaa koskevan Jehovan tarkoituksen suurenmoista toteutusta

KUN Aadam hylkäsi avoimesti Jehovan oikeudenmukaisen suvereenisuuden, niin Jehova menetteli ihmiskunnan suhteen armollisella, rakkaudellisella tavalla. Hän ei heti paikalla surmannut Aadamia ja aloittanut taas uudelleen luomalla tänne maan päälle toisen hänen sijaansa. Jumala näki sen sijaan hyväksi sallia Aadamin elää jatkuvasti ja alkaa kasvattaa ihmisperhettä. Jumala alisti Aadamista polveutuvan perheen ”turhuuteen” siten, että se joutui kuolemantuomion alaisuuteen Aadamilta saamansa perinnön takia. Ihmiskunta ei itse voinut löytää mitään vapautuskeinoa tästä onnettomasta tilasta. Mutta tämä turhuuteen alistaminen tapahtui kuitenkin ”toivon varaan” siten, että Jumala päätti verrattomassa ansaitsemattomassa hyvyydessään varata poispääsytien Aadamin jälkeläisten joukossa oleville uskollisille. Tällä tavalla heidät voidaan vapauttaa ”turmeltuvuuden orjuudesta” ”loistoisaan vapauteen” Jumalan ennallistettuina lapsina. Tämä suurenmoinen toivo ilmaistiin ennustuksessa, jonka Jehova itse lausui muinoin Eedenissä. Tarkastelkaamme nyt tätä kertomusta vuosituhat vuosituhannelta, onko Jumala osaltaan hidastellut ihmiskunnan vapauttamista koskevan tarkoituksensa saattamisessa kohti täyttymystään. – Room. 8:20, 21; 1. Moos. 3:15; 2. Piet. 3:9.

4026:STA 3026:EEN EAA.

Jumala oli osoittanut ihmisen luomista edeltäneinä vuosituhansina syvää rakkautta ja kiinnostusta valmistamalla paratiisikodin ihmisperheelle. Mutta kun ihminen kapinoi Eedenissä, niin Jehova Suvereenina Hallitsijana istui oikeutta, tuomitsi Aadamin ja Eevan kuolemaan ja karkotti heidät mielihyvän puutarhasta. Jehova toimi oikeudenmukaisuuden ominaisuutensa mukaisesti. Mutta hän ei toteuttanut tuomiota sillä tavalla, että olisi pyyhkäissyt pois ihmissuvun. Hän salli ensimmäisen ihmisparin – joka nyt oli syntinen – saada lapsia. Tuomitessaan Aadamin ja Eevan Jehova julisti myös herättävänsä ”siemenen” eli jälkeläisen murskaamaan Saatanan ja hänen seuraajansa. Tämä ilmaisi, että hän menettelisi armollisesti Aadamin jälkeläisiä kohtaan, niin että heillä voi olla toivo toipua ja saada elämä tämän luvatun ”siemenen” välityksellä. – 1. Moos. 3:8–24.

Kun Kain murhasi veljensä Aabelin, niin Jehova teki selväksi sen, että ihmiskuntaa pidettäisiin verivelkaisena. Tämä oikeudenmukainen Jumala henkeytti uskollisen Hanokin ennustamaan, että Jehova oli tuleva ”kymmeninetuhansine pyhineen panemaan tuomion täytäntöön kaikkia vastaan ja todistamaan kaikki jumalattomat syyllisiksi kaikkiin jumalattomiin tekoihinsa”. Jehova teki näin selväksi, että hän toimisi aina oikeudenmukaisesti ja vanhurskaasti pahoja kohtaan, mutta hän antoi armossaan loistavan toivon niille, jotka kunnioittaisivat häntä. – 1. Moos. 4:9–11; Juud. 14, 15; 2. Moos. 34:6, 7.

3026:STA 2026:EEN EAA.

