Miten Johanneksen evankeliumin tulisi vaikuttaa sinuun?
MINKÄ vuoksi neljä kristillistä evankeliumia kirjoitettiin? Olivatko ne vain historiallisia muistiinmerkintöjä Messiaan elämästä? Vai oliko niiden kirjoittamisella jokin syvempi vaikutin? Kristuksen opetuslapsilleen antama viimeinen käsky luo valoa näihin kysymyksiin: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, . . . ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” – Matteus 28:19, 20.
Kristillisen sanoman oli selvästi määrä saada ihmiset kautta maailman jäljittelemään Jeesuksen esimerkkiä. Heidän täytyisi todella uskoa Kristuksen olevan Pelastaja. Niinpä apostoli Johannes sanookin kirjoittaneensa muistiin Jeesuksen elämäkerran, ”jotta uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja jotta teillä uskomisen takia olisi elämä hänen nimensä avulla”. – Johannes 20:31.
Kiistanalainen johdanto
Missä Jeesuksen elämän vaiheessa Johannes esittelee hänet meille? Hänen syntyessäänkö, niin kuin evankeliuminkirjoittajat Matteus ja Luukas? Ei. Hän aloittaa valtavan paljon aikaisemmasta vaiheesta. Hän vie meidät kaiken luomisen alkuun yksinkertaisella mutta syvälle käyvällä johdannolla: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala [oli jumalallinen, Schonfield]. Tämä oli alussa Jumalan luona. Kaikki tuli olemassaoloon hänen välityksellään, eikä ilman häntä tullut olemassaoloon mikään.” – Johannes 1:1–3.
Ellei tunne ennestään muuta Raamattua, tätä johdantoa voi olla vaikea ymmärtää. Esimerkiksi Sananlaskujen 8:22–31:ssä (UM) Sanasta (Kristuksesta ennen hänen ihmiseksi tuloaan) puhutaan viisauden vertauskuvaamana ”mestarityöntekijänä”, joka toimii yhdessä Jumalan kanssa Hänen luomistyössään. (Ks. myös 1. Korinttolaisille 1:24.) Apostoli Paavali vahvistaa tämän ajatuksen kolossalaisille kirjoittamassaan kirjeessä, jossa Kristusta sanotaan ”näkymättömän Jumalan kuvaksi, koko luomakunnan esikoiseksi, koska hänen välityksellään luotiin kaikki muu”. Tästä voimme havaita, että Sana, joka ”tuli lihaksi ja asui meidän keskuudessamme”, oli Jumalan ensimmäinen luomisteko ja että hänen Isänsä käytti häntä sitten kaiken muun luomistyön suorittamisessa. – Kolossalaisille 1:15, 16; Johannes 1:14.
Miten tämän tiedon pitäisi vaikuttaa meihin? Eikö meidän tulisi olla olemassaolostamme kiitollisia Jehovalle, Luojalle? Ja emmekö arvostakin sitä osuutta, joka Sanalla on ollut tässä? Jumala antoi miehelle ja naiselle lisääntymiskyvyn, minkä johdosta nykyinen ihmissuku käsittää yli neljä miljardia henkeä. Mutta on paljon muitakin syitä tuntea kiitollisuutta Jumalaa ja hänen Poikaansa kohtaan, ja nämä liittyvät Johanneksen evankeliumin pääteemoihin, jotka ovat valo, elämä, rakkaus ja uskollisuus.
Miten valo vaikuttaa meihin?
Evankeliuminsa ensimmäisen luvun jakeissa kolme ja neljä Johannes johdattaa meidät kahteen noista pääteemoista, ja ne on punottu hänen henkeytettyyn kertomukseensa seuraavasti: ”Se, mikä on tullut olemassaoloon hänen [Sanan] välityksellään, oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo.” Mitä Johannes tahtoo sanoa tällä lausunnolla? Sen, että Sana eli Kristus oli Jumalan Pääedustaja sekä elämän että valon välittämisessä ihmiskunnalle. (Apostolien teot 3:15) Johannes jatkaa kertoen, että Johannes Kastaja nousi todistamaan ”tosi valosta, joka antaa valoa kaikenlaisille ihmisille”. (Johannes 1:9) Tosiaankin kaikenlaisille ihmisille, sillä Kristus ei tullut maailmaan ollakseen Messias vain juutalaisia varten. Hän tuli hyödyttämään koko ihmiskuntaa, niin kuin hän itse selitti: ”Jumala rakasti maailmaa [ihmismaailmaa Aabelista lähtien] niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa [Kristuksen, Sanan], jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” – Johannes 3:16.
