”He sotivat sinua vastaan”
1. Millainen vaikutus voisi puolison uskottomuudella olla meihin?
MILTÄ kenestä tahansa meistä avioliitossa olevista tuntuisi, jos laillisesti vihitty puolisomme tulisi meille uskottomaksi ja tekisi julkeasti aviorikoksen? Sanokaamme, että vaimo, joka olisi ollut puolisomme nuoruudestaan asti, rikkoisi lupauksensa, jättäisi meidät ja menisi myyskentelemään itseään irstaasti käyttäytyville miehille. Jos olisimme uskollinen aviomies, niin eikö sydämemme tuntisi tuskaa? Kun sovinnon toiveet olisivat hävinneet, niin saattaisimme antaa erokirjan ja lähettää hänet pois. Epämiellyttävässä tilanteessamme emme ehkä haluaisi häntä koskaan takaisin!
2. Mikä koko kansaa koskeva uskottomuustapaus on esitetty Jeremian 3:1, 2:ssa?
2 Tämänkaltainen tilanne oli kehittynyt 2 600 vuotta sitten profeetta Jeremian päivinä, mutta mittasuhteiltaan koko kansan käsittävänä. Sillä on nykyinen rinnakkaisuutensa, joten se koskee meitäkin nykyään. Se ansaitsee sen, että tutkimme sitä nähdäksemme, miten mekin mahdollisesti sisällymme siihen. Me luemme Jeremian esittämästä tapauksesta: ”Sanottu on: Jos mies lähettää pois vaimonsa ja tämä menee hänen luotansa ja joutuu toisen miehen vaimoksi, saako se mies enää tulla hänen luokseen? . . . Mutta sinä olet harjoittanut haureutta monen ystävän kanssa, ja sinäkö saisit palata minun luokseni! sanoo Herra. Nosta silmäsi kukkuloihin ja katso: missä ei olisi sinua maattu? Teitten vieressä sinä istuit heitä odotellen, niinkuin arabialainen erämaassa, ja saastutit maan haureellisella menollasi ja pahuudellasi.” – Jer. 3:1, 2.
3. Mitä Jehova käskee tässä puhuteltua luopiota tekemään ja miksi?
3 Tässä puhutaan Israelin kansalle. Me luemme sen mukaisesti: ”Palaja, sinä luopiovaimo Israel, sanoo Herra; minä en enää synkistä teille kasvojani, sillä minä olen armollinen, sanoo Herra, enkä pidä vihaa iankaikkisesti. Ainoastaan tunne rikoksesi, että olet luopunut Herrasta, Jumalastasi.” ”Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, sanoo Herra, sillä minä olen ottanut teidät omikseni [minusta on tullut teidän aviomiesomistajanne, UM], ja minä noudan teidät, . . . ja tuon teidät Siioniin.” – Jer. 3:12–14.
4. Mistä löydämme luopio-Israelin vastineen nykyään, ja mikä kysymys aviomiehen omistusoikeudesta herää?
4 Nykyään on kristikunta kuin luopunut Israel. Kristikunnan yhteydessä on vielä yli 900 000 000 ihmistä, sillä heidät on merkitty kirkon jäseniksi sen moniin lahkoihin ja kirkkokuntiin. Onko Jehova milloinkaan ’ottanut omakseen’ kristikuntaa eli ollut sen ”aviomiesomistaja” (UM)? Se vähättelee nykyään Jehovan nimeä ja panee Jehovan Pojan nimen Jeesuksen miltei yksinomaisesti etualalle. Jehovasta tuli yli 1 800 vuotta ennen kristikunnan ilmaantumista aviomiehen kaltainen omistaja. Kenen suhteen? Israelin kansan. Hänestä tuli sen omistaja erityisesti sen välityksellä, että hän vapautti sen muinaisen Egyptin orjuudesta ja saattoi sitten sen lailliseen liittoon kanssaan Siinainvuoren luona, kun profeetta Moosesta käytettiin välittäjänä Jumalan ja ihmisen välillä. (2. Moos. 19:1–24:8) Mutta entä kristikunta nykyään?
5. a) Missä kristikunnan juuret olivat? b) Minkä kanssa Jehova ryhtyi vuonna 33 aviomiehen kaltaiseen suhteeseen ja miten?