Nooa syntyi tämän vuosituhannen alussa. Jehova käytti Nooaa esittämään profeetallisen kuvauksen siitä vapautuksesta, jonka Hän lopulta oli aikaansaava ihmiskunnalle. Millä tavalla? Jehova tuotti vedenpaisumuksen jumalattomien tuomion toteuttamiseksi. Ainoastaan Nooa ja hänen perheensä säilyivät hengissä kaikkien eläinlajien ohella arkissa ilmaantuakseen aikanaan esiin puhdistetun maan päälle. Yli kaksi vuosituhatta myöhemmin selitti Messias, Jeesus, vedenpaisumuksen profeetallisen merkityksen. Hän sanoi: ”Sillä niin kuin Nooan päivät olivat, niin on Ihmisen Pojan läsnäolo oleva. Sillä niin kuin ihmiset olivat noina päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, miehet menivät naimisiin ja naisia naitettiin aina siihen päivään saakka, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois, niin on Ihmisen Pojan läsnäolo oleva.” Tällä tavalla ”Ihmisen Poika”, Jeesus itse, viittasi eteenpäin siihen tarkoitettuun ”päivään ja hetkeen”, jona Jehova Jumala tuottaa ”suuren ahdistuksen” maan päälle ja vapauttaa sen jumalattomista ihmisistä. – 1. Moos. 6:13–22; Matt. 24:36–39.

Kun Jehova salli vedenpaisumuksen jälkeen ihmisen syödä eläinten lihaa, niin hän julisti elämän pyhäksi ja kielsi syömästä mitään verta. Mutta puhdistettu ihmisyhteiskunta tuli Nooan vielä eläessä turmeltuneeksi ja osoitti halveksuntaa Jumalan lakia kohtaan samalla kun Nimrod, omavaltainen metsästäjä, asettautui maan ensimmäiseksi kuninkaaksi. Jehovan tarkoitus oli ollut, että ihmisyhteiskunta leviäisi yli koko maan. Kun Nimrod uhmaavasti vastusti tätä tarkoitusta yrittäen keskittää ihmismaailman alaisuuteensa, niin että hän olisi ollut diktaattori ja ”jumala”, niin Jehova toimi! Sekoittamalla ihmiskunnan kielen Jehova pakotti ihmiskunnan hajaantumaan ”yli kaiken maan”. Hän osoitti siten, että kukaan, joka yrittää muutella hänen ilmaisemaansa tarkoitusta, ei onnistu. – 1. Moos. 9:1–7; 10:9, 10; 11:1–9; Jes. 55:11.

2026:STA 1026:EEN EAA.

Jehova oli tehnyt tiettäväksi, että luvattu ”siemen” ja ihmiskunnan Vapauttaja tulisi Nooan pojan Seemin sukuhaarasta. Tähän sukuhaaraan ilmaantui Aabraham, mies, joka laskettiin vanhurskaaksi lujan uskonsa vuoksi. Jumala teki liiton Aabrahamin kanssa sanoen, että Aabrahamin ”siemenessä tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä”. Antamalla Aabrahamin mennä niin pitkälle, että hän yritti antaa poikansa Iisakin uhriksi, Jumala ei kuvannut ainoastaan oman Poikansa tulevaa uhria lunnaina ihmiskunnan edestä, vaan myös loistavan ylösnousemustoivon. Jumala käytti myös Aabrahamin pojanpojan poikaa Joosefia Egyptissä kuvaamaan, miten Messias korotettaisiin ihmiskunnan pelastajaksi. Läheisessä Uusin maassa Job, joka ’piti kiinni nuhteettomuudestaan’ osoittaessaan Saatanan olevan valehtelija, esikuvasi, miten Messias samoin kuin muut uskolliset Jumalan palvelijat saisivat kestää paljon vainoa Jehovan tarkoitusten kunniaan saattamisessa. – 1. Moos. 22:3–18; Hepr. 11:17–19; 1. Moos. 47:21–27; Job 2:3, UM.

Tämän vuosituhannen puolivälin vaiheilla Jehova johdatti Israelin Mooseksen alaisuudessa pois Egyptistä ja sanoi sille: ”Te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa.” Jumala antoi seikkaperäisen lain Moosekselle sekä ohjeet tabernaakkelia, sen palvelusta ja papistoa varten. Kaikki tämä varasi ennakkovälähdyksiä Jehovan tulevasta asiainhoidosta eli hallinnosta kaiken yhdistämiseksi Messiaan alaisuudessa. Kun tämä vuosituhat läheni loppuaan, niin Jumala teki liiton uskollisen kuninkaan Daavidin kanssa, ja siinä annettiin lupaus, että Messias on Daavidin siemenenä istuva ikuisesti Jumalan valtakunnan valtaistuimella. Kun tämä vuosituhat päättyi, niin Daavidin poika Salomo sai päätökseen Jehovan suurenmoisen temppelin rakentamisen Jerusalemiin. Jumalan tarkoituksen toteutus edistyi totisesti suurenmoisella tavalla! – 2. Moos. 19:5, 6; Ef. 1:9, 10; 1. Aikak. 17:11–14; 2. Aikak. 5:1.

