Ensimmäinen Mooseksen kirja lisää uskoa, toivoa ja rohkeutta
Lokakuussa Jehovan todistajat alkavat tutkia Raamatun 1. Mooseksen kirjaa. Tätä innostavaa kertomusta tarkastellaan silloin heidän viikoittaisessa teokraattisessa palveluskoulussaan. Tämä kirjoitus julkaistaan nyt auttamaan 1. Mooseksen kirjan ymmärtämisessä, ja uskomme, että se vastaa kysymyksiin, joita sinulla saattaa olla tästä todella kiehtovasta, uskoa rakentavasta Pyhän Raamatun osasta.
JEHOVA on mieltynyt vain niihin, joilla on ehdoton usko häneen. Ja heillä on todella syytä luottaa häneen, sillä hän on ”Jumala, joka antaa toivoa”, eivätkä hänen suurenmoiset lupauksensa koskaan petä. He saattavat kuitenkin ennen niiden täyttymistä kokea vaikeuksia ja koettelemuksia. Kaikki ne, jotka ’Herraa odottavat’, voivat silti jatkuvasti olla rohkeita, koska hän varjelee aina häntä uskollisesti palvelevia. – Roomalaisille 15:13; Psalmit 31:24, 25; Heprealaisille 11:6.
Kaikki tämä käy selvästi ilmi Raamatussa olevasta 1. Mooseksen kirjasta. Sen kirjoitti Mooses Siinain erämaassa vuonna 1513 eaa. Tämä arvokas Jumalan sanan osa lisää uskoa, toivoa ja rohkeutta.
Kirjan sisältö lyhykäisyydessään
1. Mooseksen kirjan kertomus ulottuu miljardien vuosien taakse, kun se sanoo aluksi: ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan” – kaiken sen, mikä on taivaassa ja maan päällä. Maa valmistetaan ihmisasutusta varten, ja lopulta ihmiset seisovat täydellisinä Luojansa edessä. Vaikka paratiisi synnin vuoksi menetetään, Jehova antaa toivon kertomalla edeltä ”siemenestä”, joka murskaisi käärmeen pään. Vanhurskas Aabel uhraa uskossa otollisen uhrin Jumalalle, mutta hän kohtaa ensimmäisenä Jehovan todistajana marttyyrikuoleman veljensä käsissä. – 1. Mooseksen kirja 1:1–4:26.
Hanok ’vaeltaa Jumalan yhteydessä’ ja toimii sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa. Mutta olosuhteet tulevat huonommiksi, kun tottelemattomat enkelit, ”Jumalan pojat”, ottavat naisia vaimoikseen ja tuottavat jättiläisiä (nefilim). Kuitenkin täynnä uskoa, toivoa ja rohkeutta Nooa rakentaa arkin, varoittaa tulossa olevasta vedenpaisumuksesta ja lopuksi pelastuu tuhosta perheensä kanssa. Kun vedenpaisumusta edeltänyt maailma on nyt mennyt, ihmiskunta astuu uuteen aikakauteen. Mutta ajan mittaan Baabelin tornin rakentajat yrittävät tehdä itselleen nimen, mikä yritys osoittautuu turhaksi, koska Jehova sekoittaa heidän kielensä ja hajottaa heidät ympäri maapallon. – 1. Mooseksen kirja 5:1–11:9.
Toimien uskossa Jumalan ohjeiden mukaisesti Aabraham lähtee Kaldean Uurista ja alkaa asua teltoissa maassa, jonka Jehova lupaa antaa hänelle ja hänen jälkeläisilleen. Jumala ryhtyy toimiin Sodoman ja sitä lähellä sijaitsevien kaupunkien jumalattomia asukkaita vastaan. Aikanaan Jumalan lupaus toteutuu, kun Iisak syntyy. Vuosia myöhemmin Aabrahamia kuitenkin koetellaan ankarasti, kun Jehova pyytää häntä uhraamaan poikansa uhriksi. Iäkkään patriarkan ei kuitenkaan tarvitse tehdä siten, sillä enkeli pysäyttää hänet. Nyt on kuitenkin täysin selvää, että hän on uskon mies, ja hänelle vakuutetaan, että hänen siemenensä välityksellä kaikki kansat tulevat siunatuiksi. Aabrahamin rakkaan vaimon Saaran kuolema aiheuttaa hänelle surua, mutta hän voi katsoa eteenpäin varmana ylösnousemustoivosta. – 1. Mooseksen kirja 11:10–23:20; Heprealaisille 11:8–19.
