Raamatun eloisat kielikuvat
VOISITKO kuvitella elämää ilman sanoja? Sanat eivät välitä ainoastaan ajatuksia, vaan ne voivat myös kiinnittää huomiotamme johonkin, herättää tunteitamme ja saada mielikuvituksemme liikkeelle. Sanat ovat muuttaneet historian kulkua.
Tämä pitää paikkansa varsinkin Raamatusta, sillä se on historian huomattavin esimerkki vaikuttavista kirjoitetuista sanoista. Miksi Raamatulla on ollut niin suuri voima? Koska se on Jumalan kirjoitettu sana ja myös koska se esittää Jumalan ajatuksia eloisalla tavalla. Se johtuu osittain siitä, että se käyttää eloisia kielikuvia.
’Niin kuin puu’
Yksinkertaisin kielikuvan esitystapa on vertaus. Yksinkertaisuudestaan huolimatta se on hyvin tehokas tapa. Mitä vertauksella tarkoitetaan? Kun sanomme ihmisestä, että hän on ”vahva kuin härkä” tai ”itsepäinen kuin aasi”, me käytämme vertauksia. Sanan ”kuin” välityksellä me vertaamme keskenään kahta sellaista, jotka ovat aivan erilaisia, mutta joilla on kuitenkin jokin merkittävä yhteinen ominaisuus, kuten voima tai itsepäisyys.
Raamattu kertoo meille esimerkiksi, että Jumalan lakia rakastava on kuin puu. Miten? ”Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.” (Psalmit 1:3) Ihminen ja puu ovat tosin aivan erilaisia. Mutta hedelmäpuu, joka on istutettu runsaiden vesien ääreen, muistutti psalmistaa voimakkaasti sellaisen ihmisen hengellisestä menestyksestä, joka ”rakastaa Herran lakia”. – Psalmit 1:2.
”Maan suola”
Metaforat ovat samanlaisia kuin vertaukset. Nekin tuovat esiin kahden aivan eri asian välisen yhtäläisyyden. Vertauksessa käytetään sanaa ”kuin”, kun taas metafora puhuu jostakin ikään kuin se olisi jokin muu.
Jeesus käytti metaforaa sanoessaan opetuslapsilleen: ”Te olette maan suola.” (Matteus 5:13) Opetuslapset eivät tietenkään olleet kirjaimellisesti suolaa. Mutta suola on säilyttävä aine. Opetuslapsilla puolestaan oli sanoma, joka auttoi monia ihmisiä säilymään elossa. Sanonnalla: ”Te olette maan suola” (metafora) Jeesus esitti asian paljon voimakkaammin kuin jos hän olisi sanonut: ”Te olette kuin suola” (vertaus).
Metaforat ovat Raamatussa erittäin yleisiä. Joitakin lisäesimerkkejä löydämme Jeesuksen sanoista: ”Minä olen ovi”; ”Te olette maailman valo. – – Loistakoon teidän valonne.” – Johannes 10:7–9, 11; Matteus 5:14–16.
”Ei päästänne – – katoa hiuskarvaakaan”
Eräs kielikuvien laji on hyperbola. Se tarkoittaa niin selvää liioittelua, että kielikuva painuu hyvin mieleen. Kun äiti sanoo lapselleen: ”Olen kieltänyt sinua miljoona kertaa tekemästä sitä!”, hän käyttää hyperbolaa.
Jeesus käytti yllättävää hyperbolaa varoittaessaan: ”Miksi sitten katsot oljenkortta, joka on veljesi silmässä, mutta et ota huomioon ortta omassa silmässäsi?” (Matteus 7:3) Etkö räpäytäkin vaistomaisesti silmiäsi lukiessasi nuo Jeesuksen sanat? Ne korostavat meille todella voimakkaasti, ettei meidän tule arvostella toisia heidän pikkuvikojensa vuoksi, koska meissä itsessämme on niin monia suuria vikoja! Jeesus käytti hyperbolaa myös puhuessaan fariseuksista, jotka ’siivilöivät hyttysen, mutta nielevät kamelin’. – Matteus 23:24.
