Miten veri voi pelastaa elämän?
”Valitse – – elämä, – – kuule hänen [Jumalan] ääntänsä – – sillä siinä on sinun elämäsi ja pitkä ikäsi.” – 5. MOOSEKSEN KIRJA 30:19, 20.
1. Miten tosi kristityt ovat ainutlaatuisia elämän kunnioittamisessaan?
MONET ihmiset sanovat kunnioittavansa elämää, ja sen todisteeksi he esittävät näkemyksensä kuolemanrangaistuksesta, abortista tai metsästyksestä. On kuitenkin olemassa eräs erityinen tapa, jolla tosi kristityt osoittavat kunnioitusta elämää kohtaan. Psalmissa 36:10 sanotaan: ”Sinun [Jumalan] tykönäsi on elämän lähde.” Koska elämä on lahja Jumalalta, kristityt omaksuvat hänen näkemyksensä elämänverestä.
2, 3. Miksi meidän tulisi ottaa Jumala huomioon suhtautumisessamme vereen? (Apostolien teot 17:25, 28)
2 Elämämme riippuu verestä, joka kuljettaa happea elimistöömme, poistaa hiilidioksidia, auttaa meitä mukautumaan lämpötilan muutoksiin ja taistelemaan sairauksia vastaan. Elämämme Antaja suunnitteli ja antoi myös suurenmoisen, elämää ylläpitävän nestekudoksen, jota kutsutaan vereksi. Tämä heijastaa hänen jatkuvaa kiinnostustaan ihmiselämän säilyttämiseen. – 1. Mooseksen kirja 45:5; 5. Mooseksen kirja 28:66; 30:15, 16.
3 Sekä kristittyjen että muiden ihmisten tulisi kysyä itseltään: ’Voiko veri pelastaa elämäni vain luonnollisten toimintojensa välityksellä, vai voisiko veri pelastaa elämän kauaskantoisemmalla tavalla?’ Useimmat ihmiset kyllä tajuavat, mikä yhteys on elämän ja veren normaalien toimintojen välillä, mutta asiaan liittyy todellisuudessa paljon enemmänkin. Sekä kristittyjen, muslimien että juutalaisten etiikka keskittyy Elämänantajaan, joka on ilmaissut kantansa elämästä ja verestä. Luojallamme on tosiaan paljon sanottavaa verestä.
Jumalan horjumaton kanta verestä
4. Mitä Jumala sanoi verestä varhain ihmisen historiassa?
4 Veri mainitaan Jumalan sanassa Raamatussa yli 400 kertaa. Varhaisimpiin noista maininnoista kuuluu Jehovan säädös: ”Teidän ravintonanne on kaikki mikä elää ja liikkuu. – – Mutta lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänveri, te ette saa syödä.” Hän lisäsi: ”Minä varmasti vaadin tekemään tilin elämänverestänne.” (1. Mooseksen kirja 9:3–5, New International Version) Jehova sanoi näin Nooalle, josta ihmisperhe on lähtöisin. Koko ihmiskunnalle tehtiin siten tiettäväksi, että Luoja katsoo veren edustavan elämää. Jokaisen, joka väittää tunnustavansa Jumalan Elämänantajaksi, pitäisi siksi tajuta, että Hänellä on luja kanta elämänveren käyttöön.
5. Mikä oli ensisijainen syy siihen, että israelilaiset eivät ottaneet verta?
5 Jumala mainitsi jälleen veren antaessaan Israelille sen lakikokoelman. Juutalaisen Tanakh-käännöksen mukaan 3. Mooseksen kirjan 17:10, 11:ssä sanotaan: ”Jos joku Israelin huoneesta tai niistä muukalaisista, jotka asuvat heidän keskuudessaan, ottaa yhtään verta, minä käännän kasvoni sitä ihmistä vastaan, joka ottaa verta, ja minä hävitän hänet hänen suvustaan. Sillä lihan elämä on veressä.” Tuon lain noudattamisesta saattoi olla terveydellistä hyötyä, mutta siihen liittyi paljon muutakin. Pitämällä verta erityisessä arvossa israelilaisten piti osoittaa, että heidän elämänsä riippui Jumalasta. (5. Mooseksen kirja 30:19, 20) Pääsyy siihen, että heidän piti karttaa veren ottamista, ei ollut sen mahdollinen epäterveellisyys, vaan se, että verellä oli erikoismerkitys Jumalalle.
