Ovatko nämä tosiaan ”viimeisiä päiviä”?

MERKITSEEKÖ tämä väkivallan aikakausi, että me elämme nyt ”viimeisiä päiviä”? Ne, jotka esittävät tämän kysymyksen täysin vilpittömästi, saavat siihen tyydyttävän vastauksen, mutta jotkut esittävät kysymyksen väärästä vaikuttimesta, ja näistä apostoli Pietari kirjoittaa: ”Viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheineen pilkkaajia, jotka kulkevat omien halujensa mukaan ja sanovat: ’Missä on se hänen [Herran Jeesuksen Kristuksen] luvattu läsnäolonsa? Onhan siitä päivästä asti, jona esi-isämme nukahtivat kuolemaan, kaikki pysynyt juuri sellaisena kuin luomakunnan alusta asti.’” (2. Piet. 3:3, 4) Nykyajan jumalankielteisessä maailmassa on runsaasti sellaisia Jumalan sanan pilkkaajia – mikä itsessään ilmaisee meidän saapuneen ”viimeisiin päiviin”.

Pietari kiinnittää pilkkaajien huomion Nooan ajan maailman tuhoutumiseen vedenpaisumuksessa ja lisää sitten:

”Saman [Jumalan] sanan vaikutuksesta nykyiset taivaat ja maa ovat talletetut tulelle, ja niitä säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivään.” (2. Piet. 3:5–7)

Tämän pahan maailman hallitusvallat ja ihmisyhteiskunta kohtaavat juuri sellaisen tuhon. Mutta voimmeko todella olla varmoja siitä, että nämä ovat ”viimeisiä päiviä”?

TODISTEITA ”VIIMEISISTÄ PÄIVISTÄ”

Apostoli Paavali sanoo, että ”viimeisinä päivinä on oleva kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”, ja lisää:

”Ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, kopeita, jumalanpilkkaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, uskottomia, vailla luonnollista kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, panettelijoita, vailla itsehillintää, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta, kavaltajia, uppiniskaisia, ylpeydestä pöyhistyneitä, nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia.”

Sitten Paavali kehottaa meitä kääntymään pois sellaisista. (2. Tim. 3:1–5) Emmekö näekin tosi rakkauden puutteen, ”minä ensin” -asenteen, ilmenevän selvästi kautta maailman nykyään? Se lisää suuresti aikamme kriittisiä ongelmia.

Tällainen materialistinen, maailmallinen henki on vaarana jopa kristilliselle seurakunnalle. Tästä syystä Jeesuksen velipuoli Jaakob varoittaa varakkaita elämästä ylellisyydessä tai aistillisia nautintoja varten ja sanoo heille: ”Kuin tulta te olette keränneet viimeisinä päivinä.” (Jaak. 5:1–5) ”Viimeisinä päivinä” ei siis ole aitojen kristittyjen aika tavoitella Jumalasta vieraantuneen maailman nautinnonhaluisia teitä.

Mainitsimme edellisessä kirjoituksessa, että totaalisen sodankäynnin ja terrorin aikakausi alkoi maan päällä vuonna 1914. Vain harvat asettavat kyseenalaiseksi sen, että vuosi 1914 merkitsi ennennäkemätöntä käännekohtaa ihmisten asiainhoidossa, ”ahdingon tuskien alkua”, kuten Jeesus sen kuvaili. Niin, ”alkua”, ja Jeesuksen suuressa ennustuksessa, joka on merkitty muistiin Matteuksen 24. ja 25. lukuun, Markuksen 13. lukuun ja Luukkaan 21. lukuun, luetellaan yksityiskohtaisesti ne vertaansa vailla olevat vaikeudet, joita ihmiskunta on kokenut vuodesta 1914 lähtien: sodat, elintarvikepula, maanjäristykset, ruttotaudit, pelottavat näyt, laittomuus, rakkaudettomuus, pelko ja ahdinko. ”Autioittava iljetys”, joka Ilmestyksen 17:3, 8:ssa ilmaistaan myös ”helakanpunaiseksi pedoksi”, on ilmaantunut ensin Kansainliittona ja myöhemmin Yhdistyneinä Kansakuntina, mutta se ei ole varannut pääsytietä ihmiskunnalle. – Matt. 24:15, 16; Dan. 11:31.

