He vastasivat epäitsekkäästi Jumalan rakkauteen
”Kiittäkööt he Herraa [”Jehovaa”, UM] hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.” – PSALMI 107:8.
1. Miten apostoli Johannes korostaa rakkauden ominaisuutta ensimmäisessä kirjeessään?
”JUMALA on rakkaus.” Miten täynnä merkitystä nuo sanat ovatkaan! Ei ihme, että apostoli Johannes tunsi tarpeelliseksi toistaa ne ensimmäisessä kirjeessään. (1. Johannes 4:8, 16) Paitsi että Jehova Jumala on rakkaus, hän on myös rakkauden ruumiillistuma eli personoituma.
2. Millä tavoin Jumala ilmaisi rakkautta miehen ja naisen luomisessa ja huolenpidossaan heitä kohtaan?
2 Ajattele, millaista rakkautta Jumala ilmaisi tavassa, jolla hän loi meidät. Hyvin osuvia ovat Daavidin arvostavat sanat. Hän kirjoitti henkeytettynä psalmistana: ”Sinua minä ylistän, koska minut on tehty pelottavan ihmeellisesti.” (Psalmi 139:14, UM) Jotta me siis voisimme elää terveinä ja onnellisina, Jumala on mahdollistanut meille sen, että viisi aistiamme – näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaistimme – voivat tuottaa meille loputtomasti mielihyvää. Millaista kauneutta näemmekään kaikkialla ympärillämme olevassa luomakunnassa! Millaisia ihmeitä tarjoaakaan kasvi- ja eläinmaailman moninaisuus, puhumattakaan ihmisen ruumiin ja kasvonpiirteiden kauneudesta! Lisäksi Jumala asetti saataville mitä ilahduttavimman valikoiman hedelmiä, kasviksia ja muita ravintoaineita. (Psalmi 104:13–16) Aiheellisesti apostoli Paavali muistutti muinaisen Lystran asukkaille, että Jumala ’teki hyvää antaessaan teille sateita taivaasta ja hedelmällisiä aikoja ja täyttäessään sydämenne ruoalla ja hyvällä mielellä’. – Apostolien teot 14:17.
3. Mitä suurenmoisia ominaisuuksia Jumala on antanut meille?
3 Ajattele myös kaikkia onnelliseen perhe-elämään liittyviä siunauksia. Mieti lisäksi kaikkea sitä mielihyvää, mitä meille voivat tuottaa henkiset ja tunne-elämän kykymme: mielikuvitus, järki, muisti, omatunto ja erityisesti kyky palvoa – mikä kaikki nostaa meidät korkealle eläinten yläpuolelle; eikä meidän tulisi sivuuttaa sitä mielihyvää, minkä musiikki voi tuottaa meille. Nämä ja monet muut lahjat ovat ilmauksia Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan.
4. Mitä ilmauksia Jumalan rakkaudesta ihmiset ovat kokeneet ensimmäisten vanhempiensa rikkomuksesta lähtien?
4 Ei ole epäilystäkään siitä, että Aadam ja Eeva saivat monenlaista mielihyvää täydellisessä tilassaan Eedenin puutarhassa. (1. Mooseksen kirja 2:7–9, 22, 23) Mutta kun he eivät vastanneetkaan epäitsekkäästi kaikkiin niihin Jumalan rakkauden osoituksiin, joista he nauttivat, niin hylkäsikö Jumala koko ihmissuvun? Ei suinkaan! Aivan viipymättä hän järjesti asiat niin, että kaikki ensimmäisten vanhempiemme rikkomuksesta aiheutuvat vääryydet korjattaisiin. (1. Mooseksen kirja 3:15) Jehova on ilmaissut rakkautta myös sietämällä kärsivällisesti Aadamin epätäydellisiä jälkeläisiä. (Roomalaisille 5:12) Miten pitkään? Tähän mennessä jo noin 6 000 vuoden ajan. Aivan erityisesti on Jumala ilmaissut rakkauttaan siinä, miten hän on kohdellut palvelijoitaan. Miten hyvin ovatkaan pitäneet paikkansa sanat: ”Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa, joka pysyy armollisena tuhansille, joka antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit.” – 2. Mooseksen kirja 34:6, 7.