Ehkä muistat myös sen unohtumattoman tavan, jolla Jeesus kuvaili Jehovan huolehtivan palvelijoistaan: ”Ei päästänne missään tapauksessa katoa hiuskarvaakaan.” (Luukas 21:18) Jeesus ei suinkaan tarkoittanut, että kristityn hiukset olisivat erityisen pyhät. Sen sijaan hän teki tällä hyperbolisella ilmauksellaan täysin selväksi, että hänen seuraajiaan suojeltaisiin huolimatta siitä, että he olisivat ”kaikkien vihaamia”. – Luukas 21:17.
”Kuolema hallitsi kuninkaana”
Myös personifikaatio on yksi kielikuvien laji. Me käytämme sitä puhuessamme jostakin elottomasta ikään kuin elävänä. Raamattu kertoo meille esimerkiksi, että ”kuolema hallitsi kuninkaana Aadamista aina Moosekseen asti”, ”murhe ja huokaus pakenevat” ja että ”viisaus huutaa kadulla”. (Roomalaisille 5:14; Jesaja 35:10; Sananlaskut 1:20) Kuolema, murhe, huokaus ja viisaus eivät voi todellisuudessa hallita, paeta tai huutaa. Mutta kun Raamattu puhuu niistä ikään kuin ne voisivat niin tehdä, se maalaa eloisia mielikuvia, jotka on helppo kuvitella ja muistaa.
Väärinymmärrettyjä kielikuvia
Nämä ja monet muut kielikuvat tekevät Raamatusta eloisan. Niiden ansiosta Raamatun ajatukset ikään kuin tulevat esiin sen sivuilta. Mutta kielikuviin voi liittyä myös ongelmia. Jos kielikuvia ei tunnisteta sellaisiksi, se voi johtaa väärinymmärrykseen.
Huomaatko Jeesuksen käyttävän kielikuvaa, kun hän esimerkiksi sanoo, että ”taivas ja maa tulevat katoamaan, mutta minun sanani eivät missään tapauksessa katoa”? (Matteus 24:35) Monet eivät huomaa. Heidän mielestään Jeesus tarkoitti tässä, että kerran maapallo hävitettäisiin. Mutta tällainenko oli se vaikutelma, jonka hänen kuulijansa saivat?
Tuskin. He tiesivät jo ennestään luettuaan Raamatun heprealaisia kirjoituksia, että maa pysyisi ikuisesti. (Psalmit 104:5; Saarnaaja 1:4; Jesaja 45:18) He ymmärsivät siksi, että Jeesus korosti eloisalla tavalla sanojensa pysyvyyttä. Jos Jeesuksen sanat ovat pysyvämpiä kuin taivas ja maa, jotka ovat ikuisia, niin hänen sanansa ovat totisesti pysyviä! Siinäkin tapauksessa, että mahdoton tapahtuisi ja taivas ja maa todella katoaisivat, Jeesuksen sanat eivät katoaisi. Todella vaikuttava hyperbola! – Vrt. Matteus 5:18.
Entä havaitsetko kielikuvan myös seuraavissa sanoissa: ”Auttaja, pyhä henki, jonka Isä tulee lähettämään minun nimessäni, se opettaa teille kaikki ja palauttaa mieleenne kaiken, minkä minä olen teille sanonut”? (Johannes 14:26) Jotkut ajattelevat tämän tarkoittavan sitä, että pyhä henki on todellinen persoona. Se on kuitenkin mainittu niin usein muiden persoonattomien voimien tai asioiden yhteydessä, että sellainen käsitys ei voi olla totta. (Matteus 3:11; Efesolaisille 5:18; Apostolien teot 6:3, 5; 13:52; 2. Korinttolaisille 6:4–8) Jeesus käytti selvästikin kielikuvaa, jota me sanomme personifikaatioksi.
Raamatun kielikuvat ovat todellakin tehokkaita apukeinoja toisten opettamisessa ja heidän kiinnostuksensa herättämisessä. Ne elävöittävät Jumalan sanaa. Niiden käyttö antaa myös hyvän esimerkin tehokkaasta opettamisesta.