Luota Jumalan antamaan voimaan
Kohokohtia 2. Timoteuksen kirjeestä
JEHOVA antaa palvelijoilleen voimaa kestää koettelemuksia ja vainoa. Ja miten paljon Timoteus ja muut kristityt tarvitsivatkaan Jumalan antamaa voimaa! Vuonna 64 Roomassa riehui tulipalo, ja huhun mukaan keisari Nero oli syyllinen siihen. Suojellakseen itseään hän syytti kristittyjä, ja ilmeisesti tämä pani alulle vainon aallon. Todennäköisesti tuohon aikaan (noin vuonna 65) apostoli Paavali vangittiin Roomassa uudestaan. Vaikka häntä odotti kuolema, hän kirjoitti silloin toisen kirjeensä Timoteukselle.
Paavalin kirje valmisti Timoteusta vastustamaan luopioita ja pysymään lujana vainon edessä. Se kannusti häntä jatkuvasti edistymään hengellisesti ja kertoi Paavalin vankilaoloista. Tämä kirje auttaa myös lukijoitaan luottamaan Jumalan antamaan voimaan.
Kärsi pahaa ja opeta lempeästi
Jumala antaa meille voimaa kestääksemme vainoa hyvän uutisen julistajina. (1:1–18) Paavali ei koskaan unohtanut Timoteusta rukouksissaan, ja hän muisti hänen uskonsa, joka ei ollut ulkokultaista. Jumala ei antanut Timoteukselle ”pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja tervemielisyyden hengen”. Älköön hän siksi hävetkö todistaa ja kärsiä pahaa hyvän uutisen puolesta. Häntä kehotettiin myös ’pitämään kiinni niiden terveellisten sanojen mallista’, jotka hän oli kuullut Paavalilta, samoin kuin meidänkin täytyy pitää tiukasti kiinni aidosta kristillisestä totuudesta, vaikka toiset kääntyisivätkin siitä pois.
Paavalin opettamat asiat oli määrä uskoa uskollisille miehille, jotka opettaisivat toisia. (2:1–26) Timoteusta kehotettiin olemaan hyvä Kristuksen sotilas, uskollinen pahaa kärsiessään. Paavali itse kärsi vankilakahleissa hyvän uutisen saarnaamisen vuoksi. Hän kannusti Timoteusta tekemään kaikkensa osoittautuakseen Jumalalle hyväksytyksi työmieheksi välttäen tyhjiä puheita, jotka loukkaavat sitä, mikä on pyhää. Hänelle kerrottiin myös, että Herran orjan täytyy opettaa toisia lempeästi.
Saarnaa sanaa!
Jumalan antamaa voimaa tarvittaisiin viimeisten päivien kohtaamiseen ja Raamatun totuuden puolustamiseen. (3:1–17) Jumalattomien joukosta nousisi miehiä, ’jotka aina ovat oppimassa mutta jotka eivät milloinkaan kykene tulemaan totuuden täsmälliseen tuntemukseen’. Tällaiset ’pahat ihmiset ja petkuttajat menisivät yhä huonompaan suuntaan eksyttäen ja eksyen’. Timoteuksen oli kuitenkin määrä ’pysyä siinä, minkä hän oli oppinut’. Samoin meidänkin tulisi pysyä tietäen, että ”koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön”.
Timoteuksen tuli vastustaa luopioita ja suorittaa palveluksensa. (4:1–22) Hän voisi tehdä sen ’saarnaamalla sanaa’ ja pysymällä siinä. Se oli tärkeää, koska seurakunta kohtasi ”tukalan ajan” siksi, että jotkut opettivat vääriä oppeja. Jehovan todistajatkin pitävät nykyään kiinni Jumalan sanasta, saarnaavat sitä hellittämättä seurakunnassa ja sen ulkopuolella oleville ihmisille, epäedullisissakin tilanteissa. Paavali oli ’säilyttänyt uskon’, vaikka jotkut olivatkin jättäneet hänet. Mutta ’Herra valoi häneen voimaa, jotta saarnaaminen suoritettaisiin täydelleen hänen välityksellään’. Luottakaamme mekin Jumalan antamaan voimaan ja saarnatkaamme jatkuvasti hyvää uutista.
[Tekstiruutu/Kuva s. 31]
Hyvä sotilas: Paavali kehotti Timoteusta: ”Ota osaa pahan kärsimiseen hyvänä Kristuksen Jeesuksen sotilaana. Ei kukaan sotilaana palveleva sekaannu elämän kaupallisiin toimiin, jotta hän saisi sen hyväksynnän, joka pestasi hänet sotilaaksi.” (2. Timoteukselle 2:3, 4) Roomalainen jalkamies ’kärsi pahaa’ kantaessaan raskaita aseita, kirvestä, koria, kolmen päivän muonaa ja muita tarvikkeita. (Josephus, Wars of the Jews [alkuteos De bello Iudaico], 3. kirjan 5. luku) Hän ei tavoitellut taloudellisia etuja, sillä se ei olisi miellyttänyt hänen esimiestään, ja hänen kulunsa peitettiin. Samalla tavoin kristitty kärsii koettelemuksia, jotka liittyvät ”hyvänä Kristuksen – – sotilaana” olemiseen. Vaikka hän saattaakin olla ansiotyössä täyttääkseen raamatulliset velvollisuutensa, hän ei saa antaa liiallisen kietoutumisen aineellisiin asioihin saada häntä lopettamaan hengellistä sodankäyntiä. (1. Tessalonikalaisille 2:9) Todistaessaan talosta taloon hän käyttää ”hengen miekkaa, se on Jumalan sanaa”, ja auttaa ihmisiä vapautumaan uskonnollisesta erheestä. (Efesolaisille 6:11–17; Johannes 8:31, 32) Koska elämä on kyseessä, miellyttäkööt kaikki kristityt sotilaat jatkuvasti Jeesusta Kristusta ja Jehova Jumalaa tällä tavoin.