5 Tässä on sellaista, mikä nykyisen voidellun Jeremia-luokan täytyy osoittaa kristikunnalle, ja niin tämä nykyinen Jeremia tekeekin. Kristikunnan juuret olivat ensimmäisen vuosisadan kristillisyydessä. Tosi kristillinen seurakunta ilmaantui helluntaipäivänä vuonna 33 tuolla vuosisadalla. Siitä tuli ”valittu heimo, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, erikoisomaisuudeksi otettu kansa” Jehova Jumalalle. (1. Piet. 2:9) Tämä merkitsi sitä, että hänen aviosuhteensa luonnollisen ympärileikatun Israelin kanssa lakkautettiin, kumottiin. Se joutui avioeroon! Jehova tuli nyt ”aviomiesomistajan” asemaan vastasyntyneen ”pyhän kansan”, hengellisen Israelin, suhteen. Hän oli ostanut tämän ”pyhän kansan” Poikansa Jeesuksen Kristuksen, Suuremman Mooseksen, kalliilla verellä. Hän saattoi tämän ”kansan” siihen ”uuteen liittoon”, jonka Jeremia oli ennustanut. (Jer. 31:31–34) Jeesus oli tämän uuden liiton Välittäjä. Uskovia ei-juutalaisia hyväksyttiin vuoden 36 syksyllä kasteelle, ja heistä tuli osa hengellistä Israelia.
6. Mihin nimikristittyjen keskuudessa vallitseva uskonnollinen luopumus johti neljännellä vuosisadalla?
6 Entä sitten? Kun Kristuksen valitsemat apostolit olivat kuolleet ensimmäisen vuosisadan loppuun mennessä, niin uskonnollinen kapina alkoi juurtua hengellisen Israelin seurakunnassa sen ”aviomiesomistajaa” Jehova Jumalaa vastaan. (Matt. 13:24–28, 36–39) Tämä luopumus nimikristittyjen keskuudessa kasvoi, kunnes olosuhteet saivat Rooman valtakunnan keisarin Konstantinuksen käyttämään hyväkseen tilannetta 300-luvun alussa. Vaikka häntä ei ollutkaan kastettu ja vaikka hän oli yhä Rooman pakanauskonnon pontifex maximus eli ylipappi, niin hän julisti aikansa nimellisen kristillisyyden Rooman valtakunnan valtionuskonnoksi. Tästä oli seurauksena luopiokristillisyyden avioliitto poliittisen valtion kanssa.
7. Mihin rappiotilaan Jehovan kristittyjen todistajien täytyy Jeremian 2:20, 21:n mukaan kiinnittää kristikunnan huomio?
7 Jehovan kristityillä todistajilla on velvollisuus puhua nykyiselle kristikunnalle samoin kuin Jeremia puhui luopuneelle Israelin kansalle seitsemännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua. Millaisin Jehova Jumalalta saaduin sanoin? Tällaisin: ”Kaikilla korkeilla kukkuloilla ja kaikkien viheriäin puitten alla sinä porttona viruit. Minä olin istuttanut sinut jaloksi viiniköynnökseksi, puhtaimmasta siemenestä; kuinka olet muuttunut minulle vieraan viinipuun villiköynnöksiksi?” – Jer. 2:20, 21.
8. Miten Jeremian 2:2, 3 osoittaa Israelin langenneen kunniallisesta hengellisestä tilasta?
8 Jehova kuvaili edelleen sitä hengellistä tilaa, josta hänen liittokansansa Israel ja nykyään nimikristikunta oli langennut, kun Hän niin ikään sanoi Jeremian kautta: ”Minä muistan sinun nuoruutesi armauden, morsiusaikasi rakkauden, kuinka sinä seurasit minua erämaassa, maassa, jossa ei kylvöä tehdä. Herralle pyhitetty oli Israel, hänen satonsa esikoinen.” (Jer. 2:2, 3) Tämän näkemyksen Jehova Jumalan kanssa omaamansa liittosuhteen pyhyydestä luonnollinen Israel kadotti lukuun ottamatta uskollista jäännöstä, johon Jeremia kuului. Kristikunta osoitti samanlaista arvostuksen puutetta Jehova Jumalalle osoitettavan yksinomaisen antaumuksen sopivuutta kohtaan. Se ei ole elänyt uuden liiton mukaisesti.
