Olivatko Aadam ja Eeva tarua vai totta?
”EIKÖ väite, jonka mukaan Aadam ja Eeva olisivat lähtöisin eläinkunnasta, ole täysin ristiriidassa Raamatun kanssa?” Tämä kysymys, jonka roomalaiskatolinen päivälehti La Croix herätti, esittää tiivistetyssä muodossa monia kristittyjä vaivaavan ongelman. He pohtivat, mitä merkitystä kristillisyydellä on, jos luominen asetetaan kyseenalaiseksi.
Ymmärtääksemme paremmin kysymyksessä olevia ongelmia meidän täytyy tarkastella, mitä Raamattu sanoo synnistä ja kuolemasta. Ensiksi meidän täytyy palata kertomukseen siitä, mitä Eedenin puutarhassa tapahtui.
Synti ja lunastus
1. Mooseksen kirjan toinen luku kertoo, että Jumala antoi ensimmäiselle ihmiselle kiellon. Hän ei saanut syödä tietystä puusta, jota kutsuttiin ”hyvän- ja pahantiedon puuksi”. (1. Mooseksen kirja 2:17) Kuten The Jerusalem Bible -raamatunkäännös selittää alaviitteessään, ihminen Jumalan kieltoa rikkoessaan omaksui oikeuden, joka ei hänelle kuulunut, ”vallan ratkaista itse, mikä on hyvää ja mikä pahaa, ja toimia sen mukaisesti, täydellisen moraalisen riippumattomuuden vaatimuksen, millä ihminen kieltäytyy tunnustamasta asemaansa luotuna olentona”.
Rikkomalla Jumalan lakia Aadam teki syntiä ja toi ihmissukuun epätäydellisyyden, mikä johti kuolemaan, kuten Jumala oli ennustanut. Koska ensimmäinen ihmispari oli menettänyt täydellisyytensä, se saattoi antaa jälkeläisilleen vain epätäydellisyyden. Kaikki Aadamin ja Eevan tulevat jälkeläiset – toisin sanoen koko ihmissuku – olisivat kuolemaan tuomittuja. – 1. Mooseksen kirja 3:6; Psalmit 51:7; Roomalaisille 5:14, 18, 19.
Miten ihmiskunta voisi koskaan enää toivoa saavansa ikuista elämää, jonka Aadam menetti? Jumalan Mooseksen kautta antamassa laissa esitetty ”henki hengestä” -periaate ilmaisi selvästi, mitä vaadittiin: Aadamin menettämän täydellisen elämän puolesta tuli uhrata toinen täydellinen elämä. (5. Mooseksen kirja 19:21) Kristillisyyden peruskivi, Jeesus, oli täysin pätevä tähän. Koska hän oli vapaa synnistä ja epätäydellisyydestä, niin hän oli ainoa, joka pystyi uhraamaan täydellisen ihmiselämän ”vastaaviksi lunnaiksi kaikkien puolesta”. (1. Timoteukselle 2:5, 6) Kristus osoitti, että tämä oli hänen maan päälle tulemisensa yksi päätarkoitus, kun hän sanoi: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan sielunsa lunnaina monien korvaukseksi.” – Matteus 20:28.
Tämä sama vaatimus – nimittäin se, että jonkun epätäydellistä ihmistä korkeamman tulee suorittaa lunastus – tehdään selväksi myös Psalmissa 49:8, jossa sanotaan ihmisen osasta seuraavaa: ”Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.” Miksi ei kukaan voi ”veljeänsä lunastaa”? Yksinkertaisesti siitä syystä, että kenenkään epätäydellinen elämä ei koskaan korvaisi Aadamin menettämää täydellistä elämää.
Kaksi painavaa todistusta
Kun tarkastelemme sitä, mitä apostoli Paavali ja Kristus itse sanoivat aiheesta, voimme ratkaista omasta puolestamme, oliko Aadamia ja Eevaa koskeva kertomus vertauskuvallinen ja olivatko he todella olemassa vai eivät.