6. Miksi voimme olla varmoja siitä, että Jeesus kannatti Jumalan näkemystä verestä?
6 Mikä on kristillinen kanta ihmiselämän pelastamiseen verellä? Jeesus tiesi, mitä hänen Isänsä oli sanonut veren käytöstä. Jeesus ”ei tehnyt mitään väärää, [eikä] hänen huuliltaan tavattu petosta”. Se merkitsee sitä, että hän noudatti täydellisesti Lakia, myös verta koskevaa lakia. (1. Pietari 2:22, Knox) Siten hän asetti mallin seuraajilleen, ja siihen sisältyi malli elämän ja veren kunnioittamisesta.
7, 8. Miten kävi selväksi, että verta koskeva Jumalan laki soveltuu kristittyihin?
7 Historia osoittaa, mitä tapahtui myöhemmin, kun kristittyjen hallintoelimen kokouksessa päätettiin, tuliko kristittyjen pitää kaikki israelilaisille annetut lait. Jumalan ohjauksessa tuo hallintoelin sanoi, että kristityt eivät ole velvollisia pitämään Moosekselle annettua lakikokoelmaa, mutta että heidän on ’välttämätöntä karttaa epäjumalille uhrattua ja verta ja sitä, mikä on kuristettua [lihaa, josta verta ei ole vuodatettu], sekä haureutta’. (Apostolien teot 15:22–29) Siten tehtiin selväksi, että veren karttaminen on moraalisesti yhtä tärkeää kuin epäjumalanpalveluksen ja törkeän moraalittomuuden karttaminen.a
8 Varhaiskristityt pitivät kiinni tästä Jumalan asettamasta kiellosta. Englantilainen tutkija Joseph Benson huomautti tästä asiasta: ”Tätä verensyömiskieltoa, joka annettiin Nooalle ja kaikille hänen jälkeläisilleen ja joka toistettiin israelilaisille – – ei ole koskaan kumottu, vaan se on päinvastoin vahvistettu Uudessa testamentissa, Apostolien tekojen 15. luvussa; ja on siten jatkuvasti voimassa pysyvä velvollisuus.” Mutta sulkisiko se, mitä Raamattu sanoo verestä, pois sen nykyaikaiset lääketieteelliset käyttötavat, esimerkiksi verensiirrot, joita ei tunnettu Nooan eikä apostolien aikoina?
Veri lääketieteessä tai lääkkeenä
9. Miten verta käytettiin lääketieteellisesti muinaisina aikoina ja minkä kristillisen asenteen vastakohdaksi?
9 Veren lääketieteellinen käyttö ei suinkaan ole nykyaikainen keksintö. Reay Tannahillin kirjassa Flesh and Blood osoitetaan, että ”verta pidettiin erittäin tehokkaana spitaalin parannuskeinona” Egyptissä ja muualla lähes 2 000 vuoden ajan. Roomalaiset uskoivat, että epilepsia voitiin parantaa ottamalla ihmisverta. Tertullianus kirjoitti tästä veren ”lääketieteellisestä” käytöstä: ”Ajatelkaa niitä, jotka ahneesti janoten ottavat näytännössä areenalla pahojen rikollisten tuoretta verta – – ja vievät sen pois parantaakseen kaatumatautinsa.” Tämä oli jyrkkä vastakohta kristittyjen menettelylle: ”Meillä ei ole eläintenkään verta aterioillamme – –. Kristittyjen oikeudenkäynneissä te tarjoatte heille makkaroita, jotka ovat täynnä verta. Olette tietenkin varsin hyvin selvillä siitä, että [se] on heille laitonta.” Ajattele mitä se merkitsi: varhaiskristityt halusivat mieluummin antautua kuoleman vaaraan kuin ottaa verta, joka edusti elämää. – Vrt. 2. Samuelin kirja 23:15–17.