Aabraham järjestää palvelijansa välityksellä Iisakin avioliiton Rebekan kanssa, joka oli Jehovaan uskova nainen. Aikanaan hän synnyttää kaksoset Eesaun ja Jaakobin. Eesau halveksii esikoisoikeuttaan ja myy sen Jaakobille, joka saa myöhemmin siunauksen isältään. Jaakob pakenee Paddan-Aramiin, jossa hän nai Leean ja Raakelin ja paimentaa heidän isänsä Laabanin lammaslaumoja noin 20 vuoden ajan ennen kuin hän lähtee perheineen sieltä pois. Myöhemmin Jaakob painiskelee enkelin kanssa, saa siunauksen ja hänen nimensä muutetaan Israeliksi. Uskon miehenä, jolla on varma toivo, Israel asuu jatkuvasti muukalaisena Kanaanin maassa, luvatussa maassa. – 1. Mooseksen kirja 24:1–37:1.
Kateus saa Jaakobin pojat myymään veljensä Joosefin orjaksi. Se että Joosef pitää Egyptissä uskollisesti ja rohkeasti kiinni Jumalan korkeista moraalivaatimuksista, johtaa hänen vangitsemiseensa. Mutta aikanaan hänet tuodaan ulos vankilasta selittämään Jehovan avulla faraon unet, jotka ennustivat seitsemän runsauden vuotta, joita seuraa seitsemän nälän vuotta. Hänestä tehdään elintarvikkeista vastaava hallintomies Egyptiin. Joosefin veljet etsivät ruokaa Egyptistä, mutta eivät tunne Joosefia. Hän koettelee heitä ensin, mutta sitten lopulta paljastaa todellisen henkilöllisyytensä. Uskollinen Jaakob tapaa jälleen kauan kadonneena olleen poikansa, ja patriarkan perhe asettuu hedelmälliseen Goosenin maahan. Jaakob siunaa kuolinvuoteellaan poikansa ja ennustaa, ettei valtikka eikä komentajansauva poistu Juudalta, kunnes tulee Siilo. Tämä ennustus antaa varman toivon suurista siunauksista tulevina vuosisatoina. Jaakobin jäännökset viedään haudattavaksi Kanaaniin, ja kun Joosef kuolee 110-vuotiaana, hänen ruumiinsa palsamoidaan vietäväksi aikanaan Luvattuun maahan. – 1. Mooseksen kirja 37:2–50:26; 2. Mooseksen kirja 13:19.
Kun luet 1. Mooseksen kirjan huolellisesti, saat paljon hyötyä tästä innostavasta uskon, toivon ja rohkeuden kertomuksesta. Sinulle saattaa kuitenkin lukiessasi herätä kysymyksiä. Jotkin näistä kysymyksistä saavat vastauksensa, kun tarkastelemme lähemmin tätä Raamatun ensimmäistä kirjaa.
Vedenpaisumusta edeltänyt maailma
●1:26 – Miten ihmisestä tehtiin Jumalan kuva ja kaltainen?
Jumalan muoto on ihmisille tuntematon. (5. Mooseksen kirja 4:15–20) Mutta ihminen tehtiin Jehovan kuvaksi ja kaltaiseksi siten, että hänelle annettiin luomisensa yhteydessä sellaiset Jumalan ominaisuudet kuin oikeudenmukaisuus, viisaus, voima ja rakkaus. (5. Mooseksen kirja 32:4; Job 12:13; Jesaja 40:26; 1. Johannes 4:8) Koska nämä ominaisuudet ovat myös Jumalan pojalla, Sanalla, Jehova sanoi hänelle sopivasti: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme.” – Johannes 1:1–3, 14.
●4:17 – Mistä Kain sai vaimonsa?
Aadamille ”syntyi poikia ja tyttäriä”. (1. Mooseksen kirja 5:4) Kain otti siksi yhden sisaristaan vaimokseen. Jumalan israelilaisille antama laki myöhemmin kielsi lihallisen veljen ja sisaren välisen avioliiton. – 3. Mooseksen kirja 18:9.
●6:6 – Missä mielessä Jehova ”katui” sitä, että hän oli tehnyt ihmiset?
Heprealainen sana, joka on tässä käännetty sanalla ”katui”, viittaa asenteen tai aikomuksen muutokseen. Jehova on täydellinen, ja siksi hän ei erehtynyt luodessaan ihmisen. Mutta hänen asenteensa vedenpaisumusta edeltänyttä pahaa sukupolvea kohtaan muuttui. Hän ei enää suhtautunut heihin ihmisten Luojana, vaan nyt hän oli heidän tuhoojansa, koska hän ei ollut mieltynyt heidän pahuuteensa. Jehova oli pahoillaan siitä, että ihmisen pahuus vaati sellaista suurta elollisten tuhoa, mutta hänen oli pakko toimia pitääkseen yllä vanhurskaita mittapuitaan. Se että hän säilytti elossa joitakin ihmisiä, osoittaa, että hänen katumisensa koski vain niitä, joiden sanat ja teot olivat pahat. – 2. Pietari 2:5, 9.
