Kun maailmantuho lähestyy, ’ajatelkaa Jeesusta’
”Pyhät veljet, – – ajatelkaa sitä apostolia ja ylimmäistä pappia, jonka me tunnustamme – Jeesusta.” – HEPREALAISILLE 3:1.
1, 2. Kuinka me voimme hyötyä eräästä muinaisesta tuhosta, josta on muistomerkki Roomassa?
VOIT löytää Roomasta selvän todistuksen eräästä tuhosta, jolla pitäisi olla erittäin suuri vaikutus elämääsi. Antiikin Rooman torilla (Forum Romanumilla) on Tituksen riemukaari muistona kenraali Tituksen vuonna 70 suorittamasta Jerusalemin valtauksesta ja hävityksestä. Kaaressa olevassa kohokuvassa näkyy, kuinka kahlehditut juutalaiset on pakotettu kantamaan sotasaalista kaupungistaan.
2 Me kristityt voimme oppia jotain tuosta tuhosta tutkimalla siihen aikaan annettuja raamatullisia neuvoja, jotka ilmeisesti kirjoitettiin noin yhdeksän vuotta ennen tuota onnettomuutta. Ne ovat Heprealaiskirjeessä, jonka apostoli Paavali kirjoitti Jerusalemin ja Juudean heprealaiskristityille.
3. Minkä vuoksi Jerusalemin heprealaiskristityt olivat vaikeassa tilanteessa?
3 Silloiset veljemme olivat hyvin vaikeassa tilanteessa. Vaikka Juudea näytti olevan lujasti Rooman vallan alaisuudessa, monet juutalaiset olivat kapinallisia. (Apostolien teot 5:36, 37) Kuvittelehan, kuinka ankarasti sellaiset juutalaiset saattoivat painostaa Jeesuksen seuraajia, jotka eivät asettuneet juutalaisten puolelle Roomaa vastaan, koska ’he eivät olleet osa maailmasta’. (Johannes 17:16) Toinen syy siihen, miksi heprealaiskristittyjä vainottiin, oli se, että juutalaiset pitivät itseään parempina, koska Jumala oli valinnut heidät, ottanut heidät lakiliittoon ja antanut heille palvontatavan, johon liittyivät leeviläispapit ja uhrit.
4. a) Miksi voitiin sanoa, että Jeesus oli ilmestynyt ”asiainjärjestelmien päättymisessä”? b) Mitä Jeesus ennusti tästä päättymisestä?
4 Mutta juutalainen aikakausi järjestelmineen, joita olivat temppeliuhrit, papit, juhlat ja sapatit, päättyi vasta Messiaan uhrikuoleman jälkeen. (Galatalaisille 3:24, 25; Kolossalaisille 2:13–17) Paavali saattoi näin ollen kirjoittaa, että Jumalan Poika oli ilmestynyt ihmisenä ”kerran kaikiksi ajoiksi asiainjärjestelmien päättymisessä”. (Heprealaisille 9:26; 1:2) Tuo päättyminen oli tuleva pian kiistattoman selväksi, kun temppeli tuhottaisiin. Kun Jeesus ennusti tuon tuhon, hänen opetuslapsensa kysyivät: ”Milloin nämä tapahtuvat?” (Matteus 23:37–24:3) Jeesus vastasi, että ennen lopun tuloa olisi sotia, nälänhätää, maanjäristyksiä ja ruttotauteja, ja Valtakunnasta saarnattaisiin laajalti. (Matteus 24:4–14; Luukas 21:10, 11) Nämä sanat kävivät toteen siinä sukupolvessa, joka eli Jeesuksen profetian esittämisen ja Paavalin heprealaisille kirjoittamisen välisenä aikana. Kristus ennusti myös Jerusalemille ”suuren ahdistuksen, jollaista ei ole sattunut maailman alusta”. (Matteus 24:21) Tuhoisa ahdistus, joka kohtasi Jerusalemia vuonna 70, oli vailla vertaistaan, eikä sellainen ole kohdannut tuota kaupunkia toista kertaa. Silti se oli vain pienoistäyttymys. Miksi? Koska koko ihmismaailmaa kohtaavan ”suuren ahdistuksen” oli määrä tulla etäisessä tulevaisuudessa.