5. Miten Jehova osoitti rakkaudellista kärsivällisyyttä suhteissaan Israelin kansaan?
5 Miten suurta kärsivällisyyttä Jehova Jumala tosiaan osoittikaan ollessaan tekemisissä israelilaisten kanssa siitä lähtien, kun hän toi heidät esiin kansana Siinain vuoren juurella, kunnes heidän uppiniskaisuutensa pakotti hänet hylkäämään heidät kokonaan. Me luemme 2. Aikakirjan 36:15, 16:sta: ”Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti, varhaisesta alkaen, vähän väliä heille varoituksia sanansaattajainsa kautta, sillä hän sääli kansaansa ja asumustansa. Mutta he pilkkasivat Jumalan sanansaattajia ja halveksivat hänen sanaansa ja häpäisivät hänen profeettojansa, kunnes Herran viha hänen kansaansa kohtaan oli kasvanut niin, ettei apua enää ollut.” Oli kuitenkin ihmisiä, jotka vastasivat epäitsekkäästi Jehova Jumalan rakkauteen. Nähdäksemme, miten he tekivät sen, tarkastelkaamme nyt joidenkuiden näiden yksilöiden elämää. Tämän perusteella voimme nähdä, miten me itse saatamme vastata Jehovan rakkauteen hyvin käytännöllisin tavoin.
Miten Mooses osoitti epäitsekkäästi vastakaikua
6. Millä tavoin Mooseksen esimerkki oli huomattava, ja missä tehtävissä hän koki Jumalan rakkautta?
6 Mooses oli huomattava esimerkki ihmisestä, joka vastasi epäitsekkäästi Jumalan rakkauteen. Millaiset tilaisuudet odottivatkaan Moosesta faraon tyttären ottopoikana! Mutta hän valitsi mieluummin ”huonon kohtelun Jumalan kansan kanssa kuin tilapäistä nautintoa synnistä, koska hän piti Kristuksen saamaa soimausta suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita”. (Heprealaisille 11:25, 26) Yhdessä vaiheessa Mooses halusi vapauttaa veljensä, israelilaiset, Egyptin orjuudesta. Mutta he eivät arvostaneet hänen ponnistelujaan, eikä myöskään ollut koittanut Jumalan määräaika heidän vapauttamiseensa. (Apostolien teot 7:23–29) Koska Mooseksella oli usko ja epäitsekäs halu auttaa veljiään, niin vuosikymmenien kuluttua Jehova teki hänet kykeneväksi suorittamaan monia ihmeitä ja palvelemaan israelilaisia 40 vuotta Hänen asettamanaan profeettana, tuomarina, lainantajana ja välittäjänä. Palvellessaan näissä tehtävissä Mooses koki monta kertaa sen, että Jehova rakasti häntä ja hänen israelilaistovereitaan.
7. Miten Mooses vastasi Jumalan rakkauden ilmauksiin?
7 Miten Mooses vastasi Jumalan rakkauteen ja ansaitsemattomaan hyvyyteen? ’Ottiko hän vastaan Jehovan ansaitsemattoman hyvyyden ja jätti huomioon ottamatta sen tarkoituksen’? (2. Korinttolaisille 6:1) Ei suinkaan! Mooses vastasi epäitsekkäästi Jehovan häntä kohtaan ilmaisemaan rakkauteen suuntautumalla kokonaan kohti Jumalaa. Hän katsoi kaikkina aikoina Jehovaan ja hänellä oli läheinen suhde Tekijäänsä. Miten suosiollisesti Jumala puhuikaan Mooseksesta nuhdellessaan Aaronia ja Mirjamia, jotka olivat arvostelleet veljeään! Jehova tosiaan puhui Mooseksen kanssa ”suusta suuhun” ja antoi hänen katsoa ”Herran muotoa”. (4. Mooseksen kirja 12:6–8) Monista eduistaan huolimatta Mooses pysyi miehistä nöyrimpänä ja teki ”juuri niin” kuin Jehova käski. – 2. Mooseksen kirja 40:16, UM; 4. Mooseksen kirja 12:3.