Ihmiskunta astuu uuteen aikakauteen
●8:11 – Jos vedenpaisumus tuhosi puut, mistä kyyhkynen sai öljypuun lehden?
Vedenpaisumuksen vedet vaurioittivat epäilemättä monia puita. Kuitenkin öljypuu on varsin sitkeä. Öljypuu on siksi saattanut pysyä veden alla elossa joitakin kuukausia vedenpaisumuksen aikana. Tulvavesien aletessa veden alla ollut öljypuu pääsi jälleen kuivalle maalle ja kykeni tuottamaan lehtiä, joista kyyhkynen saattoi helposti ottaa yhden. Toisaalta se öljypuun lehti, jonka kyyhkynen toi Nooalle, saattoi olla peräisin melko nuoresta, vedenpaisumuksen vesien alenemisen jälkeen nousseesta versosta.
●9:24, 25 – Miksi Nooa kirosi Kanaanin, vaikka Haam oli syyllinen?
Kanaan syyllistyi hyvin todennäköisesti jonkinlaiseen väärinkäytökseen tai luonnottomuuteen isoisänsä Nooan suhteen, ja Haam näki sen puuttumatta siihen. Sen sijaan Nooan poika Haam ilmeisesti levitti kertomusta tapahtumasta, kun taas Seem ja Jaafet toimivat peittääkseen isänsä. Siksi heitä siunattiin, ilmeinen syyllinen Kanaan kirottiin, ja sivustakatsoja ja kielikello Haam sai kärsiä häpeästä, joka hänen jälkeläisiään kohtasi. Vaikka Raamattu ei kerro kaikkia yksityiskohtia, tärkeä seikka on se, että Jehova pani Nooan esittämään ennustuksen ja Jumala huolehti sen täyttymisestä, kun kanaanilaiset, joita israelilaiset eivät tuhonneet, pantiin noiden Seemin jälkeläisten palvelijoiksi. – Joosua 9:23; 1. Kuningasten kirja 9:21.
●10:25 – Miten maan asukkaat ”jakaantuivat” Pelegin aikana?
Peleg eli vuosina 2269–2030 eaa. Hänen nimensä merkitsi ”jakautumista”, ja jos tuo nimi annettiin hänelle syntymän yhteydessä, se oli ennustus huomattavasta jakautumisesta, joka toteutui hänen elinaikanaan. Siihen aikaan ”maan asukkaat jakaantuivat”. Raamatun kertomus osoittaa, että ”hänen aikanansa” Jehova aiheutti suuren jakautumisen sekoittamalla Baabelin rakentajien kielen ja ’hajottamalla heidät yli kaiken maan’. – 1. Mooseksen kirja 11:9; ks. myös 10:1, 6, 8–10; 11:10–17.
Patriarkat joilla oli kestävä usko
●15:13 – Miten Abramin jälkeläisille ennustettu 400-vuotinen ahdistus toteutui?
Tämä ahdistuksen aika oli vuosina 1913–1513 eaa. Kun Aabrahamin poika Iisak vieroitettiin noin 5-vuotiaana vuonna 1913 eaa., hänen velipuolensa Ismael (silloin noin 19-vuotias) ’teki pilaa’ hänestä. Se kuinka vakava asia oli pilkata Aabrahamin jälkeläistä, käy ilmi siitä, miten Saara suhtautui asiaan, ja siitä, että Jehova hyväksyi hänen vaatimuksensa, jonka mukaan Haagar ja hänen poikansa Ismael oli lähetettävä pois. (1. Mooseksen kirja 21:8–14; Galatalaisille 4:29) Tämä 400-vuotinen ahdistuksen aika päättyi silloin, kun israelilaiset vapautettiin Egyptin orjuudesta vuonna 1513 eaa.
●19:30–38 – Katsoiko Jehova läpi sormiensa Lootin juopumusta ja sitä, että hänestä tuli kahden tyttärensä poikien isä?
Jehova ei hyväksy sukurutsausta sen enempää kuin juoppouttakaan. (3. Mooseksen kirja 18:6, 7, 29; 1. Korinttolaisille 6:9, 10) Sitä paitsi Aabrahamin veljenpoika Loot valitti Sodoman asukkaitten ”laittomia tekoja” ja ilmeisesti suri sitä väärää käytöstä, johon hän itse syyllistyi, sillä sydänten Tutkija piti häntä ”vanhurskaana”. (2. Pietari 2:8) Juuri se, että Lootin tyttäret juovuttivat hänet, viittaa siihen, että he ymmärsivät, ettei hän suostuisi sukupuolisuhteisiin heidän kanssaan ollessaan selvänä. Hänen tyttäristään tuntui, että koska he olivat muukalaisia maassa, tämä oli ainoa tapa estää Lootin suvun häviäminen. Tämä kertomus ei ole Raamatussa siksi, että se herättäisi eroottisia ajatuksia, vaan siksi, että se ilmaisee, millainen sukulaisuussuhde mooabilaisilla ja ammonilaisilla oli Aabrahamin jälkeläisiin, israelilaisiin.