5. Mistä tiedämme, että tulossa on vielä laajaulotteisempi ”suuri ahdistus”?
5 Tosiasiat osoittavat, että Jeesuksen profeetallisilla sanoilla on laajempi ja merkityksellisempi täyttymys hänen ”läsnäolonsa ja asiainjärjestelmän päättymisen” aikana. (Matteus 24:3) Ilmestyksen 6. luku, joka kirjoitettiin kymmeniä vuosia Jerusalemin ahdistuksen jälkeen, ennusti myös sotaa, nälänhätää ja sairautta. Se koskisi paljon laajempaa aluetta kuin Juudeaa, sillä Ilmestyskirja sanoi, että sota ottaa pois ”rauhan maailmasta”. (Ilmestys 6:4, Uusi testamentti nykysuomeksi) Vuosina 1914–1918 käydyn ensimmäisen maailmansodan jälkeiset maailmanlaajuiset kehitysvaiheet osoittavat, että me elämme nykyisen pahan asiainjärjestelmän päättymisessä, joka saavuttaa huipentumansa ”suuressa ahdistuksessa”. Tämä ahdistus poistaa maan päältä pahuuden ja valmistaa siten tien Jumalan valtakunnan hallinnon alaiselle paratiisille.
6. Mikä ilmaisee, että Heprealaiskirje kirjoitettiin meidän aikaamme ajatellen?
6 Heprealaiskirje viittaa meidän aikaamme. Paavali kirjoitti siinä, että Kristus oli silloin taivaassa ’odottamassa, kunnes hänen vihollisensa pantaisiin hänen jalkojensa alustaksi’. (Heprealaisille 10:13) Kirjeessä puhutaan myös ajasta, jolloin Jumala ”jälleen tuo Esikoisensa asuttuun maahan”.a (Heprealaisille 1:6) Tuo aika on nyt! Todisteet osoittavat Kristuksen saaneen kuninkuuden ja toimineen Jumalan vihollisia vastaan taivaassa. (Ilmestys 12:7–12) Kristus on kääntänyt huomionsa asuttuun maahan ja on läsnä näkymättömänä. Siksi me saamme pian nähdä tapahtumien huipentuvan siihen, että Jumalan viholliset poistetaan maapalloltamme, kuten Jeesus ennusti. Mitä neuvoja Heprealaiskirjeellä on sitten annettavana meille?
’Ajatelkaa Jeesusta’
7, 8. Miksi Heprealaiskirje kohdistaa sopivasti huomion Jeesukseen?
7 Paavali kohdisti erityisesti huomion Jeesukseen. Hän kirjoitti: ”Mutta käsiteltävien asioiden pääkohta on tämä: meillä on tällainen ylimmäinen pappi, ja hän on istunut Majesteetin valtaistuimen oikealle puolelle taivaissa.” (Heprealaisille 8:1) Miksi tämä oli erityisen sopiva muistutus kristityille, jotka elivät erään asiainjärjestelmän lopussa?
8 Jeesuksesta on ollut kauan virheellisiä käsityksiä. Ensimmäisen vuosisadan juutalaiset olivat ylpeitä siitä, että he olivat Aabrahamin jälkeläisiä, että he harjoittivat Mooseksen kautta annettua uskontoa ja että heillä oli Aaronin sukukuntaan kuuluva papisto. He ovat siksi saattaneet ajatella: ’Tämä Jeesus Nasaretilainen on vain erään galilealaisen puusepän poika.’ He syyttivät Jumalan Poikaa jopa samarialaiseksi, jossa oli demoni. (Johannes 7:52; 8:39–41, 48; 9:24, 28, 29) Siksi Jumala kehotti viisaasti heprealaiskristittyjä ’ajattelemaan Jeesusta’, sillä oikea ja tasapainoinen näkemys Jumalan Pojasta ja oikea ja tasapainoinen suhde häneen auttoivat noita kristittyjä pysymään uskollisina.
