Pysy lujana Jumalan antaman vapauden puolesta!
”Sellaiseen vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää sen tähden lujina älkääkä antako sitoa itseänne jälleen orjuuden ikeeseen.” – GALATALAISILLE 5:1.
1, 2. Miten Jumalan antama vapaus menetettiin?
JEHOVAN kansa on vapaa. Mutta se ei etsi riippumattomuutta Jumalasta, sillä se merkitsisi Saatanan orjuutta. Se arvostaa läheistä suhdettaan Jehovaan ja iloitsee vapaudesta, jonka hän sille antaa.
2 Ensimmäiset vanhempamme, Aadam ja Eeva, menettivät Jumalan antaman vapauden tekemällä syntiä ja tulemalla synnin, kuoleman ja Panettelijan orjiksi. (1. Mooseksen kirja 3:1–19; Roomalaisille 5:12) Saatanahan saattoi koko maailman synnin tielle, joka johtaa tuhoon. Mutta ne, jotka pysyvät lujina Jumalan antaman vapauden puolesta, vaeltavat ikuiseen elämään johtavalla tiellä. – Matteus 7:13, 14; 1. Johannes 5:19.
Vapaus orjuudesta
3. Minkä toivon Jumala toi esiin Eedenissä?
3 Jehovan tarkoitus oli, että hänen nimeään kunnioittavat ihmiset vapautettaisiin Saatanan, synnin ja kuoleman orjuudesta. Tämä toivo tuotiin esiin, kun Jumala sanoi Saatanan Eedenissä käyttämälle käärmeelle: ”Minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” (1. Mooseksen kirja 3:14, 15) Jeesusta Kristusta, Jehovan taivaallisesta järjestöstä olevaa Siementä, pistettiin kantapäähän, kun hän kuoli paalussa, mutta näin Jumala antoi lunastusuhrin vapauttaakseen uskovan ihmiskunnan synnistä ja kuolemasta. (Matteus 20:28; Johannes 3:16) Aikanaan Jeesus murskaa Saatanan, alkuperäisen Käärmeen, pään. – Ilmestys 12:9.
4. Mikä vapaus oli Aabrahamilla, ja mitä Jehova lupasi hänelle?
4 Noin 2 000 vuotta Eedenissä annetun lupauksen jälkeen ”Jehovan ystävä” Aabraham totteli Jumalaa ja lähti Uurin kaupungista toiseen paikkaan. (Jaakob 2:23; Heprealaisille 11:8) Siten hän sai Jumalan antaman vapauden eikä enää elänyt Saatanan maailman, sen väärän uskonnon, turmeltuneen politiikan ja ahneen kauppamaailman, orjana. Jumala lisäsi Eedenissä esitettyyn ennustukseen lupauksia, joiden mukaan kaikki sukukunnat ja kansakunnat tulisivat siunatuiksi Aabrahamin ja hänen Siemenensä välityksellä. (1. Mooseksen kirja 12:3; 22:17, 18) Aabraham oli vapaa tuomiosta, koska hän ”uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi”. (1. Mooseksen kirja 15:6) Samoin luja suhde Jehovaan saa nykyään aikaan Jumalan antaman vapauden tuomiosta ja Saatanan vallassa olevan maailman orjuudesta.
Vaikuttava vertauskuvallinen näytelmä
5. Mihin olosuhteisiin Iisakin syntymä liittyi?
5 Järjestääkseen Aabrahamille siemenen hänen hedelmätön vaimonsa Saara tarjosi hänelle palvelustyttönsä Haagarin lapsen synnyttäjäksi. Haagarin kautta Aabraham sai Ismaelin, mutta Jumala ei valinnut tätä luvatuksi Siemeneksi. Sen sijaan Aabrahamin ollessa 100-vuotias ja Saaran 90-vuotias Jehova mahdollisti sen, että he saivat pojan, joka nimitettiin Iisakiksi. Kun Ismael pilkkasi Iisakia, Haagar ja hänen poikansa lähetettiin pois, niin että Aabrahamin poika, jonka hän oli saanut vapaasta vaimosta Saarasta, jäi Aabrahamin kiistattomaksi siemeneksi. Aabrahamin tavoin myös Iisak osoitti uskoa ja iloitsi Jumalan antamasta vapaudesta. – 1. Mooseksen kirja 16:1–16; 21:1–21; 25:5–11.
6, 7. Mistä väärät opettajat olivat saaneet jotkut Galatian kristityt vakuuttuneiksi, mutta mitä Paavali selitti?
6 Nämä tapahtumat esikuvasivat seikkoja, jotka ovat hyvin merkityksellisiä Jumalan antamaa vapautta rakastaville. Tähän kiinnitettiin huomiota kirjeessä, jonka apostoli Paavali kirjoitti Galatian seurakunnille noin vuosina 50–52. Sitä ennen hallintoelin oli päättänyt, että kristityiltä ei vaadita ympärileikkausta, mutta väärät opettajat olivat taivuttaneet joitakuita galatalaisia ajattelemaan, että se oli kristillisyyden tärkeä piirre.
7 Paavali sanoi galatalaisille: Ihminen julistetaan vanhurskaaksi Kristukseen kohdistuvan uskon välityksellä, ei Mooseksen lain teoista. (1:1–3:14) Laki ei tehnyt pätemättömäksi Aabrahamin kanssa tehtyyn liittoon liittyvää lupausta, vaan teki rikkomukset ilmeisiksi ja toimi Kristukseen johdattavana kasvattajana. (3:15–25) Kuolemallaan Jeesus vapautti ne, jotka ovat Lain alaisuudessa, ja mahdollisti heidän tulemisensa Jumalan lapsiksi. Siksi palaaminen järjestelmään, jossa vietetään päiviä, kuukausia, ajanjaksoja ja vuosia, merkitsisi takaisin orjuuteen menemistä. (4:1–20) Sitten Paavali kirjoitti:
8, 9. a) Selitä lyhyesti omin sanoin, mitä Paavali sanoi Galatalaiskirjeen 4:21–26:ssa. b) Keitä tai mitä Aabraham ja Saara kuvasivat tässä vertauskuvallisessa näytelmässä, ja kuka on luvattu Siemen?