8. Miten Mooses osoitti, että hän oli todella suuntautunut kohti Jumalaa?
8 Mooses osoitti epäitsekkään suuntautumisensa kohti Jumalaa myös sillä kiinnostuksella, jota hän ilmaisi Jehovan nimeä, mainetta ja puhdasta palvontaa kohtaan. Niinpä Mooses kahdessa tilaisuudessa anoi menestyksellisesti Jehovalta armoa Israelille, koska Jumalan nimi oli kyseessä. (2. Mooseksen kirja 32:11–14; 4. Mooseksen kirja 14:13–19) Kun israelilaiset sekaantuivat epäjumaliseen vasikanpalvontaan, Mooses osoitti intoa puhtaan palvonnan puolesta huutamalla: ”Joka on Herran oma, se tulkoon minun luokseni.” Sen jälkeen Mooses yhdessä rinnallaan olevien kanssa teloitti 3 000 epäjumalanpalvelijaa. Sitten hän sieti 40 vuoden ajan valittavaa ja kapinallista kansaa. Ei varmastikaan ole epäilystä siitä, että Mooses vastasi epäitsekkäästi Jumalan rakkauden ilmauksiin ja antoi siten erinomaisen esimerkin meille nykyään. – 2. Mooseksen kirja 32:26–28; 5. Mooseksen kirja 34:7, 10–12.
Daavidin erinomainen vastakaiku
9. a) Miten Daavid vastasi Jehova Jumalan rakkauteen? b) Miten me voimme Daavidin tavoin kunnioittaa Jehovaa kalleuksilla?
9 Toinen huomattava Raamatun henkilö, joka antoi erinomaisen esimerkin epäitsekkään vastakaiun osoittamisesta Jumalan rakkauteen, oli psalmista Daavid, Israelin toinen kuningas. Hänen intonsa Jehovan nimen puolesta sai hänet taistelemaan pilkkaavaa filistealaisjättiläistä Goljatia vastaan, josta Jumala antoi Daavidille voiton. (1. Samuelin kirja 17:45–51) Sama into pani Daavidin tuomaan liitonarkin Jerusalemiin. (2. Samuelin kirja 6:12–19) Ja eikö Daavidin halu rakentaa Jehovalle temppeli ollut sekin ilmaus hänen innostaan ja arvostuksestaan Jumalan rakkautta ja hyvyyttä kohtaan? Tietysti oli. Se, että Daavidilta evättiin tuo etu, ei estänyt häntä valmistelemasta hanketta ja kunnioittamasta Jehovaa antamalla henkilökohtaisesti kultaa, hopeaa ja hyvin kallisarvoisia kiviä. (2. Samuelin kirja 7:1–13; 1. Aikakirja 29:2–5) Samanlaisen epäitsekkään vastakaiun Jumalan rakkauteen tulisi saada meidät ’kunnioittamaan Jehovaa kalleuksillamme’ käyttämällä aineellisia varoja Valtakunnan etujen edistämiseen. – Sananlaskut 3:9, 10, UM; Matteus 6:33.
10. Missä suhteessa Daavidin elämänkulku oli jäljittelemisen arvoista?
10 Vaikka Daavid teki vakavia virheitä, hän osoittautui läpi elämänsä ’Jehovan sydämen mukaiseksi mieheksi’. (1. Samuelin kirja 13:14; Apostolien teot 13:22) Hänen psalminsa ovat täynnä arvostuksen ilmauksia Jumalan rakkautta kohtaan. Eräs Raamatun tietosanakirja (The International Standard Bible Encyclopædia) sanoo, että Daavid ”ilmaisi kasvavassa määrin kiitollisuutta paljon enemmän kuin kukaan muu Pyhässä Raamatussa mainittu henkilö”. Psalmista Aasaf sanoi, että Jumala ”valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista. Hän toi hänet – – kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa. Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin.” (Psalmi 78:70–72) Daavidin elämänkulku oli varmasti meille jäljittelemisen arvoista.
Jeesus Kristus, täydellinen esimerkkimme
11, 12. Miten Jeesus osoitti, että hän oli tosiaan suuntautunut kohti Jumalaa?
11 Tietysti Jeesus Kristus on paras raamatullinen esimerkki miehestä, joka vastasi epäitsekkäästi Jumalan rakkauteen. Mitä se sai Jeesuksen tekemään? Aivan ensimmäiseksi se sai hänet omistamaan Jehovalle yksinomaisen antaumuksensa. Ei ole epäilystäkään siitä, että Jeesus oli läpikotaisin suuntautunut kohti Jumalaa. Arvostus taivaallisen Isänsä rakkautta ja hyvyyttä kohtaan sai hänet olemaan todella hengellinen mies. Hänellä oli läheinen suhde Jumalaan. Jeesus oli rukouksen mies, ja hän puhui mielellään taivaalliselle Isälleen. Me luemme yhä uudelleen, että Kristus rukoili. Kerran hän vietti koko yön rukoillen. (Luukas 3:21, 22; 6:12; 11:1; Johannes 17:1–26) Vastaukseksi Jumalan rakkauteen Jeesus osoitti elämällään todeksi sen, että ’ihminen ei elä yksistään leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jehovan suusta’. Itse asiassa Isänsä tahdon tekeminen oli ruokaa hänelle. (Matteus 4:4; Johannes 4:34) Eikö meidän tulisi samoin vastata Jumalan rakkauteen omistamalla hänelle yksinomainen antaumuksemme?