Miten sitten tämän usein lainatun raamatunkohdan pitäisi vaikuttaa meihin? Jos kerran Jumala lähetti Poikansa maan päälle olemaan valona maailman hengellisessä pimeydessä, niin eikö meidän pitäisi ainakin heijastaa tätä valoa toisille? Jumalan epäitsekkään menettelyn pitäisi herättää vastakaikua sydämessämme. Kuka meistä olisi halukas uhraamaan häpeälliseen kuolemaan jonkun, joka olisi lähinnä sydäntämme, ja valtaosaltaan välinpitämättömien ihmisten puolesta? Mitä Jumalan rakkauden pitäisi siis saada meidät tekemään? Ilmaisemaan aktiivista uskoa Jeesukseen Kristukseen ja hänen uhrinsa lunastusarvoon. Seurauksena siitä on oleva elämä, sillä Jeesus sanoi: ”Minä olen maailman valo. Joka seuraa minua, ei tule suinkaan vaeltamaan pimeydessä, vaan tulee omistamaan elämän valon.” – Johannes 8:12.
Millainen elämä tarjolla?
Väittämättä tuntevansa perusteellisesti luonnontieteellisiä periaatteita Johannes esittää yhden, nimittäin sen, että maan päällä oleva elämä riippuu valosta. Se pitää yhtä hyvin paikkansa vertauskuvallisessa merkityksessä. Kristus on valo, joka johtaa elämään. Mutta millaiseen elämään? Vastaus, jonka Jeesus esitti samarialaiselle naiselle Jaakobin lähteellä, antaa meille johtolangan: ”Joka juo sitä vettä, jota minä annan hänelle, sen ei tule ikinä jano, vaan se vesi, jota annan hänelle, tulee hänessä vesilähteeksi, joka pulppuaa välittämään ikuista elämää.” (Johannes 4:7–15) Kristus tarjosi ”todellista elämää”, ikuista elämää johon liittyy Jumalan siunaus. – 1. Timoteukselle 6:19.
Missä sellainen ikuinen elämä saadaan? Suhteellisen pienelle joukolle, joka muodostaa ”pienen lauman”, Jeesus vastaa: ”Isäni talossa on monta asuntoa. Ellei olisi, niin olisin sanonut sen teille, koska olen menossa valmistamaan teille sijaa.” Hän tarkoitti ilmeisesti taivaallisia asuntoja. – Luukas 12:32; Johannes 14:2.
Mutta Kristus sanoi myös: ”Minulla on muita lampaita, jotka eivät ole tästä tarhasta; nekin minun täytyy tuoda, ja ne kuuntelevat minun ääntäni, ja niistä tulee yksi lauma, yksi paimen.” Johannes tiesi aikaisemmin kirjoittamastaan Ilmestyskirjasta, että tämä ”pieni lauma” muodostuisi 144 000 jäsenestä, kun taas ”muihin lampaisiin” sisältyisi ”suuri joukko” ja muita Kristuksen valtakunnan hallituksen maallisia alamaisia. Johannes 10:16; Ilmestys 7:4, 9, 10.
Miten sitten tämän ikuisen elämän odotteen pitäisi vaikuttaa meihin, odotammepa saavamme elämän taivaassa tai maan päällä? On helppo puhua ”ikuisesta elämästä”, mutta ajattelehan hetkinen, mitä se todella merkitsee ja sisältää. Elämistä ikuisesti! Nauttimista elämästä koko täyteydessään ja Jumalan ikuisesta siunauksesta. Vapautta iän tai terveyden aiheuttamista huolista. Kysymyksellä ”Kuinka vanha olet?” ei ole enää mitään merkitystä.
Ne, joilla on taivaallinen kutsumus, saavat ikuisen elämän osana Kristuksen näkymätöntä hallitusta, joka hoitaa maan asioita ja soveltaa hänen uhrinsa arvoa tottelevaisen ihmiskunnan ruumiilliseksi ja hengelliseksi hyödyksi. Mikä suurenmoinen etu! Johanneksen evankeliumin tulisi epäilemättä saada meidät arvostamaan Jehovan ansaitsematonta hyvyyttä. – Ilmestys 20:4–6.
Mitä toivoa on kuolleilla?
Ikuisen elämän lahjasta jää vielä yksi kysymys. Millä tavalla kuolleet saavat luvatun elämän? Jeesus vastasi siihen vakuuttavalla tavalla herättämällä tosiasiassa eri ihmisiä kuolleista, muiden muassa hyvän ystävänsä Lasaruksen, joka oli ollut kuolleena neljä päivää. Johanneksen ainutlaatuinen kertomus esittää Jeesuksen sanoneen tuossa tilaisuudessa: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, on tuleva elämään, vaikka hän kuoleekin.” Samaa teemaa kehitellään myös luvussa 5, jossa Jeesus julistaa: ”Älkää ihmetelkö tätä, koska tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen [Jumalan Pojan] äänensä ja tulevat esiin.” – Johannes 11:1–44; 5:25–29.
Miten tämä ylösnousemuslupaus vaikuttaa sinuun? Ajattelehan vain niitä ihmisiä, jotka ovat olleet sinulle rakkaita mutta eivät ole enää elossa. Eikö olisi sykähdyttävää nähdä heidät jälleen ja keskustella heidän kanssaan? Jehova Jumala on luvannut sellaisen ihmeen tapahtuvan. Siksi Martta, kuolleen Lasaruksen sisar, luotti varmasti siihen toivoon jo ennen kuin Jeesus herätti hänen veljensä eloon, sillä Martta sanoi: ”Tiedän, että hän nousee ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä.” Onko meillä kristittyinä yhtä varma luottamus? – Johannes 11:24.