9. Miksi neuvo ’ajatelkaa Jeesusta’ on sopiva nykyään, mutta mitä vaaraa meidän täytyy varoa?
9 Heprealaiskirjeen esittämä jumalallinen neuvo on hyödyllinen myös meille, sillä vääriä tai virheellisiä käsityksiä Kristuksesta esiintyy yhä runsaasti. Nykyään monet suurentelevat Jeesuksen merkitystä, kun taas juutalaiset vastustajat väheksyivät häntä. Monet kirkot väittävät, että Jeesus on kolmiyhteisen jumaluuden osa ja että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yhdenvertaisia. Mutta keneen ne kiinnittävät eniten huomiota? Jeesukseen. Hänet työnnetään etualalle, ja Isä jätetään varjoon. Tämä asettaa haasteen tosi kristityille. Johanneksen 14:28:ssa Jeesus sanoi, että hänen Isänsä on häntä suurempi, ja Psalmissa 83:19 (UM) todetaan, että ”sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa”. Mutta suhtautumisemme Jeesusta koskeviin virheellisiin käsityksiin ei saa johtaa meitä liiallisuuksiin ja huomaamattamme väheksymään hänen todellista asemaansa. Tasapainoinen ja oikea arvio Jeesuksesta on tavattoman tärkeä meille kohdatessamme tulevaisuuden, niin kuin se oli tärkeä heprealaiskristityillekin.
10. Mitä Heprealaiskirje ilmaisee Jeesuksen asemasta?
10 Heprealaiskirje kohdistaa aluksi huomion Kristuksen korkeaan asemaan. Hän on nyt kirkastettu henki, Jumalan ”olemuksen tarkka kuva”. Tämä ei merkitse sitä, että Isä ja Poika ovat yksi persoona eli yksi jumala, sillä Heprealaiskirjeen 1:3 lisää, että Jeesus ”istui Majesteetin [”Jumalan”, Uusi testamentti nykysuomeksi] oikealle puolelle korkeuksissa”. Lisäksi esimerkiksi Heprealaiskirjeen 2:10 ja 5:5, 8 ilmaisevat, että Jehova on Poikaa korkeampi. Silti Kristuksella on nyt ”nimi [asema tai maine], joka on oivallisempi kuin [enkelien]”. – Heprealaisille 1:4.
11. a) Miten Jumalan enkelit kohtelevat Jeesusta Kristusta? b) Millä tavalla Heprealaiskirjeen 1:6 on ymmärrettävä?
11 Meidän täytyy uskollisten enkelien tavoin tunnustaa Kristuksen korotettu asema. Heprealaiskirjeen 1:6 lainaa Psalmia 97:7 (kreikankielisestä Septuaginta-käännöksestä) ja sanoo: ”Kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit.” Jotkin toiset käännökset esittävät, että enkelit ”lankeavat” tai ”kumartuvat” Pojan eteen tai ”osoittavat kunnioitusta” Pojalle.b Lauseyhteyden perusteella tämän voidaan ymmärtää merkitsevän, että enkelitkin osoittavat kunnioitusta Jeesukselle Jumalan pääedustajana ja korotettuna Poikana. He ymmärtävät, että hänet on ’kruunattu kirkkaudella ja kunnialla’ ja että tuleva asuttu maa on annettu hänen valtaansa. – Heprealaisille 2:5, 9.
12. Miksi meidän on tärkeää kiinnittää huomiota Jeesuksen sanoihin?
12 Miten tämän pitäisi vaikuttaa meihin? Osoitettuaan Jeesuksen olevan enkeleitä korkeampi Paavali sanoo: ”Sen vuoksi meidän täytyy kiinnittää tavallista enemmän huomiota kuulemiimme asioihin, jottemme koskaan ajelehtisi pois.” (Heprealaisille 2:1) Kuten heprealaiskristityt tiesivät, juutalaiset kiinnittivät pitkään huomiota Jumalan sanaan eli Lakiin, joka annettiin Mooseksen kautta. Meidän on vielä paljon tärkeämpää kiinnittää huomiota Jeesuksen kautta saatavaan jumalalliseen opastukseen.