Kristuksen seuraajat ovat joutuneet kärsimään näistä ahdistuksista niin kuin maailma yleensä. Kristityt ovat kokeneet myös lisävaikeuksia, joita Jeesus kuvaili ennustuksessaan: oikeudenkäyntejä, lyöntejä, vihaa ja vainoa. Ensimmäisen maailmansodan aikana heitä ajettiin takaa ja sorrettiin jopa demokraattisissa maissa. Ennen toista maailmansotaa ja sen aikana heistä tuli natsien, fasistien ja šintolaisten vihamielisyyden kohde. Viime aikoina kommunistinen Eurooppa ja monet Afrikan radikaaliset maat ovat purkaneet sappeaan todistajiin. Mutta kristityt, rohkaistukaa! Kaikki tämä on tapahtunut, ”jotta uskonne koeteltu laatu, paljon suuriarvoisempi kuin kulta joka tuhoutuu huolimatta siitä että se koetellaan tulella, todettaisiin ylistyksen ja kirkkauden ja kunnian aiheeksi Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä”. – 1. Piet. 1:7.

VOIMAKAS TODISTUS

Vakuuttava todistus siitä, että me olemme nyt ”viimeisissä päivissä”, löytyy työstä, jota Herra Jeesus Kristus on ohjannut täällä maan päällä ratkaisevasta vuodesta 1914 lähtien. Se on sen hänen suuren ennustuksensa osan täyttymystä, joka kerrotaan Matteuksen 24:14:ssä:

”Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.”

Tässä samassa ennustuksessa Jeesus edelleen kuvaili, kuinka tämä työ suoritettaisiin maan päällä hänen itsensä ja taivaan pyhien enkelien ohjauksessa:

”Kun Ihmisen Poika saapuu kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu loistoisalle valtaistuimelleen. Ja kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.”

Vanhurskas ”lammas”-luokka menee ikuiseen elämään, mutta arvostamattomat ”vuohet” ikuiseen tuhoon. – Matt. 25:31–46.

Näin ollen ”viimeisinä päivinä” täytyy antaa suuri maailmanlaajuinen todistus Kristuksen tulevasta valtakunnasta. Onko sellainen todistuksen antaminen ollut ilmeistä vuodesta 1914 lähtien? On totisesti! Nykyajan historioitsijat sanovat, että Jehovan todistajat ovat täyttäneet maan saarnaamisellaan. Ja mitkä ovat olleet tulokset? Vuoteen 1977 mennessä he olivat levittäneet Raamattuja ja Raamattua selittäviä julkaisuja 4 831 823 111 kappaletta 210:llä eri kielellä ja tehneet kristittyjä opetuslapsia yli kahdesta miljoonasta ihmisestä yli 216 maassa ja territoriossa ja lohduttaneet miljoonia muita ilmaisten raamatuntutkistelujen välityksellä heidän omissa kodeissaan. Tämä työ, jota on suoritettu Jeesuksen ennustuksen täyttymykseksi, on todella voimakas todistus siitä, että nämä ovat tosiaan ”viimeisiä päiviä”.

”AIKOJEN LOPPU”

Muut Raamatun ennustukset, varsinkin Jesajan 2. luku ja Miikan 4. luku, puhuvat ”aikojen lopusta”. Näiden kahden profeetan todistus on melkein sanasta sanaan sama ja on epäilemättä toistettu korostuksen vuoksi. Huomaa, mitä Miikan 4:1, 2 sanoo:

”Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat. Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: ’Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa.’”

Kauniilla kuvakielellä profeetta näin kuvailee, miten maailman lopun aikaan Jehovan hengellinen temppeli – hänen palvontahuoneensa – on korotettu kaikenlaisen ihmispalvonnan yläpuolelle, niin, ”korkeimmaksi kukkuloista”. Ihmisiä kaikista kansallisuuksista virtaa Jehovan palvontahuoneeseen, missä he saavat hänen opetustaan ja oppivat vaeltamaan hänen vanhurskauden teillään. Ihmisen historiassa on vain yksi aika, jolloin ihmiset ”kaikista kansakunnista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä”, joka puolelta maapalloa, ovat tulleet yhdistetyiksi tosi Jumalan yhteen palvontaan. (Ilm. 7:9) Tämä ennustus ”aikojen lopusta” on täyttynyt omien silmiemme edessä nykyään Jehovan kristittyjen todistajien keskuudessa.