12 Vastaten epäitsekkäästi Jumalan rakkauteen Jeesus Kristus kohdisti aina huomion Jumalaansa ja Isäänsä. Kun joku puhutteli Jeesusta ”Hyväksi Opettajaksi”, tämä esitti vastalauseen sanomalla: ”Kukaan ei ole hyvä paitsi yksi, Jumala.” (Luukas 18:18, 19) Jeesus korosti toistuvasti, ettei hän voisi tehdä mitään omasta aloitteestaan. Hän ei koskaan jättänyt käyttämättä tilaisuutta julistaa Isänsä nimen suuruutta, ja hän aloitti hyvin sopivasti mallirukouksensa anomuksella: ”Olkoon sinun nimesi pyhitetty.” Hän rukoili: ”Isä, kirkasta nimesi.” Ja vähän ennen kuolemaansa Kristus sanoi Isälleen: ”Minä olen kirkastanut sinut maan päällä vietyäni päätökseen sen työn, jonka olet antanut minun tehtäväkseni.” (Matteus 6:9; Johannes 12:28; 17:4) Varmasti meidän tulisi vastaukseksi Jumalan rakkauteen pyrkiä kirkastamaan Jehovaa ja rukoilla hänen pyhän nimensä pyhittämistä.
13. Miten Jumalan rakkaus kannusti Jeesusta toimimaan?
13 Kiinnittäkäämme nyt huomiota toiseen tapaan, jolla epäitsekäs vastaaminen Jumalan rakkauteen sai Jeesuksen toimimaan. Se sai hänet rakastamaan vanhurskautta ja vihaamaan vääryyttä, kuten Psalmissa 45:8 ennustettiin. (Heprealaisille 1:9) Hän oli ”uskollinen, vilpitön, saastumaton, syntisistä erotettu”. (Heprealaisille 7:26) Jeesus haastoi ilkeämieliset vastustajansa todistamaan hänet syylliseksi syntiin, mutta he eivät pystyneet siihen. (Johannes 8:46) Kahdessa tilaisuudessa hänen vihansa vääryyttä kohtaan sai hänet puhdistamaan temppelin ahneista uskonnonharjoittajista. (Matteus 21:12, 13; Johannes 2:13–17) Ja miten purevasti Jeesus tuomitsikaan ulkokultaiset uskonnolliset johtajat! Hän jopa sanoi heille, että he olivat Panettelijasta! – Matteus 6:2, 5, 16; 15:7–9; 23:13–32; Johannes 8:44.
14. Miten Jeesus Jehovan rakkauteen vastaten kohteli opetuslapsiaan?
14 Yksi tapa, jolla Jehovan rakkaus sai Jeesuksen toimimaan, voidaan nähdä hänen suhtautumisestaan apostoleihin ja muihin opetuslapsiin. Miten rakkaudellinen, kärsivällinen ja pitkämielinen hän olikaan heitä kohtaan! Heidän kilpailuhenkisyytensä on täytynyt suuresti koetella hänen kärsivällisyyttään – hehän väittelivät aivan hänen kavaltamisyöhönsä saakka siitä, kuka oli suurin. (Luukas 22:24–27) Jeesus kuitenkin aina osoittautui lempeämieliseksi ja nöyräksi sydämeltä. (Matteus 11:28–30) Tosin Juudas kavalsi Jeesuksen, Pietari kielsi hänet kolme kertaa ja muut apostolit pakenivat, kun väkijoukko tuli pidättämään häntä. Mutta hän ei koskaan katkeroitunut eikä kantanut kaunaa. Mistä tiedämme sen? Siitä, että kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen jälleen liittyi apostoliensa seuraan, hän ei antanut heille kirveleviä nuhteita heidän pelkuruudestaan. Pikemminkin hän lohdutti ja vahvisti heitä tulevaa Valtakunnan palvelusta silmällä pitäen. – Johannes 20:19–23.
