Syvempää näkemystä uutisiin
Eeva – tasavertainen vai täydennys?
”Kun Jumala päätti luoda uuden luomuksen, jottei ihminen [Aadam] enää olisi yksin, hän päätti tehdä ’voiman, joka on hänen kanssaan tasavertainen’, sellaisen jonka voima olisi yhtä suuri kuin miehen voima”, väittää raamatunkielten oppinut R. David Freedman Biblical Archaeology Review -lehdessä. Väite perustuu hänen uuteen tulkintaansa kahdesta 1. Mooseksen kirjan 2:18:n heprealaisesta sanasta. Heprealainen teksti on siinä käännetty seuraavasti: ”Minä teen hänelle auttajan” (katolinen Jerusalem Bible); ”Minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva” (Kirkkoraamattu); ”Minä teen hänelle avun, joka hänen tykönänsä oleman pitää” (Vanha Kirkkoraamattu); ”Minä aion tehdä hänelle auttajan hänen täydennyksekseen” (engl. ”Uuden maailman käännös”).
Freedmanin ajatus, että naisesta tehtiin ’voima, joka on miehen kanssa tasavertainen’, ei selvästikään käy yksiin useimpien oppineiden raamatunkääntäjien näkemysten kanssa. Raamatun julkaisija ja kääntäjä Birger Pearson on esittänyt ajatuksensa siitä, mistä tämän raamatunkohdan tällainen epätavallinen käännöstapa mahdollisesti johtuu. Hänen kerrotaan sanoneen, että sellaista poikkeuksellista käännöstä ”ei kukaan olisi esittänyt paitsi aivan viime aikoina” ja vasta nykyään, mikä johtuu naisten vapautusliikkeestä.
Jumalan henkeytetystä sanasta löytyy muita kohtia, jotka tukevat sitä, että naisen osa on olla ’auttaja, täydennys’. Esimerkiksi apostoli Pietari ei tukenut sellaista ajatusta, että nainen olisi tehty ’miehen kanssa tasavertaiseksi voimaksi’, vaan hän kehotti: ”Te aviomiehet, asukaa jatkuvasti samalla tavoin heidän [vaimojenne] kanssaan tiedon mukaan, osoittaen heille kunniaa niin kuin heikommalle astialle, naispuoliselle.” (1. Pietari 3:7) Naisen osa täydentäjänä ei kuitenkaan tee hänestä alempiarvoista luomusta. Hänellä on todellisuudessa ominaisuuksia, jotka täydentävät miehen ominaisuuksia Jumalan järjestelyssä. – 1. Korinttolaisille 11:3, 11, 12; Efesolaisille 5:21–33.
Kardinaalin kehotus
Kirjeessä, joka julkaistiin Hoja Diocesana -lehdessä, Madridin kardinaali Tarancón kehottaa piispoja ”muistuttamaan kristittyjä velvollisuudestaan paitsi Jumalaa ja kirkkoa kohtaan myös poliittista yhteiskuntaa kohtaan”. Miksi? Kardinaali sanoo: ”Uskon, että tämä aika [juuri ennen yleisiä vaaleja], jona elämme, vaatii esittämään selventäviä ajatuksia siitä, ettei kenenkään tulisi unohtaa velvollisuuttaan. [Vaaleissa] uskonnollisista tai isänmaallisista syistä äänestämisestä pidättymistä ei voida pitää oikeana.” Ja hän lisää: ”Me piispat haluamme isänmaallemme parasta – – ja meidän täytyy osaltamme työskennellä sen saavuttamiseksi.”
Millainen vastakohta tämä onkaan Jeesuksen Kristuksen sanoille! Hän sanoi niille, jotka olisivat kristityistä muodostuvan lauman tosi paimenia: ”Koska ette ole osa maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta, tämän vuoksi maailma teitä vihaa.” Sen sijaan, että Jeesus olisi kehottanut seuraajiaan etsimään ”isänmaamme parasta”, hän kehotti: ”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa.” – Johannes 15:19; Matteus 6:33.
Perhesuhteet nykyään
New York Times -lehdessä ilmestyi äskettäin samalla sivulla kaksi perhettä koskevaa kirjoitusta. Toinen nimeltään ”Lapsenmurhia Kiinassa” kertoo ”Kiinan päivälehdissä olleista uutisista”, jotka koskevat tyttövauvojen murhaamista ja niiden äitien huonoa kohtelua. Lehti kertoo, että hallituksen väestönkasvunrajoituspolitiikan täytäntöönpanon vuoksi ”monia tyttövauvoja on surmattu, hukutettu tai jätetty kuolemaan ja lukuisia naisia on törkeästi pahoinpidelty”.
Toinen kirjoitus nimeltään ”Vanhempien auttaminen” vastustaa Yhdysvaltain hallituksen suunnitelmaa vähentää sairaanhoitoon liittyviä sosiaalisia kustannuksia vaatimalla joissakin tapauksissa ”aikuisia perheenjäseniä huolehtimaan aikuisista sukulaisistaan”. Eräs lehden esittämä perustelu on se, että ”lapset eivät valitse vanhempiaan eivätkä päätä syntymästään. He eivät tule mihinkään sopimussuhteeseen, jossa heidän tulisi antaa quid pro quo [keskinäistä] -apua toisilleen.” Ihmisillä on oma elämänsä ja vanhuutensa, jota ajatella, eikä heitä tulisi artikkelin mukaan ’rasittaa’ iäkkäillä vanhemmillaan.
Sanomalehtimiehillä saattaa olla ihmissuhteita koskevia erilaisia ajatuksia. Mutta onko joitakin muita syitä, joiden vuoksi tyttölapsia ja heidän äitejään kohdellaan huonosti ja joiden vuoksi iäkkäitä vanhempia laiminlyödään? Kyllä, tällaista tapahtuu nykyään ainakin osittain siksi, että ihmisistä on tullut ”itserakkaita” ja sellaisia, jotka ovat ”vailla luonnollista kiintymystä”, kuten Raamattu ennusti. Sellainen asiainkehitys on lisätodiste siitä, että me elämme ”viimeisissä päivissä”. – 2. Timoteukselle 3:1–3.