9, 10. Miksi kristikunta esittää kysymyksiä Jehovan kristittyjen todistajien sopivaisuudesta toimia Jeremian tavalla?
9 Mutta millä oikeudella Jehovan kristityt todistajat omaksuvat Jeremian roolin ja syyttävät kristikuntaa siitä, ettei se täytä Jumalan vaatimuksia, jotka hän on asettanut uudessa liitossa oleville hengellisille israelilaisille? Millä oikeudella he väittävät kristikunnan syyllistyneen hengelliseen aviorikokseen uuden liiton Jumalaa kohtaan? (Jaak. 4:4) Tällä tavoin kristikunta suhtautuu Jehovan todistajien työhön. Konstantinus Suuren ajasta laskien kristikunta on yli 1 600 vuotta vanha ja sillä on miljoonia seurakuntia!
10 Nykyajan Jehovan kristityt todistajat ovat sitä vastoin vain satavuotias järjestö lahkolaisuudesta vapaitten Raamatun tutkijoitten muodostaman Alleghenyn seurakunnan perustamisesta laskien. Kristikunta pitää heitä vain nuorena nousukasseurakuntana, jolla ei ole raamatullista oppineisuutta, mistä se voi kerskua. Mutta mikä oli Jeremian ikä, kun Jehova valtuutti hänet profeetaksi?
11. Merkitsikö Jeremian nuoruus Jeremian 1:4–6:n mukaan mitään Jehovalle?
11 Jeremian nuoruus ei merkinnyt mitään Jehovalle. Jumalinen antaumus ja halukkuus palvella epämieluisissa olosuhteissa olivat ominaisuuksia, joilla oli merkitystä Jehovalle. Tämä ilmenee Raamatun kertomuksesta: ”Minulle tuli tämä Herran sana: ’Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennenkuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi’. Mutta minä sanoin: ’Voi Herra, Herra! Katso, en minä kykene puhumaan, sillä minä olen nuori [olen vain poikanen, UM].’” – Jer. 1:4–6.
”VAIN POIKANEN”
12. Miksi Jeremia ei ollut vuonna 647 eaa. niin nuori, ettei Jehova olisi voinut valita häntä ”kansojen profeetaksi”?
12 Mutta oliko tämä pappi Hilkian poika vuonna 647 eaa. niin nuori, ettei Jehova olisi voinut valita häntä ”kansojen profeetaksi”? Ei, sillä Jehova näki jo ennen kuin Jeremia sikisi äitinsä kohdussa, siis jo kauan ennen hänen syntymäänsä, että Hilkiasta polveutuva poika olisi sopiva tähän vastuulliseen virkaan – lisäksi juuri oikeaan aikaan. Ja jos Jehova voi pyhittää tällaisen pojan ennen kuin Hilkia siitti hänet, niin totisesti tämä Kaikkivaltias Jumala voi sijoittaa tämän pojan pyhään virkaan sanokaamme 20 vuotta hänen syntymänsä jälkeen tai vielä paremmin 25 vuotta hänen syntymänsä jälkeen, jolloin hän oli oleva pätevä astumaan pappispalveluksen ensimmäisiin vaiheisiin Jerusalemin temppelissä. Jeremian syntymä oli siis hyvin ajoitettu, sillä Jehova tahtoi halutun profeetta-papin olevan nuori mies uransa alussa.
13. Kenen hallitessa Jehovan sana tuli Jeremialle, ja miksi hän tunsi olevansa liian nuori puhuakseen profeettana?
13 Jehovan tarkoitus oli, että Jeremia palvelisi profeettana kauan aikaa, yli 40 vuotta eli vanhuuteen asti. Ei ollut siis sattuma, että Jehovan profeetallinen sana alkoi tulla Jeremialle Jerusalemin kuninkaan Joosian hallituskauden kolmantenatoista vuonna. (Jer. 1:1, 2) Mutta Jeremia tunsi olevansa liian nuori ryhtyäkseen profeetalliseen työhön, joka vaati puhumista julkisesti. Ja koska se edellytti puhumista myös kansan vanhimmille, ikääntyneille miehille, niin Jeremiasta tuntui, että hän on ”vain poikanen”.