1026:STA 26:EEN EAA.

Salomon rakentaman Jehovan loistoisan temppelin vihkiäiset pidettiin neljännen vuosituhannen ensimmäisenä vuonna. Se oli Aadamin luomisen ja meidän nykypäivämme puolivälissä. Salomo rukoili sopivasti, että Jerusalemin temppelistä tulisi rukoushuone kaikille kansoille. Mutta Jehova oli valinnut nimenomaan Israelin siksi välikappaleeksi, jonka kautta Hän oli ilmaiseva jumalallisen tarkoituksensa ennallistaa ihmiskunta, ja Hän muodosti jatkuvasti Israelin välityksellä profeetallisia malleja tulevista tapahtumista. – 1. Kun. 8:1–66; Mark. 11:17.

Mutta Israel lankesi luopumukseen. Jehova käytti vuonna 740 eaa. Assyriaa ’vihansa vitsana’ rangaistessaan Israelin pohjoista valtakuntaa ja lähettäessään sen pakkosiirtolaisuuteen. Vuonna 607 eaa. hän käytti samalla tavalla Babyloniaa Juudan ja Jerusalemin autioittamisessa. Juutalaisten uskollinen jäännös palasi 70 vuoden kuluttua pakkosiirtolaisuudesta Babylonista rakentamaan jälleen temppeliä ja ennallistamaan tosi palvontaa Jerusalemiin. – Jes. 10:5–11; Jer. 25:8–14.

Jumala käytti profeetta Danielia ennustamaan, että ”voideltu, ruhtinas [Messias, Johtaja, UM]” oli ilmestyvä 69 vuosiviikkoa sen jälkeen, kun oli annettu käsky rakentaa uudelleen itse Jerusalem, mikä käsky annettiin vuonna 455 eaa. Sen tähden Messiaan, Jumalan Voidellun, oli aika ilmaantua vuonna 29 ya. Jumala ilmaisi myös, että Jumalan sallima pakanakansojen herruus maan päällä, mikä alkoi vuonna 607 eaa., oli kestävä 2 520 vuotta ja sen tähden päättyvä vuonna 1914. – Dan. 9:24–27; 4:13, 20, 22, 29.

Raamatun heprealaisten kirjoitusten kaanon valmistui tällä vuosituhannella, 5. vuosisadan lopussa eaa. Mutta kieliesteitten ei pitänyt ehkäistä noihin pyhiin kirjakääröihin sisältyvän tärkeän tiedon leviämistä. Heprealaisten kirjoitusten kreikkalaista Septuaginta-käännöstä alettiin tehdä Egyptissä 3. vuosisadalla eaa.; tämä valmistettiin niiden kreikkaa puhuvien juutalaisten hyväksi, jotka olivat hajaantuneet muihin maihin. – Room. 3:1, 2; 15:4.

26:STA EAA. 975:EEN

Ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan tapahtumilla on suunnaton merkitys ihmiskunnalle. Johannes Kastajaa käytettiin vuoden 29 keväästä ’valmistamaan tietä’ Messiaan eteen. Johannes kastoi Jeesuksen tämän vuoden syksyllä, jolloin Jehova voiteli Jeesuksen ”pyhällä hengellä ja voimalla”. Jeesuksesta tuli siten Messias, Jehovan asettama Kuningas ja Ylimmäinen Pappi ikuisen pelastuksen aikaansaamiseksi ihmiskunnalle. Saarnaamalla ja suorittamalla ihmetöitä erikoisena 3 1/2 vuotta kestäneenä evankeliuminpalvelusaikanaan Jeesus näytti, miten hän toteuttaisi Jehovan tarkoituksen saatuaan luvatun Valtakunnan hallitusvallan. Siihen oli sisältyvä kuolleitten herättäminen ja ihmiskunnan parantaminen ja ennallistaminen täydellisyyteen maallisessa paratiisissa. Jeesus pantiin kidutuspaaluun juutalaisten pappien ja roomalaisten viranomaisten tuomitsemana. Jehova julisti hänet hänen kuolemansa ja hautaamisensa jälkeen täysin vanhurskaaksi herättämällä hänet kuolleista taivaalliseen elämään. Silloin Jeesus esitti Ylimmäisenä Pappina tuon täydellisen ihmisuhrin arvon Jumalalle taivaassa, jotta sen hyötyä sovellettaisiin ihmiskunnan hyväksi. – Matt. 3:3, 13–17; Apt. 10:37–43; 1. Tim. 3:16; Hepr. 9:24–28.