15. Miten Jeesus huolehti epäitsekkäästi ihmisten aineellisista tarpeista?
15 Tarkastelkaamme vielä yhtä tapaa, jolla Jeesus Kristus vastasi epäitsekkäästi Jumalan rakkauteen. Hän teki sen uhrautumalla toisten hyväksi aina häpeälliseen ja tuskalliseen kuolemaan saakka kidutuspaalussa. (Filippiläisille 2:5–8) Jeesus huolehti ihmisten fyysisistä tarpeista ruokkimalla ihmeen avulla suuria ihmisjoukkoja ja parantamalla monia sairaita. (Matteus 14:14–22; 15:32–39) Hän pani aina toisten ihmisten edut omiensa edelle. Siksi hän saattoi sanoa: ”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla lepopaikat, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.” (Matteus 8:20) Jeesus tunsi Jumalan hengen toiminnan, kun se virtasi hänestä hänen suorittaessaan ihmeparannuksia. Mutta hän ei koskaan yrittänyt hyötyä aineellisesti sellaisen yliluonnollisen voiman käytöstä, esimerkiksi silloin kun eräs 12 vuotta verenvuotoa potenut nainen uskossa kosketti hänen päällysvaippaansa ja parani. (Markus 5:25–34) Lisäksi Jeesus ei koskaan käyttänyt yliluonnollisia voimia omaksi hyödykseen. – Vrt. Matteus 4:2–4.
16. Millä tavoin Kristus huolehti ihmisten hengellisestä tarpeesta?
16 Vaikka Jeesus epäitsekkäästi huolehti ihmisten fyysisistä tarpeista parantamalla heidän sairauksiaan ja ruokkimalla heitä ihmeen avulla, niin hän pani maallisessa palveluksessaan pääpainon Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiselle, opettamiselle ja opetuslasten tekemiselle. Vaikka hän suoritti paljon ihmeellisiä parannustekoja, häntä ei tunnettu Suurena Lääkärinä tai Ihmeidentekijänä, vaan Hyvänä Opettajana. (Matteus 4:23, 24; Markus 10:17) Jeesus sanoi itseään Opettajaksi, ja samoin sanoivat hänen opetuslapsensa ja jopa hänen vihollisensakin. (Matteus 22:16; 26:18; Markus 9:38) Ja millaisia totuuksia hän opettikaan esimerkiksi vuorisaarnassaan! (Matteus 5:1–7:29) Miten sopivia hänen kuvauksensa olivatkaan, ja miten osuvia hänen profeetalliset vertauksensa ja muut ennustuksensa! Ei ihme, että kerran Jeesusta pidättämään lähetetyt sotilaat eivät pystyneet pakottautumaan siihen, että olisivat pidättäneet hänet! – Johannes 7:45, 46.
17. a) Miten Jeesus antoi meille täydellisen mallin rakkaudesta? b) Mitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa?
17 Epäilemättä Jeesus Kristus antoi meille täydellisen esimerkin siitä, miten voimme epäitsekkäästi vastata Jumalan rakkauden osoituksiin meitä kohtaan. Jeesus antoi taivaalliselle Isälleen ensi sijan elämässään ja tunteissaan. Hän todella rakasti vanhurskautta, kohteli rakkaudellisesti apostoleitaan ja muita opetuslapsiaan ja käytti elämänsä ihmisten hengellisistä ja aineellisista tarpeista huolehtimiseen. Lopulta Jeesus kruunasi palveluksensa antamalla elämänsä lunnaiksi. (Matteus 20:28) Mutta miten on meidän laitamme? On totta, että me olemme epätäydellisiä niin kuin Mooses ja Daavid. Kuten seuraava kirjoitus osoittaa, on kuitenkin käytännöllisiä tapoja, joilla voimme jäljitellä Esimerkkiämme ja siten vastata epäitsekkäästi Jumalan rakkauden ilmauksiin.
Miten vastaisit?
◻ Miksi voidaan sanoa, että ”Jumala on rakkaus”?
◻ Miten Mooses vastasi Jumalan rakkauden ilmauksiin?
◻ Millä tavoin Daavid vastasi Jehova Jumalan rakkauteen?
◻ Millaisen esimerkin Jeesus Kristus antoi Jumalan rakkauteen vastaamisessa?
[Kuva s. 10]
Tiedätkö, miten Mooses vastasi Jumalan rakkauteen?
[Kuvat s. 12, 13]
Jeesus vastasi Jumalan rakkauteen auttamalla toisia hengellisesti ja ruumiillisesti ja antamalla elämänsä lunnaiksi