14. Miten Jehovan suhtautuminen Jeremian nuoruuteen oli päinvastainen kuin maan huomattavien henkilöiden?
14 Maan kuninkaat, ruhtinaat, papit ja kansalaiset halveksivat Jeremiaa hänen nuoruutensa tähden, mikä muistuttaa meitä siitä, kuinka kristitty apostoli Paavali sanoi lähetystyöntekijätoverilleen Timoteukselle, että hänen ei pitänyt antaa kenenkään halveksia hänen nuoruuttaan, kun hän suoritti Paavalin hänelle antamia tehtäviä. (1. Tim. 4:12) Jehova ei halveksinut häntä. Hän ei puhunut Jeremialle lapsellisesti eikä henkeyttänyt Jeremian ensimmäistä ennustusta ilmaistavaksi lapsellisella kielellä. Se esitettiin aikuisille ja heidän arvokkaalla kielellään.
15. Minä kristikunta on kaiken aikaa pitänyt Jeremia-luokkaa, ja miten tämän luokan rohkeus on ollut samanlainen kuin Daavidin?
15 Kristikunnan paljon vanhemmat uskontojärjestelmät ovat kaiken aikaa pitäneet Jehovan kristittyjä todistajia ”vain poikasena” verrattuna niihin itseensä. C. T. Russell oli tosin 27-vuotias, kun hän perusti Siionin Vartiotornin ja aloitti sen toimittamisen, mutta hän jatkoi sen toimittamista 37 vuotta, kunnes hän kuoli 64-vuotiaana. Hän palveli Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidenttinä melkein 32 vuotta (1884–1916). Koska tämä Seura rekisteröitiin joulukuussa 1884, niin työ jota ne, jotka nyt ovat järjestäytyneet Jehovan kristityiksi todistajiksi, ovat vieneet sen yhteydessä eteenpäin, on ollut käynnissä ainoastaan satakunta vuotta. He olivat tosiaan nuoria astuessaan nykyisen uskonnollisen kiistelyn näyttämölle, mutta he menivät kuitenkin rohkeina taistelukentälle. Tämä muistutti teini-ikäistä paimenpoikaa Daavidia, kun hän uhmasi raskaasti aseistautunutta filistealaista jättiläistä Goljatia. (1. Sam. 17:23–54) He tiesivät Daavidin tavalla lähtevänsä Jehovan nimessä ja että ”sota on Herran”. – 1. Sam. 17:47.
16. Mitä Jehova teki sitten siitä huolimatta, että Jeremia pani vastaan sanoen olevansa ”vain poikanen”?
16 Jehova voi tehdä päteviksi ne, jotka hän valitsee palvelukseensa, heidän ikäänsä katsomatta. Jeremian kokemus esikristillisenä Jehovan todistajana osoittaa tämän todeksi meidän rohkaisuksemme nykyään. Jeremian oma elämäkerta sanoo: ”Niin Herra sanoi minulle: ’Älä sano: ”Minä olen nuori” [”Olen vain poikanen”, UM], vaan mene, kunne ikinä minä sinut lähetän, ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua. Älä pelkää heitä, sillä minä olen sinun kanssasi ja pelastin sinut sanoo Herra.’ Ja Herra ojensi kätensä ja kosketti minun suutani. Ja Herra sanoi minulle: ’Katso, minä panen sanani sinun suuhusi. Katso, minä asetan sinut tänä päivänä yli kansojen ja valtakuntain, repimään maasta ja hajottamaan, hävittämään ja kukistamaan, rakentamaan ja istuttamaan.’” – Jer. 1:7–10.
17. Mitä Jehovan Jeremia-luokalle antama tehtävä ei valtuuta sen jäseniä tekemään?
17 Meidän aikamme Jeremia-luokkaan kuuluvat ymmärtävät Jehovalta saamansa tehtävän. He tietävät, ettei tämä tehtävä valtuuta heitä sekaantumaan maailman politiikkaan, tukemaan sitä eikä osallistumaan poliittisiin vallankumouksiin eikä liittymään nihilistisiin, anarkistisiin liikkeisiin. Jumala ei pane sillä tavalla heitä ”repimään maasta ja hajottamaan, hävittämään ja kukistamaan”. Se, että heidät on asetettu ”yli kansojen ja valtakuntain”, ei merkitse sitä, että he määräilisivät kansoja ja valtakuntia tai ottaisivat ne kokonaan valvontaansa. Jeremia ei aikanaan toteuttanut Korkeimmalta Jumalalta saamaansa tehtävää sillä tavalla. Eivätkä nykyiseen voideltuun Jeremia-luokkaankaan kuuluvat tee niin. He ovat sen maan rauhaisia, järjestystä rakastavia, lainkuuliaisia kansalaisia, missä he asuvat.