13. Miten kristityt voisivat hyötyä huomion kiinnittämisestä Jeesukseen? Valaise.
13 Muista tämän tueksi, mitä Jeesus Kristus oli sanonut pakenemisesta, kun leiriytyneet sotajoukot ympäröisivät Jerusalemia. (Luukas 19:43, 44; 21:20–24) Roomalaiset piirittivät kapinallisen Jerusalemin vuonna 66, mutta perääntyivät sitten selittämättömästä syystä, minkä jälkeen kristityt pakenivat kaupungista. Se, että he kiinnittivät huomiota Jeesukseen, pelasti heidän henkensä, kun roomalaiset palasivat ja tuottivat tuhon vuonna 70. Ottakaamme tästä opiksemme: Koska maailmantuho on aivan edessämme, niin kysy itseltäsi: ’Kiinnitänkö minä tarkkaa huomiota Jeesuksen sanoihin? Ilmaiseeko esimerkiksi huvitteluun käyttämäni aika, asenteeni ansiotyötäni tai liiketointani kohtaan tai suhtautumiseni maalliseen koulutukseen, että olen kiinnittänyt huomiota Luukkaan 12:16–31:ssä oleviin Jeesuksen sanoihin?’
14. a) Millä tavalla Jeesus on ”pelastuksen Pääedustaja”? b) Missä merkityksessä Jeesus ’tehtiin täydelliseksi’?
14 Heprealaiskirjeen 2:10 sanoo Jeesusta ”pelastuksen Pääedustajaksi”. Hän on sellainen ensinnäkin voidelluille kristityille, jotka ovat hänen ”veljiään”. (Heprealaisille 2:11–17) Mutta myös kaikki, jotka toivovat saavansa elää paratiisimaassa, ovat riippuvaisia hänestä pelastuksen saamiseksi. Paavali kirjoitti: ”Vaikka hän oli Poika, niin hän oppi tottelevaisuuden siitä, mitä hän kärsi, ja kun hänet oli tehty täydelliseksi, hän tuli vastuunalaiseksi kaikkien häntä tottelevien ikuisesta pelastuksesta, koska Jumala on nimenomaan kutsunut häntä ylimmäiseksi papiksi.” (Heprealaisille 5:8–10) Jeesus oli tosin ollut täydellinen henkiluomus, ja maan päällä hän oli ruumiillisesti täydellinen. Jeesus täytyi kuitenkin tehdä täydelliseksi vielä muussakin merkityksessä, kun otetaan huomioon hänen tehtävänsä pappinamme. Maan päällä hän sai valmennusta: häntä kasvatettiin ja kuritettiin, ja hänen tottelevaisuutensa koeteltiin jopa kuolemaan asti. Kaikki tämä teki hänet täydelliseksi armollisena ja myötätuntoisena ylimmäisenä pappina.
Luottamus ylimmäiseen pappiimme
15. Miksi Heprealaiskirjeessä puhutaan niin paljon papeista?
15 Heprealaiskirjettä lukiessasi huomaat, että siinä puhutaan paljon papeista. Sen tarkoitus on lisätä ymmärrystämme ja arvostustamme sen ”ylimmäisen papin” suhteen, ”jonka me tunnustamme – Jeesuksen” suhteen. (Heprealaisille 3:1) Paavali selittää, että ”jokainen ihmisten keskuudesta otettu ylimmäinen pappi asetetaan ihmisten puolesta huolehtimaan Jumalaa koskevista asioista, jotta hän uhraisi lahjoja ja uhreja syntien edestä”. (Heprealaisille 5:1; 8:3) Suuri osa lakiliitosta keskittyi siihen seikkaan, että ihmiset ovat syntisiä. Sen tähden papit uhrasivat teurasuhreja heidän puolestaan, ja papit esittivät uhreja myös omien syntiensä peittämiseksi. Eläinuhrit, joita toistettiin kerta toisensa jälkeen, eivät kuitenkaan poistaneet syntiä eivätkä tehneet kenestäkään täydellistä. (Heprealaisille 7:11, 19, 27; 10:1–4, 11) Tämä osoittaa, että tarvittiin uutta liittoa samoin kuin uutta uhria ja uutta ylimmäistä pappia. – Jeremia 31:31–34.