10, 11. Miksi voidaan sanoa, että verta koskeva Jumalan mittapuu kieltää verensiirron ottamisen?
10 Tuolloin ei tietenkään siirretty verta, sillä verensiirtoja alettiin kokeilla vasta 1500-luvun alun lähetessä. Mutta 1600-luvulla Kööpenhaminan yliopiston anatomian professori esitti vastalauseensa: ’Ne, jotka itsepintaisesti käyttävät ihmisverta sisäisenä parannuskeinona sairauksiin, näyttävät käyttävän sitä väärin ja tekevän vakavaa syntiä. Ihmissyöjät tuomitaan. Miksi emme inhoa niitä, jotka tahraavat kurkkunsa ihmisverellä? Sama pitää paikkansa vieraan veren saamisesta verisuoneen tehdystä viillosta joko suun kautta tai verensiirron välinein. Jumalan laki pitää tällaisen toimenpiteen tekijöitä kauhun vallassa.’
11 Ihmiset näkivät siis menneinäkin vuosisatoina, että Jumalan laki kielsi sekä veren ottamisen suoniin että sen nauttimisen suun kautta. Tämän tajuaminen voi auttaa ihmisiä nykyään ymmärtämään Jehovan todistajien asennetta, joka on sopusoinnussa Jumalan kannan kanssa. Vaikka tosi kristityt antavat suuren arvon elämälle ja arvostavat lääketieteellistä hoitoa, he kunnioittavat elämää Luojalta saatuna lahjana eivätkä siksi yritä ylläpitää elämää ottamalla elimistöönsä verta. – 1. Samuelin kirja 25:29.
Pelastaako se elämää lääketieteellisesti ajatellen?
12. Mitä seikkoja järkevät ihmiset voivat johdonmukaisesti harkita verensiirtojen suhteen?
12 Asiantuntijat ovat vuosikausien ajan väittäneet, että veri pelastaa ihmishenkiä. Lääkärit voivat kertoa, miten jollekulle sellaiselle, joka kärsi äkillisestä verenhukasta, tehtiin verensiirto, ja hänen tilansa parani. Ihmiset saattavatkin siksi ihmetellä: ’Miten viisas tai epäviisas kristillinen näkemys on lääketieteelliseltä kannalta katsottuna?’ Ennen kuin järkevä ihminen harkitsee mitään merkittävää lääketieteellistä toimenpidettä, hän ottaa selvää sekä mahdollisista eduista että vaaroista. Mitä on sanottava verensiirroista? Tosiasia on, että verensiirtoihin liittyy valtavasti vaaroja. Ne voivat olla jopa hengenvaarallisia.
13, 14. a) Mainitse joitakin tapoja, joilla verensiirrot ovat osoittautuneet vaarallisiksi. b) Miten paavin kokemus valaisee veren terveydellisiä vaaroja?
13 Äskettäin tohtorit L. T. Goodnough ja J. M. Shuck huomauttivat: ”Lääkärikunta on kauan ollut selvillä siitä, että vaikka verivarastot ovat niin turvallisia kuin ne nykyisen tietomme mukaan voivat olla, verensiirtoon on aina liittynyt riski. Useimmin esiintyvä verensiirron komplikaatio on edelleenkin non-A, non-B -tyyppinen hepatiitti (NANBH); muihin mahdollisiin komplikaatioihin sisältyvät B-hepatiitti, isoimmunisaatio, verensiirron vastareaktio, vastustuskyvyn heikentyminen ja veren liiallinen rautapitoisuus.” Arvioidessaan ’varovaisesti’ vain yhtä näistä vakavista vaaroista selostus lisäsi: ”On odotettavissa, että vuosittain suunnilleen 40 000 ihmistä [yksistään Yhdysvalloissa] saa NANBH:n ja että peräti 10 % näistä saa kirroosin ja/tai maksasyövän.” – The American Journal of Surgery, kesäkuu 1990.