18. Missä merkityksessä Jeremia-luokka on asetettu ”yli kansojen ja valtakuntain”, ja missä merkityksessä tämä luokka toimii tehtävän saaneena näille kansoille ja valtakunnille?
18 Missä merkityksessä heidät on sitten asetettu ”yli kansojen ja valtakuntain”? Miten he suorittavat sitä ylikansallista tehtävää, jonka he ovat saaneet Jehovalta, jonka nimessä heidät on lähetetty? Heille on annettu asema eli virka, joka tulee korkeammasta lähteestä kuin maallisilta kansoilta ja valtakunnilta. Tästä syystä heidät on asianmukaisesti valtuutettu esittämään maailmanlaajuisesti julistuksia, joita nämä kansat ja valtakunnat eivät valtuuttaisi Jeremia-luokkaa esittämään ilman maailmallista diplomatiaa. He vain selittävät Korkeimmalta Jumalalta saamansa valtuuden nojalla ja hänen Raamattunsa kielellä, että nämä kansat ja valtakunnat revitään juurineen päivineen vakiintuneilta paikoiltaan, hajotetaan, kukistetaan ja hävitetään Jumalan määräaikana ja hänen valitsemillaan keinoilla. (Vrt. Hes. 43:3; 1. Moos. 41:11–13.) On kuin Jeremia-luokka suorittaisi tämän maasta repimisen, hajottamisen, kukistamisen ja hävittämisen, sillä sen, mitä Jumalan sana käskee tämän luokan julistaa, Hän itse toteuttaa. – Jer. 18:7–10.
19. Mikä Jehova osoittaa täten olevansa kansoille suhteellisesti puhuen?
19 Tällä tavalla Jumala osoittaa olevansa ”kansojen kuningas”, kun hän ilmaisee olevansa niiden kaikkien yläpuolella. Yksikään niiden kuninkaista ja hallitsijoista ei voi olla hänen vertaisensa. – Jer. 10:7; Ilm. 15:3, UM, engl., alav.; Kirkkoraamattu.
20. Millaisten kansainvälisten reaktioitten takia Jeremia-luokalta vaaditaan rohkeutta tämän Jumalalta saamansa tehtävän suorittamiseksi?
20 Tämän tehtävän täyttäminen vaatii rohkeutta Jeremia-luokkaan kuuluvilta, sillä heidän sanomaansa ei suosita missään koko maailmassa. Heidän on muinaisen Jeremian tavalla julistettava kaikkien maailman kansojen hävitystä. (Jer. 25:15–30) He eivät voi siis osallistua näiden tuomittujen kansojen kiihkomieliseen isänmaallisuuteen. He eivät voi imeä itseensä nykyajan kansallismielistä henkeä. Nykyiset kuninkaat ja hallitsijat pitävät Jeremia-luokan sanomaa kapinallisena, epälojaalina, heidän alamaistensa moraalia vahingoittavana ja maittensa puolustusvoimia heikentävänä. Siksi he uhkailevat näitä nykyiselle maailmalle Jehovan profeetallista sanaa julistavia. He tukevat useissa tapauksissa uhkauksiaan Jeremia-luokkaan kohdistuvilla kielloilla ja erilaisilla rangaistuksilla yrittäessään pelotella tätä luokkaa. Tämän tähden käy välttämättömäksi jäljitellä Jeremiaa ja totella Jehovaa ”kansojen kuninkaana” ennemmin kuin ihmisiä. Kristuksen apostolit tekivät niin ensimmäisellä vuosisadalla. – Apt. 4:19, 20; 5:29.
[Kuva s. 20]
Nuori Jeremia-luokka (kuten on kuvattu eräässä varhaisessa Vartiotorni-seuran kalenterissa) on asetettu ”yli kansojen”, koska sillä on Jumalan antama asema ja työ