16. Miten Jeesus vie pappina voiton israelilaisista papeista?
16 Kristus on sellainen uhri ja pappi. Jeesusta esikuvasi Melkisedek, jonka syntyperää ei Raamatussa esitetä, eikä Jeesus siksi tullut papiksi Leevistä tai Aaronista periytyvän luonnollisen polveutumisen kautta. Jumala nimitti hänet suoranaisesti. (Heprealaisille 7:1–3, 15–17; 5:5, 6) Jos kerran Jumala hyväksyy Jeesuksen täten ylimmäiseksi papiksi, niin emmekö me voi luottaa häneen täysin? Sitä paitsi hän ei kuole pian eikä tarvitse toista tilalleen, niin kuin oli Lain alaisuudessa toimivien pappien laita. Hän pystyi uhraamaan lopullisen uhrin, oman ruumiinsa; se oli täydellinen, eikä tätä uhria tarvitse koskaan toistaa. Kristus, meidän ylimmäinen pappimme, vei elämänverensä arvon taivaaseen ja esitti sen Jumalan edessä. Hän on edelleen siellä ja palvelee pappina meidän hyväksemme. – Heprealaisille 9:24–28; 10:12–18.
17. Miten se, että Jeesus on ylimmäinen pappimme, auttaa meitä?
17 Me voimme luottaa ylimmäiseen pappiimme kohdatessamme tulevan maailmantuhon. Toisin kuin Lain alaisuudessa suoritetut uhrit Kristuksen täydellinen uhri voi täysin peittää syntimme. Sitä paitsi se voi ’puhdistaa meidän omantuntomme kuolleista teoista [sekä entisistä vääristä pyrkimyksistä että mahdollisista omista yrityksistämme vanhurskauttaa itsemme Jumalan edessä] suorittaaksemme pyhää palvelusta elävälle Jumalalle’. (Heprealaisille 9:14; 10:1–4) Meidän täytyy myöntää, että ollessamme vaikeassa tilanteessa ja painostuksen alaisena puhdas omatunto Jumalan edessä on mittaamattoman arvokas. (Heprealaisille 10:19–22) Me voimme muillakin tavoin iloita siitä, että Jeesus on pysyvänä ylimmäisenä pappina taivaassa.
18. Miksi oli ja on edelleenkin hyvä tietää, että ylimmäinen pappimme on myötätuntoinen?
18 Heprealaiskirje vakuuttaa meille, että Kristus on myötätuntoinen pappi. Voit vain kuvitella, millaisia ratkaisuja heprealaiskristittyjen täytyi tehdä ja millaisia ongelmia he kohtasivat isänmaallisessa ympäristössä Jerusalemissa, kun he valmistautuivat pakenemaan, jättämään kotinsa, sukulaisensa ja työpaikkansa. Heidän ei tarvinnut kuitenkaan selviytyä täysin omin neuvoin. Paavali kirjoitti: ”Ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi suhtautua myötätuntoisesti heikkouksiimme, vaan sellainen, joka on koeteltu kaikissa suhteissa samoin kuin mekin, mutta ilman syntiä.” Se on varmasti ollut todella lohdullista heille, ja sen pitäisi lohduttaa myös meitä näinä tämän asiainjärjestelmän loppupäivinä. Kun meillä on sellainen myötätuntoinen ylimmäinen pappi, me voimme ’saada armon ja löytää ansaitsemattoman hyvyyden avuksi oikeaan aikaan’. (Heprealaisille 4:15, 16) Mikä tahansa koettelemus meitä kohdanneekin, ”hän kykenee tulemaan niiden avuksi, jotka pannaan koetukselle”. – Heprealaisille 2:17, 18.
Uskomme Täydellistäjä
19, 20. Miten Jeesus on ’uskomme Täydellistäjä’?
19 ’Jeesuksen ajattelemiseen’ liittyy erityisesti uskomme. Mainittuaan ”meidät helposti kietovan synnin” – uskon puutteen – Paavali sanoo meidän ’katsovan kiinteästi uskomme Pääedustajaan ja Täydellistäjään, Jeesukseen’. (Heprealaisille 12:1, 2) Miksi se on tärkeää tämän nykyisen asiainjärjestelmän päättymisen aikana?