●28:12, 13 – Mikä oli ”tikapuita” koskevan Jaakobin unen merkitys?
Nämä ”tikapuut” (jotka ovat voineet näyttää kivistä tehdyiltä nousevilta portailta) osoittivat, että maan ja taivaan välillä on kanssakäymistä. Ne osoittivat, että enkelit palvelevat Jehovan ja niiden ihmisten välillä, joilla on hänen hyväksymyksensä. – Vrt. Johannes 1:51.
●31:19 – Mitä olivat ne kotijumalat (”terafimkuvat”, UM), jotka Raakel varasti Laabanilta?
Kotijumalat olivat perheen jumalia tai jumalankuvia. Mesopotamiassa tehdyt arkeologiset löydöt osoittavat, että sellaisten kuvien omistaminen vaikutti siihen, kuka saisi perheen perinnön. Raakelilla oli mahdollisesti tämä mielessään, ja hän järkeili, että hänellä oli oikeus ottaa kotijumalat, koska hänen isänsä Laaban oli menetellyt petollisesti hänen aviomiestään Jaakobia kohtaan. (1. Mooseksen kirja 31:14–16) Mikään ei kuitenkaan osoita, että Jaakob olisi koskaan yrittänyt käyttää kotijumalia saadakseen perheen perinnön. Ja epäjumalankuvat hävitettiin viimeistään silloin, kun Jaakob hautasi kaikki vieraat jumalat, jotka hänen perheensä toi hänelle. – 1. Mooseksen kirja 35:1–4.
●44:5 – Käyttikö Joosef todella maljaa lukeakseen enteitä?
Joosef päätti koetella veljiään, jotka eivät tunteneet häntä. Hän käski siksi palvelijaansa täyttämään heidän säkkinsä ruoalla, panemaan kunkin rahan hänen säkkinsä suulle ja panemaan Joosefin hopeamaljan Benjaminin säkin suulle. Kaikessa tässä Joosef esiintyi pakanamaan hallintomiehenä. Siksi malja ja kaikki, mitä siitä sanottiin, kuului ilmeisesti juoneen. Jehovan uskollisena palvojana Joosef ei todellisuudessa käyttänyt maljaa enteiden lukemiseen eikä Benjamin myöskään ollut todellisuudessa varastanut sitä.
●49:10 – Onko valtikalla ja komentajansauvalla (UM) eroa?
Kyllä. Valtikka on sauva, jota hallitsija käyttää kuninkaallisen vallan symbolina. Komentajansauva on pitkä sauva, joka ilmaisee, että sitä pitävällä on valta komentaa. Se että Jaakob viittasi molempiin, ilmeisesti osoittaa, että Juudan sukukunnalla olisi merkittävä valta ja voima siihen asti, kunnes Siilo tulisi. Tämä Juudan jälkeläinen on Jeesus Kristus, jolle Jehova on antanut taivaallisen hallintovallan. Kristuksella on kuninkaallinen valta sekä valta komentaa. – Psalmit 2:8, 9; Jesaja 55:4; Daniel 7:13, 14.
Uskon, toivon ja rohkeuden lähde
1. Mooseksen kirja on selvästi uskon, toivon ja rohkeuden lähde. Se lisää uskoa Jehovaan ja toivoa, joka kohdistuu luvattuun siunauksia tuovaan ”siemeneen”. (1. Mooseksen kirja 3:15; 22:18) Tämä kirja auttaa meitä myös kohtaamaan tulevaisuuden varhaisten Jehovan todistajien tavoin rohkeasti.
Nuo Jumalan palvelijat ’tavoittelivat parempaa paikkaa – – taivaalle kuuluvaa’, ja Jehova ”on valmistanut heille kaupungin”. (Heprealaisille 11:15, 16) Aivan kuten he kohdistivat katseensa tulevaan Valtakuntajärjestelyyn, me voimme myös asettaa luottamuksemme siihen. Olkoon meillä lisäksi noiden varhaisten Jehovan todistajien tavoin tosi usko, toivo ja rohkeus.
[Kuva s. 25]
Jaakob ja Eesau
Joosef
Aabraham ja Iisak
Kain ja Aabel
Nooa