14 Kun yhä useammat tietävät, että verensiirroissa käytettävästä verestä voi saada jonkin sairauden, ihmiset ovat alkaneet tarkistaa käsitystään verensiirroista. Esimerkiksi kun paavia oli ammuttu vuonna 1981, häntä hoidettiin sairaalassa, ja sitten hänet päästettiin kotiin. Myöhemmin hän joutui takaisin sairaalaan kahdeksi kuukaudeksi, ja hän oli niin vakavasti sairas, että hän näytti joutuvan eläkkeelle invalidina. Miksi? Hän oli saanut hänelle annetusta verestä sytomegalovirustartunnan. Jotkut saattavat kysyä: ’Jos edes paaville annettu veri ei ole turvallista, niin miten on meille tavallisille ihmisille annettujen verensiirtojen laita?’
15, 16. Miksi verensiirrot eivät ole turvallisia, vaikka veri olisikin tutkittu sairauksien varalta?
15 ’Eikö verta sitten voi tutkia sairauksien varalta?’ voi joku kysyä. Tarkastelkaamme esimerkiksi tutkimuksia, joilla pyritään estämään hepatiitti B:n kulkeutuminen verensiirrossa. Patient Care -lehti (28.2.1990) kirjoitti: ”Verensiirtojen jälkeisen hepatiitin esiintyminen väheni, kun verta alettiin [sen] varalta yleisesti tutkia, mutta hepatiitti B aiheuttaa yhä 5–10 % verensiirron jälkeisistä hepatiittitapauksista.”
16 Tällaisten kokeiden epäluotettavuuden osoittaa toinenkin verensiirtoon liittyvä riski – aids. Maailmanlaajuinen aids-pandemia on rajusti herättänyt ihmiset huomaamaan saastuneen veren vaarat. Nykyään on tosin kokeita, joiden avulla veressä voidaan nähdä merkkejä tästä viruksesta. Verta ei kuitenkaan tutkita kaikkialla, ja näyttää siltä, että ihmiset voivat kantaa aids-virusta veressään vuosikausia, ilman että se paljastuu nykyisissä kokeissa. Potilaat voivat siis saada aidsin – ja ovat saaneet aidsin – tutkitusta verestä, joka on läpäissyt kokeet!
17. Miten verensiirrot voivat aiheuttaa vahinkoa, joka ei ehkä ilmene heti?
17 Tohtorit Goodnough ja Shuck mainitsivat myös ”vastustuskyvyn heikkenemisen”. Todisteita saadaan tosiaan yhä enemmän siitä, että sellainenkin veri, jonka sopivuus on asianmukaisesti testattu, voi vaurioittaa potilaan immuunijärjestelmää ja avata siten tien syövälle ja kuolemalle. Muuan kanadalainen tutkimus ”potilaista, joilla oli syöpä pään tai kaulan alueella, osoitti niiden, jotka saivat verensiirron kasvaimen poiston aikana, kärsineen jälkeenpäin merkittävästä vastustuskyvyn heikkenemisestä”. (The Medical Post, 10.7.1990) Etelä-Kalifornian yliopiston lääkärit olivat raportoineet: ”Kaikkien kurkunpääsyöpälajien uusimistiheys oli 14 % niillä, jotka eivät saaneet verta, ja 65 % niillä, jotka saivat sitä. Suuontelon, nielun ja nenän tai sen sivuontelon syövän uusimistiheys oli 31 % niillä, joille ei tehty verensiirtoa, ja 71 % niillä, joille annettiin verta.” (Annals of Otology, Rhinology & Laryngology, maaliskuu 1989) Vastustuskyvyn heikkeneminen näyttää myös olevan perimmäinen syy siihen, että ne potilaat, joille annetaan leikkauksen yhteydessä verta, saavat paljon todennäköisemmin tartuntoja. – Ks. sivulla 10 olevaa kehystettyä tekstiä.