20 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä esitetystä ensimmäisestä ennustuksesta lähtien Raamattu viittaa Kristukseen. Hän on monien Raamatun ennustusten ja esikuvien polttopiste. Monet Heprealaiskirjeessä mainitut Mooseksen lain piirteet olivat ”tulevan hyvän varjo”. (Heprealaisille 9:23; 10:1) Mutta ”todellisuus kuuluu Kristukselle”. (Kolossalaisille 2:17) Jeesuksen syntymä, maallinen palvelus, uhrikuolema, ylösnousemus ja papillinen palvelus taivaassa saattavat tosiaan täyttymykseen eli täydellisyyteen kaikki näitä asioita koskevat profetiat, esikuvat ja mallit.
21. Missä muussa merkityksessä Jeesus on ’uskomme Täydellistäjä’ nykyään?
21 Vaikka Paavali saattoikin tunnustaa Kristuksen ’uskomme Täydellistäjäksi’, meillä on vielä suurempi syy hänen tunnustamiseensa nykyään. Me näemme Jeesuksen ”läsnäolon ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkkiä” koskevien Jeesuksen sanojen suuremman täyttymyksen. (Matteus 24:3) Meidän uskollamme on siis vahvempi perustus. Pelastus ”tulevaan asuttuun maahan” on myös paljon lähempänä kuin Paavalin aikana. Ajatelkaamme siis jatkuvasti Jeesusta, uskomme Täydellistäjää, luottaen siihen, että Jumalasta ”tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä” uskossa. (Heprealaisille 2:5; 11:6) Kuten seuraava kirjoitus osoittaa, Heprealaiskirje voi auttaa meitä saamaan tarpeellisen uskon ja kristillisen näkemyksen, jotta voisimme saada tuon suurenmoisen palkan.
[Alaviitteet]
a Ks. ”Lukijain kysymyksiä” Vartiotornista 15. 3. 1983 s. 31.
b Paavali käytti kreikankielistä sanaa proskynéo, jota ”Uuden testamentin kreikkalais-englantilainen sanakirja” (Bauer, Arndt, Gingrich, The Greek-English Lexicon of the New Testament) sanoo ”käytetyn tarkoittamaan tapaa heittäytyä jonkun henkilön eteen ja suudella jalkoja, vaatteen helmaa, maata”. (1. Samuelin kirja 24:9; 2. Kuningasten kirja 2:15) Se voi myös merkitä ’palvomista’, ja sillä tavalla jotkin Raamatut kääntävätkin tuon Heprealaiskirjeen 1:6:ssa esiintyvän sanan. Jos tämä on tässä oikea merkitys, niin se ilmeisesti tarkoittaa suhteellista palvontaa, Jehova Jumalan palvomista hänen kirkastetun Poikansa kautta. – Vrt. Ilmestys 14:7; The Watchtower 15. 11. 1970 s. 702–704.
Osaatko selittää?
◻ Miten me olemme samankaltaisessa tilanteessa kuin ne kristityt, joille Heprealaiskirje kirjoitettiin?
◻ Miksi meillä tulee olla tasapainoinen näkemys Jeesuksesta, ja miksi meidän tulee kiinnittää huomiota hänen sanoihinsa?
◻ Miksi Heprealaiskirjeessä puhutaan paljon uhreista ja papeista?
◻ Mitä ajattelet Jeesuksesta Ylimmäisenä Pappina ja uskon Täydellistäjänä?
[Tekstiruutu s. 18]
KUMARTAA vai PALVOA
Heprealaiskirjeen 1:6:ssa oleva kreikkalainen sana proskynéo voi tarkoittaa
1) kunnioittavaa tervehdystä, kuten ’kumartamista’, Jeesukselle, jota Jehova Jumala on kunnioittanut ja jonka Hän on kirkastanut
2) Jehova Jumalan palvomista hänen pääedustajansa, hänen Poikansa Jeesuksen, kautta eli välityksellä
[Kuvat s. 19]
Jeesuksen uhrin arvo oli pysyvämpi kuin niiden uhrien arvo, joita papit uhrasivat temppelissä