Jehova vuodatti vuoden 33 helluntaipäivänä henkeään yhteen kokoontuneille Jeesuksen opetuslapsille saattaen heidät hengellisenä Israelina uuteen liittoon, jonka Kristus oli välittänyt. Kristityiksi tulleita pakanoitakin saatettiin Korneliuksen ja hänen huonekuntansa kääntymyksestä lähtien vuonna 36 tähän ”Jumalan Israeliin”. Tämän voideltujen kristittyjen ”pienen lauman” edessä on suurenmoinen odote: osallistuminen Kristuksen kanssa hänen taivaalliseen valtakuntaansa! – Apt. 2:1–4; 10:24, 44–48; Hepr. 9:15; Gal. 6:15, 16.

Kristillinen seurakunta tuli lujasti perustetuksi ensimmäisellä vuosisadalla. Muutamat apostolit ja toiset Jeesuksen opetuslapset kirjoittivat Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset. Raamatun kaanon valmistui tuon vuosisadan loppuun mennessä. Jehova Jumalan suurenmoinen tarkoitus oli nyt kirjoitettu muistiin kokonaisuudessaan. Henkeytetty Raamattu osoitti, millä tavalla monet Jumalan ennustukset olivat täyttyneet tai olivat täyttymässä. Se esitti sen varman toivon, että kaikki Jehovan lupaukset täyttyvät hänen Poikansa valtakunnan välityksellä. – Apt. 9:31; 2. Tim. 3:16, 17; 2. Piet. 1:19–21.

Voidellut kristityt saarnasivat hyvää uutista puhtaana ’kaikessa luomakunnassa taivaan alla’. Mutta ennustettu suuri luopumus tuli apostolien kuoltua, ja kristillinen seurakunta saastui siten, että siihen soluttautui ”susia”, ”jumalattomia”, jotka halveksivat Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä. Luopiot perustivat vuonna 325 pakanallisen Rooman suojeluksessa ulkokultaisen kristikunnan, ja tämä aiheutti syvän hengellisen pimeyden. Viides vuosituhat läheni loppuaan Jehovan loistoisan Valtakunnan tarkoitusten ymmärtämisen ja arvostuksen ollessa hyvin vähissä. Mutta Jumalan lupaukset pysyivät varmoina! Hän ei valehtele. – Kol. 1:13, 23; Apt. 20:29, 30; Juud. 4; Tiit. 1:2.

975:STÄ 1975:EEN

Jehova koetteli kuudennella tuhatvuotiskaudella jatkuvasti tosi voideltujaan heidän kärsiessään vainoja. Pimeyden verhoja alettiin viimein kohottaa, kun Raamattu käännettiin kansan kielille ja kun se erityisesti 16. vuosisadalta lähtien alkoi levitä kautta kristikunnan. 1870-luvulla alkoi Raamatun perustotuuksien arvostamisen sydäntä sykähdyttävä ennallistaminen. Jehova alkoi koota voideltujaan. Nämä tulivat ”uskollisena ja ymmärtäväisenä orja”-luokkana jälleen huomatuiksi siitä, että he toteuttivat suurta hengellistä ravitsemisohjelmaa. Hartaat kristityt alkoivat innokkaasti odottaa vuotta 1914, koska sen piti merkitä pakanain aikojen päättymistä. Jehova asetti tosiaan vuonna 1914 Kristuksen Jeesuksen valtaistuimelle taivaalliseen valtakuntaan taivaalliselle Siioninvuorelle, ja hän sai omistukseensa ”maailman valtakunnan”. Kaikki Jeesuksen ennustaman ”tunnusmerkin” piirteet, jotka ilmaisevat hänen läsnäolonsa taivaallisessa kirkkaudessa ja ”asiainjärjestelmän päättymisen”, tulivat selvästi ilmeisiksi, kun nämä piirteet alkoivat täyttyä ja täyttyvät jatkuvasti. Tämä on antanut tosi kristityille suuren aiheen iloita ja on saanut heidät tarmokkaasti julistamaan Jumalan perustettua valtakuntaa. – Ilm. 20:4; Matt. 24:3–14, 32–34, 45–47; 25:31–33.