Apostoli Paavali vertasi keskenään Aadamin ja Jeesuksen osaa selittäessään: ”Se että synti pääsi maailmaan, on yhden ainoan ihmisen [Aadamin] syytä. Synnin seurauksena tuli maailmaan kuolema. – – Kuolema on hallinnut maailmassa yhden ihmisen synnin tähden. Paljon suuremmalla syyllä ne joille Jumala on osoittanut runsasta ja ansaitsematonta armoaan vapauttamalla heidät syyllisyydestä, saavat yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, tähden elää ja hallita.” (Roomalaisille 5:12, 17, Uusi testamentti nykysuomeksi) Hän viittaa tähän samaan seikkaan eräässä toisessa kirjeessään, jossa hän kutsuu Jeesusta ”viimeiseksi Aadamiksi” osoittaen siten, että vain Jeesus voisi ostaa takaisin sen, minkä Aadam oli menettänyt. Kun Jeesus sitten oli herätetty henkielämään taivaisiin, hänestä saattoi tulla ”elämää antava henki” kaikkien pelastuvien hyväksi. (1. Korinttolaisille 15:45) Jos siis Aadam olisi pelkkä ihmisyyden symboli tai ”kollektiivinen olento”, kuten ranskankielinen Ekumeeninen raamatunkäännös (Traduction Œcuménique de la Bible) alaviitteessään asian ilmaisee, niin mitä perustetta apostoli Paavalin väitteellä olisi?
Kristus itse antoi kuitenkin tärkeimmän todistuksen 1. Mooseksen kirjan Aadamia ja Eevaa koskevan kertomuksen todenperäisyydestä viitatessaan tuohon kertomukseen, kun hänen aikansa uskonnolliset johtajat tekivät hänelle kysymyksiä. Hän julisti: ”Ettekö ole lukeneet [1. Mooseksen kirjasta], että hän, joka loi heidät, teki heidät alusta pitäen mieheksi ja naiseksi ja sanoi: ’Tästä syystä mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat olemaan yhtä lihaa’? – – minkä Jumala on sitonut yhteen, sitä älköön ihminen erottako.” (Matteus 19:4–6) Voimmeko kuvitella Jeesuksen perustelleen avioliiton pyhyyttä koskevaa opetustaan jollakin sellaisella, joka olisi pelkkää mielikuvitusta tai tarua?
Maailman viisaus vai Jumalan viisaus?
Ranskalainen jesuiittapappi Teilhard de Chardin sai aikaan yhden suurimmista muutoksista katolisessa ajattelussa. Hän ajatteli vähittäisen kehityksen johtavan lopulta henkielämään. Hänen teoriansa mukaan elämän muodot kehittyvät eläin- ja ihmisluonnon vaiheiden kautta niin, että ne on lopulta määrätty yhdistymään lopulliseen keskipisteeseen: Kristukseen. Vaikka kirkko alun perin tuomitsi tämän teorian, se sai kuitenkin monen katolisen papin hyväksymyksen. Joka tapauksessa se oli selvästi ristiriidassa Raamatun todisteitten kanssa ja aiheutti häpeää itse Jumalalle, sillä se kielsi ihmisten tarvitsevan lunastusta saadakseen takaisin täydellisen ihmiselämän.
Tämä näennäisesti tieteellinen teoria on aiheuttanut kirkolle vakavia seurauksia. Jean Rondotin kirjassa L’épopée des adamites (Eepos Aadamin jälkeläisistä) selitettiinkin: ”Kaikki kirkon piirissä, sekä papiston että maallikkojen keskuudessa, vallinneet kapinalliset tai vallankumoukselliset suuntaukset kirjaimellisesti tulvahtivat pinnalle Teilhardin murtamasta aukosta. Nyt kun Raamatun tulkinnassa sallittiin joitakin vapauksia (jopa tekstin hengen muuttamisen kustannuksella), niin miksi ei saman tien käytettäisi tilaisuutta hyväksi ja perustettaisi yksityisten mieltymysten mukaista uutta uskontoa?”