Miten Kristuksen rakkaus vaikuttaa sinuun?
Jos meidän olisi supistettava Johanneksen evankeliumi vain yhteen sanaan, niin mikä se sana olisi? Olisiko se valo, elämä vai ylösnousemus? Ei, se olisi RAKKAUS. Miksi? Koska kaikki nämä muut siunaukset ovat lähtöisin Jumalan rakkaudesta. Jeesus julisti ja ilmaisi tätä rakkautta. Niinpä hän sanoi: ”Niin kuin Isä on rakastanut minua ja minä olen rakastanut teitä, pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte minun käskyjäni, niin te pysytte minun rakkaudessani.” Mikä oli Jeesuksen huomattavin käsky? ”Tämä on minun käskyni, että te rakastatte toisianne niin kuin minä olen rakastanut teitä. Kenelläkään ei ole suurempaa rakkautta kuin se, että joku antaa sielunsa ystäviensä puolesta.” – Johannes 15:9–14:
Täyttikö Kristus itse nämä sanat? Ilmaisiko hän suurinta rakkautta ystäviensä puolesta? Johanneksen seikkaperäinen kertomus esittää myöntävän vastauksen! Luvuissa 18 ja 19 oleva kertomus selittää, kuinka Jeesus pidätettiin ja kuinka hän joutui sitten kuulusteltavaksi ja ruumiillisesti kidutettavaksi juutalaisten ja roomalaisten viranomaisten käsissä. Kaikkea tätä huonoa kohtelua kärsiessään Jeesus todisti Jumalan valtakunnasta. Hän sanoi: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta. . . . minun valtakuntani ei ole täältä.” Hänellä oli niin voimakas rakkaus Isäänsä ja ihmiskuntaa kohtaan, ettei hän pyrkinyt etsimään helpompaa ulospääsytietä eikä yrittänyt miedontaa sanomaansa. ”Sitä varten minä olen syntynyt . . . että todistaisin totuudesta.” Hämmentyneenä Pilatus saattoi sanoa vain: ”Mikä on totuus?” – Johannes 18:36–38.
Papiston johtaman juutalaisen väkijoukon hylkäämänä Jeesus tuomittiin kuolemaan ja naulittiin kidutuspaaluun. Hän kärsi suurimman mahdollisen juutalaista kohdanneen nöyryytyksen, kuoleman kirottuna paalussa. (5. Mooseksen kirja 21:22, 23; Galatalaisille 3:10–13) Mutta voitto oli hänen. Hänen oma luottamuksensa ylösnousemukseen osoittautui aiheelliseksi. Kolmantena päivänä hänet herätettiin kuolleista. Maria Magdaleena, yksi opetuslapsista, näki hänet ja puhui hänen kanssaan. Voitko kuvitella, kuinka innoissaan hän oli kertoessaan opetuslapsille uutisen: ”Olen nähnyt Herran!” – Johannes 20:18.
Miten sitten Kristuksen uhrin ja ylösnousemuksen tulisi vaikuttaa meihin? Eikö niiden pitäisi antaa myös meille runsaasti luottamusta, toivoa ja intoa? Me tunnemme Kristusta koskevan totuuden, joka perustuu evankeliumien historialliseen kertomukseen. Se on kertomus rakkaudesta toiminnassa. Saako se meidät ilmaisemaan tätä samaa vertaansa vailla olevaa kristillistä rakkautta ja tarjoamaan toisille Valtakunnan sanomaa? – Johannes 20:31; Matteus 24:14.
Minkä opetuksen vielä voimme saada tarkastellessamme Johanneksen kertomusta uudelleen? Opetuksen uskollisuudesta – Kristuksen Isänsä asiaa kohtaan osoittamasta uskollisuudesta ja hänen uskollisuudestaan seuraajiaan kohtaan, vaikka nämä hylkäsivät hänet. (Markus 14:50; Johannes 18:15–27) Alun perin 12 apostolia osoittivat myös uskollisuutta. Myöhemmin monet opetuslapset jättivät Jeesuksen. Kuinka vaikuttava olikaan silloin Pietarin vastaus Jeesuksen esittämään sydämeen käyvään kysymykseen: ”Ette kai te tahdo mennä myös?” Simon Pietari vastasi hänelle: ”Herra, kenen luo menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat, ja me olemme tulleet uskomaan ja tietämään, että sinä olet Jumalan Pyhä.” – Johannes 6:66–69.
Uskotko sinä, että Jeesus on ”Jumalan Pyhä”, ”Jumalan Poika”? Jos uskot, niin sinäkin voit vaeltaa elämään johtavassa valossa. Sinäkin voit ilmaista rakkautta ja uskollisuutta Jehova Jumalaa ja hänen Kristuksen hallinnassa olevaa valtakuntaansa kohtaan. Sinäkin voit saada hyötyä Johanneksen liikuttavasta evankeliumista. – Johannes 20:31.
[Kuva s. 21]
Jeesus tarjoaa vettä, joka välittää ikuista elämää