Onko verelle vaihtoehtoja?
18. a) Mihin verensiirtoihin liittyvät vaarat saavat lääkärit kiinnittämään huomionsa? b) Mitä tietoja vaihtoehdoista voisit antaa lääkärillesi?
18 Jotkut voivat ajatella: ’Verensiirrot ovat vaarallisia, mutta onko olemassa mitään vaihtoehtoja?’ Me haluamme ilman muuta saada tehokasta, korkealaatuista lääketieteellistä hoitoa, joten onko olemassa hyväksyttyjä ja tehokkaita keinoja ratkaista vakavia lääketieteellisiä ongelmia käyttämättä verta? Onneksi näin on. The New England Journal of Medicine -lehti (7.6.1990) kirjoitti: ”Lääkärit, jotka tuntevat yhä paremmin [aidsin] ja muiden verensiirron välityksellä tarttuvien sairauksien vaarat, harkitsevat uudelleen verensiirtojen vaaroja ja etuja ja siirtyvät käyttämään vaihtoehtoja, joihin sisältyy ylipäänsä verensiirtojen karttaminen.”b
19. Miksi voit luottaa siihen, että voit kieltäytyä verestä ja silti saada menestyksellistä lääkärinhoitoa?
19 Jehovan todistajat ovat jo kauan kieltäytyneet verensiirroista, eivät ensisijaisesti terveysvaarojen vuoksi, vaan tottelevaisuudesta verta koskevaa Jumalan lakia kohtaan. (Apostolien teot 15:28, 29) Taitavat lääkärit ovat kuitenkin menestyksellisesti hoitaneet Jehovan todistaja -potilaita ilman verensiirtoja ja niihin liittyviä vaaroja. Vain yhtenä monista lääketieteen kirjallisuudessa mainituista esimerkeistä Archives of Surgery -julkaisu (marraskuu 1990) käsitteli sellaisille todistajapotilaille tehtyä sydämensiirtoa, joiden omatunto salli tuon toimenpiteen, kun se tehtiin käyttämättä verta. Raportissa sanottiin: ”Yli 25 vuoden aikana Jehovan todistajille suoritetuista sydänleikkauksista saadun kokemuksen ansiosta on saavutettu ratkaiseva vaihe, jossa onnistuneita sydämensiirtoja voidaan tehdä käyttämättä verituotteita. – – Leikkauksien yhteydessä ei sairaalassaoloaikana sattunut kuolemantapauksia, ja varhaisissa seurantatutkimuksissa ei ole ilmennyt, että nämä potilaat olisivat olleet alttiimpia siirretyn elimen voimakkaammille hylkimisreaktioille.”
Kallisarvoisin veri
20, 21. Miksi kristittyjen tulisi varoa kehittämästä asennetta: ”Veren käyttö on huonoa lääketiedettä”?
20 Meidän jokaisen täytyy kuitenkin esittää itsellemme sisintämme tutkiva kysymys. ’Jos olen päättänyt, etten ota verensiirtoja, niin mistä se johtuu? Mikä on rehellisesti ajatellen ensisijainen, perimmäinen syyni?’
21 Olemme jo todenneet, että veren käytölle on todellisia vaihtoehtoja, joita käytettäessä ihminen ei joudu alttiiksi verensiirtoihin liittyville monille vaaroille. Esimerkiksi hepatiitin ja aidsin vaara on saanut monet kieltäytymään ottamasta verta ei-uskonnollisistakin syistä. Jotkut ovat kovin äänekkäitä tässä asiassa, ikään kuin he marssisivat kantaen julistetta: ”Veren käyttö on huonoa lääketiedettä.” On mahdollista, että joku kristitty joutuisi vedetyksi mukaan tuolle marssille. Mutta se on umpikujaan johtava marssi. Miten niin?