Mutta ennustuksella on toinenkin merkittävä täyttymys nykyään. Mikä se on? Kuuntelehan näitä sanoja:

”He takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.” – Miika 4:3.

Taotaanko miekkoja vantaiksi nykyään? Maailmalliset kansat eivät varmaankaan tao! Ne varustautuvat jatkuvasti ja tuhoisammilla aseilla kuin miekoilla ja keihäillä! Ne varastoivat jatkuvasti kauhistavia joukkotuhoaseita ja niiden varusteluohjelmat riistäytyvät hallinnasta. Mahdollisuudet ovat hirvittävät. Richard J. Barnet kirjoitti New York Times -lehdessä 6. kesäkuuta 1978:

”Ellemme muuta sääntöjä, joiden mukaan kaikki suurvallat pelaavat – vakavan, tuntuvan aseistariisunnan välityksellä ja rajoittamalla tukikohtia, maailmanlaajuista aseidenkuljetusta ja salaisia operaatioita – peli, jossa olemme, päättyy ydinsotaan meidän aikanamme.”

Nykyään on kuitenkin kansa, joka ei osallistu siihen ”peliin”. Se on kansainvälinen joukko, joka tunnetaan Jehovan todistajina. Jos he ’opettelisivat sotimaan’, he joutuisivat taistelemaan maailman muissa osissa olevia kristittyjä veljiään vastaan. He kehittävät mieluummin rakkautta toisia kristittyjä kohtaan ja kaikkia ihmisiä kohtaan, ja siten he osallistuvat Miikan ennustuksen täyttämiseen. Todistajia kunnioitetaan heidän puolueettomuutensa tähden monissa osissa Afrikkaa, Irlannissa, Libanonissa ja muissa paikoissa, missä uskonto on jakanut kansan sotiviin puolueisiin. Kun Jehovan kansa jatkuvasti ’takoo miekkojaan vantaiksi’ vainojenkin painostuksessa, niin sen todetaan täyttävän tämän ennustuksen ”aikojen lopussa”.

Onneksi ”aikojen lopussa” on maan päällä yksi kansa, jota yhdistää maailmanlaajuisesti rakkauden side ja joka on päättänyt vaeltaa, ei lahkolaisuskontojen ’jumalien’ mukaan, vaan ’Jumalansa Jehovan’ kalliissa nimessä ikuisesti. (Miika 4:5) He uskovat täyttyneitten ennustusten nojalla lujasti siihen, että me elämme ”viimeisissä päivissä” ja että, kuten Pietari sanoi, ”Jehovan päivä tulee niin kuin varas” tuhoamaan pahan järjestelmän, joka nyt vallitsee Jumalan maan päällä. He noudattavat sen tähden ahkerasti kehotusta:

”Koska näiden kaikkien on määrä näin hajota, millaisia pitäisikään teidän olla pyhissä käytöstavoissa ja jumalisen antaumuksen teoissa odottaessanne ja pitäessänne läheisenä mielessä Jehovan päivän läsnäoloa.” – 2. Piet. 3:10–12.

Tuo ”päivä” ei tee loppua siitä, että he ’vaeltavat Jumalansa Jehovan nimessä’, sillä he odottavat tekevänsä siten ikuisesti. Niinpä he odottaessaan Jehovan suurenmoisen varauksen, uuden järjestyksen, tuloa tekevät kaikkensa osoittautuakseen arvollisiksi pääsemään tuohon loistoisaan aikaan. Pietari ilmaisee heidän valoisan toivonsa seuraavin sanoin:

”Hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus on asuva.” (2. Piet. 3:13)

Tämä on tosi toivo, nykyinen toivo, sillä kaikki todisteet osoittavat, että nämä tosiaan ovat nykyisen maailmanjärjestelmän ”viimeisiä päiviä”. Meidän on erittäin tärkeätä havaita ne sellaisiksi.

[Kuva s. 7]

Koskaan aikaisemmin ei Raamattuun perustuva puhdas palvonta ole yhdistänyt kaikkiin kansoihin kuuluvia ihmisiä ympäri maapallon