Vuodesta 1919 lähtien on maan päällä olevalle Jumalan voidellulle jäännökselle ennallistettu Kristuksen johdon alaisuudessa hengellistä paratiisia. Ja vuodesta 1935 lähtien on toisten nöyrien palvojien ”suuri joukko” tullut ilmi ja liittynyt Jehovan Valtakunta-luokan voidellun jäännöksen kanssa laulamaan Jehovan ylistystä kautta maailman. Tämän ”suuren joukon” kokoaminen on jatkunut 40 vuotta. Nyt odottaa yli kaksi miljoonaa näitä Jumalan palvelijoita pääsevänsä nopeasti lähestyvän ”suuren ahdistuksen” läpi puhdistettuun maahan, jossa kirjaimellinen paratiisi ennallistetaan kaikkialle maapallolle ikuisiksi ajoiksi! Jumalan innokasta kansaa valmistetaan noin 38 000 kristillisessä seurakunnassa maailman 210 maassa varjeltumaan elossa – ja myös siihen yhteistyöhön, joka on heidän edessään maanpäällisen kirjaimellisen paratiisin yhteydessä. – Joh. 10:16; Ilm. 7:9, 10, 14, 15; vrt. Jes. 35:1–10; 65:17–23.

JEHOVA TOIMII EDISTYVÄSTI IHMISKUNNAN HYVÄKSI

Jehova on totisesti edistyksen Jumala. Hän ei hidastele majesteettisen tarkoituksensa kaikkien piirteitten toteuttamisessa luomustensa siunaukseksi ja hyväksi. Jumalattomat ihmiset saattavat pilkata sitä hyvää uutista, että hallitsevana Kuninkaana olevan Messiaan luvattu ”läsnäolo” on toteutunut meidän aikanamme. Mutta heidän pilkkasanansa käännetään takaisin suoraan heitä vastaan ”päivänä ja hetkenä”, jonka Jehova on valinnut pannakseen ”Herran Jeesuksen” ilmestymään ”taivaasta . . . voimallisten enkeliensä kanssa”. Se merkitsee tulista tuhoa ja kostoa ”niille, jotka eivät tunne Jumalaa, ja niille, jotka eivät tottele Herraamme Jeesusta koskevaa hyvää uutista”. Me voimme olla tästä varmat – ”Jehova ei ole hidas lupauksensa suhteen”. Odottaessamme kärsivällisesti Jehovan toiminnan ”päivää” me voimme olla onnellisia siitä, että ”suuri joukko”, joka tulee varjeltumaan hengissä ”suuressa ahdistuksessa”, lisääntyy edelleen nopeasti. Me voimme varmasti ponnistella tarmokkaasti sen hyväksi. – 2. Tess. 1:7–10; 2. Piet. 3:3, 4, 9; 1. Tim. 4:10.

Jumalan teot, joita olemme juuri selostaneet ja jotka johtavat ihmisen ennalleen asettamiseen, liikuttavat sydäntämme. Luottaen täysin siihen, että kaikki Jehovan suurenmoiset tarkoitukset täyttyvät niille, jotka rakastavat häntä, me seuraamme hänen samoin kuin hänen Kuninkaansa Jeesuksen Kristuksen johdatusta läpi ”suuren ahdistuksen” vielä tulevaisuudessa olevaan tuhatvuotiseen Valtakunnan hallituskauteen. Jehova Jumala on tosiaan tehnyt ja tekee jatkuvasti ”jaloja töitä” ihmiskunnan hyväksi. – Jes. 12:2–5.