Tämän suuntauksen hedelmät näkyvät nykyään varsin selvästi. Erään huomattavan ranskalaisen laitoksen vuonna 1980 järjestämä mielipidetutkimus osoitti, että vain 40 prosenttia Ranskan katolilaisista uskoi Aadamiin ja Eevaan ja alkuperäiseen syntiin. Epäilys oli hiipinyt myös muille yhtä tärkeille alueille, sillä vain 59 prosenttia Ranskan katolilaisista uskoo nykyään Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta koskevaan kristilliseen perusoppiin.
Kehitysteorian omaksuneet eri kirkot eivät suinkaan ole pitäneet kiinni Raamatun opetuksesta, vaan ne paljastavat haluavansa ensisijaisesti omaksua suosittuja ja muodikkaita filosofioita. Paavali varoitti varhaiskristittyjä tällaisesta ajattelutavasta. Hän muistutti korinttolaisia siitä, että kristillisyydellä ei ollut mitään yhteistä hänen aikansa muodissa olevien aatteiden tai filosofioiden kanssa. Hän kirjoitti: ”Missä on viisas? Missä kirjanoppinut? Missä tämän asiainjärjestelmän väittelijä? Eikö Jumala tehnyt maailman viisautta tyhmyydeksi? – – Sillä juutalaiset pyytävät tunnusmerkkejä ja kreikkalaiset etsivät viisautta, mutta me saarnaamme paaluun pantua Kristusta, – – kansoille tyhmyyttä.” – 1. Korinttolaisille 1:20–23.
Tällaisen ”maailman viisauden” tavoitteleminen ei voi sen enempää nykyään johtaa ihmistä Jumalan tuntemukseen eikä Hänen hyväksyntänsä saamiseen. (Vrt. Johannes 17:3.) Ikuiseen elämään johtavan pelastuksen voivat saada kaikki ne, jotka hyväksyvät täysin Kristuksen uhrin, ne lunnaat, joilla hän osti takaisin Aadamin menettämän täydellisen elämän. Ihmiset voivat lähestyä Jumalaa ja saada syntinsä anteeksi ainoastaan tämän uhrin perusteella. Apostoli Pietari oli täysin vakuuttunut siitä, kun hän esitti seuraavan julistuksen Jerusalemiin kokoontuneitten uskonnollisten johtajien edessä: ”Eikä ole pelastusta kenessäkään muussa [kuin Jeesuksessa], sillä taivaan alla ei ole toista ihmisten keskuudessa annettua nimeä, jonka välityksellä meidän täytyy pelastautua.” – Apostolien teot 4:12.
Sadattuhannet ihmiset ovat jo asettaneet luottamuksensa tähän ”elämää antavaan henkeen”. He odottavat innokkaasti lähitulevaisuutta, jolloin paratiisi ennallistetaan maan päälle ja jolloin heidän maan päällä saatavaa ikuista elämää koskeva toivonsa, jonka Aadam menetti, toteutuu heille. Voit hankkia tätä tärkeää raamatullista tietoa tutkimalla Jehovan todistajien kanssa ilmaiseksi Raamattua ja olemalla läsnä heidän kristillisissä kokouksissaan, jollet ole jo tehnytkin niin. Siten saat tietää, mitä vaaditaan, jotta voi tulla yhdeksi Jeesuksen opetuslapsista. Hänen, ”viimeisen Aadamin”, kauttaan voit saada Jumalalta suurenmoisia siunauksia. – 1. Korinttolaisille 15:45; Ilmestys 21:3, 4.
[Kuva s. 6]
Jeesus vastasi täydellistä ihmistä, Aadamia