22. Mikä todellisuudentajuinen näkemys elämästä ja kuolemasta meidän täytyy omaksua? (Saarnaaja 7:3)
22 Tosi kristityt ymmärtävät, että kaikkein parhaimmassakin hoidossa hienoimmissakin sairaaloissa ihmiset jossain vaiheessa kuolevat. Ihmiset kuolevat, annettiinpa heille verensiirtoja tai ei. Tämän sanominen ei ilmennä kohtalouskoa. Se on todellisuuden tajuamista. Kuolema on nykyään yksi elämän tosiasioista. Ihmiset, jotka jättävät verta koskevan Jumalan lain huomioon ottamatta, kärsivät usein veren vuoksi heti tai myöhemmin. Verensiirto jopa aiheuttaa joidenkuiden kuoleman. Silti, kuten meidän kaikkien täytyy tajuta, nekään, jotka säilyvät hengissä verensiirroista, eivät ole saaneet ikuista elämää, joten veri ei pelasta heidän elämäänsä pysyvästi. Toisaalta useimmat niistä, jotka uskonnollisista ja/tai lääketieteellisistä syistä kieltäytyvät verestä mutta hyväksyvät vaihtoehtoiset hoitomuodot, voivat lääketieteellisesti katsoen erittäin hyvin. He voivat siten jatkaa elämäänsä useita vuosia – mutta eivät loputtomiin.
23. Miten verta koskevat Jumalan lait liittyvät siihen, että me olemme syntisiä ja tarvitsemme lunastusta?
23 Se että kaikki nykyään elävät ihmiset ovat epätäydellisiä ja kuolevat vähitellen, johtaa meidät verta koskevien Raamatun lausuntojen keskeiseen totuuteen. Jumala kielsi koko ihmiskuntaa syömästä verta. Miksi? Koska se edustaa elämää. (1. Mooseksen kirja 9:3–6) Hän sisällytti lakikokoelmaan lakeja, jotka tähdensivät sitä tosiasiaa, että kaikki ihmiset ovat syntisiä. Jumala kertoi israelilaisille, että he saattoivat eläinuhreja uhraamalla osoittaa, että he tarvitsivat syntiensä peittämistä. (3. Mooseksen kirja 4:4–7, 13–18, 22–30) Vaikka hän ei vaadikaan sitä nykyään, sillä on merkitystä nyt. Jumalan tarkoitus oli antaa uhri, joka sovittaisi täysin kaikkien uskovien synnit: lunnaat. (Matteus 20:28) Siksi meillä täytyy olla Jumalan näkemys verestä.
24. a) Miksi olisi erehdys pitää terveydellisiä vaaroja vereen liittyvänä keskeisenä seikkana? b) Minkä tulisi todellisuudessa olla veren käyttöä koskevan näkemyksemme pohjana?
24 Olisi erehdys keskittyä pääasiassa veren terveysvaaroihin, sillä Jumala ei kiinnittänyt päähuomiota niihin. Israelilaiset saattoivat hyötyä jossain määrin terveydellisesti siitä, etteivät ottaneet verta, kuten he saattoivat hyötyä myös siitä, etteivät syöneet sikojen tai haaskaeläinten lihaa. (5. Mooseksen kirja 12:15, 16; 14:7, 8, 11, 12) Muista kuitenkin, että kun Jumala antoi Nooalle luvan syödä lihaa, hän ei kieltänyt sellaisten eläinten lihan syömistä. Mutta hän sääti, että ihmiset eivät saa syödä verta. Jumala ei siis kiinnittänyt päähuomiota mahdollisiin terveydellisiin vaaroihin. Se ei ollut tärkeintä hänen verta koskevassa säädöksessään. Hänen palvojiensa oli määrä kieltäytyä pitämästä elämäänsä yllä veren avulla, ei ensisijaisesti siksi, että toisin toimiminen olisi ollut epäterveellistä, vaan siksi, että se olisi ollut epäpyhää. He eivät kieltäytyneet ottamasta verta sen vuoksi, että se oli saastunutta, vaan siksi, että se oli kallisarvoista. Vain uhriveren kautta he saattoivat saada anteeksiannon.
25. Miten veri voi pelastaa elämän pysyvästi?
25 Sama pitää paikkansa meistä. Apostoli Paavali selitti Efesolaiskirjeen 1:7:ssä: ”Hänen [Kristuksen] välityksellään meillä on vapautus lunnaiden perusteella hänen verensä kautta, niin, hairahdustemme anteeksianto hänen ansaitsemattoman hyvyytensä rikkauden mukaan.” Jos Jumala antaa jonkun synnit anteeksi ja pitää häntä vanhurskaana, niin hänellä on odote loputtomasta elämästä. Jeesuksen lunastusveri voi siis pelastaa elämän pysyvästi, ikuisiksi ajoiksi.
[Alaviitteet]
a Säädös päättyi sanoihin: ”Jos te pysytte huolellisesti erossa näistä, niin tulette menestymään. Hyvää vointia teille!” (Apostolien teot 15:29) Toivotus ”Hyvää vointia teille” ei ollut lupaus, joka olisi tarkoittanut: ’Jos kartatte verta ja haureutta, niin olette terveempiä.’ Se oli yksinkertaisesti vain kirjeen lopputervehdys, niin kuin meidän sanamme ’Näkemiin’.
b Monia hyviä verensiirron vaihtoehtoja tarkastellaan Jehovan todistajien vuonna 1990 julkaisemassa kirjasessa Miten veri voi pelastaa elämäsi?.
Osaatko selittää?
◻ Mikä on pääsyy, jonka vuoksi Jehovan todistajat kieltäytyvät verensiirroista?
◻ Mitkä todisteet vahvistavat sen, että Raamatun kanta vereen ei ole lääketieteellisesti järjetön?
◻ Miten lunnaat liittyvät verta koskevaan Raamatun lakiin?
◻ Mikä on ainoa tapa, jolla veri voi pysyvästi pelastaa elämän?
[Tekstiruutu s. 10]
VERENSIIRTO JA TARTUNTA
Tutkittuaan perusteellisesti, saattavatko verensiirrot altistaa potilaan tartunnalle, tri Neil Blumberg tuli seuraavaan johtopäätökseen: ”12:sta [asiaa koskevasta] kliinisestä tutkimuksesta 10:ssä havaittiin, että verensiirto merkittävällä tavalla ja riippumattomasti liittyi kasvaneeseen bakteeri-infektiovaaraan – –. Lisäksi joskus kauan ennen leikkausta annettu verensiirto voi heikentää potilaan vastustuskykyä tartunnalle, jos verensiirron immunologiset vaikutukset kestävät niin kauan kuin joissakin tutkimuksissa annetaan ymmärtää – –. Jos tätä aineistoa voidaan laajentaa ja jos se voidaan vahvistaa, näyttää siltä, että akuutit leikkauksen jälkeiset tartunnat voisivat olla yleisin yksittäinen merkittävä komplikaatio, joka liittyy ihmisestä toiseen siirrettävään vereen.” – Transfusion Medicine Reviews, lokakuu 1990.
[Kuva s. 8]
Suurennettuja punaisia verisoluja. ”Jokaisessa litran miljoonasosassa verta on 4–6 miljoonaa punasolua.” – ”The World Book Encyclopedia”
[Lähdemerkintä]
Kunkel-CNRI/PHOTOTAKE NYC