8 ”Sanokaa minulle, te jotka tahdotte olla lain alaisuudessa: ettekö kuule Lakia? Esimerkiksi on kirjoitettu, että Aabraham sai kaksi poikaa, toisen [Ismaelin] palvelustytöstä [Haagarista] ja toisen [Iisakin] vapaasta vaimosta [Saarasta], mutta palvelustytöstä oleva syntyi todellisuudessa lihallisella tavalla, vapaasta vaimosta oleva taas lupauksen välityksellä. Tämä on vertauskuvallinen näytelmä, sillä nämä naiset tarkoittavat kahta liittoa, toinen [lakiliitto] Siinainvuorelta [jolla Jumala vihki tuon israelilaisten kanssa tehdyn liiton], joka tuottaa lapsia orjuuteen ja joka on Haagar. [Toinen oli se liitto, joka tehtiin Aabrahamin kanssa ja koski hänen Siementään.] Nyt tämä Haagar tarkoittaa Siinaita, Arabiassa olevaa vuorta, ja hän vastaa nykyistä Jerusalemia, sillä se on orjuudessa lapsineen [Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisiä]. Mutta ylhäällä oleva Jerusalem on vapaa, ja se on meidän äitimme.” – Galatalaisille 4:21–26.
9 Aabraham edusti tässä vertauskuvallisessa näytelmässä Jehovaa. ”Vapaa vaimo”, Saara, kuvasi Jumalan ”vaimoa” eli pyhää kaikkeudenjärjestöä. Se tuotti Kristuksen, tuon vertauskuvallisen vaimon ja Suuremman Aabrahamin Siemenen. (Galatalaisille 3:16) Jeesus opetti totuuden ja paljasti väärän uskonnon osoittaakseen ihmisille keinon vapautua epäpuhtaasta palvonnasta, synnistä ja Saatanasta, mutta Jerusalem ja sen lapset pysyivät uskonnollisessa orjuudessa, koska he hylkäsivät hänet. (Matteus 23:37, 38) Jeesuksen juutalaiset seuraajat vapautuivat Laista, joka paljasti heidän olevan epätäydellisyyden, synnin ja kuoleman orjuudessa. Todella vapaita ovat kaikki ne ihmiset, jotka ottavat vastaan Jeesuksen sellaisena, jonka Jumalan ”vaimo” on tuonut esiin messiaaniseksi Kuninkaaksi ja Vapauttajaksi ”julistamaan vangituille vapautusta”. – Jesaja 61:1, 2; Luukas 4:18, 19.
Karta orjuuttavaa iestä
10, 11. Mistä orjuuden ikeestä Kristus vapautti seuraajansa, ja mitä rinnakkaisuuksia voidaan havaita nykyään?
10 Paavali sanoo niille, joista yhdessä Kristuksen, Suuremman Iisakin, kanssa koostuu Aabrahamin siemen: ”Ylhäällä oleva Jerusalem on vapaa, ja se on meidän äitimme. – – me, veljet, olemme lupauksen lapsia, samoin kuin Iisak oli. Mutta niin kuin silloin lihallisella tavalla syntynyt [Ismael] rupesi vainoamaan hengellisellä tavalla syntynyttä [Iisakia], niin nytkin. – – emme ole palvelustytön, vaan vapaan vaimon lapsia. Sellaiseen vapauteen Kristus vapautti meidät [Laista]. Pysykää sen tähden lujina älkääkä antako sitoa itseänne jälleen orjuuden ikeeseen.” – Galatalaisille 4:26–5:1.
11 Jos joku Jeesuksen seuraajista olisi alistunut Lain alaisuuteen, hänet olisi sidottu orjuuden ikeeseen. Väärä uskonto on nykyinen orjuuttava ies, ja kristikunta vastaa muinaista Jerusalemia ja sen lapsia. Mutta voidellut ovat ylhäällä olevan Jerusalemin, Jumalan vapaan taivaallisen järjestön, lapsia. He ja ne heidän uskontoverinsa, joilla on maalliset toiveet, eivät ole osa tästä maailmasta eivätkä ole Saatanan orjuudessa. (Johannes 14:30; 15:19; 17:14, 16) Kun meidät on vapautettu totuuden ja Jeesuksen uhrin välityksellä, pysykäämme lujina Jumalan antaman vapautemme puolesta.
Asennoituminen Jumalan antaman vapauden puolelle
12. Millä tavalla uskovat menettelevät, ja mitä nyt käsitellään?
12 Miljoonat ihmiset nauttivat nykyään tosi vapaudesta Jehovan todistajina. Heidän lisäkseen on miljoonia ihmisiä, joille johdetaan raamatuntutkistelua, ja monet näistä ovat asettuneet ehdolle ikuiseen elämään. Tullessaan uskoviksi he asennoituvat Jumalan antaman vapauden puolelle menemällä kasteelle. (Apostolien teot 13:48; 18:8) Mutta mitkä askeleet edeltävät kristillistä kastetta?
13. Mikä suhde on tiedon ja kasteen välillä?
13 Ennen kasteelle menemistä täytyy hankkia Raamatun täsmällistä tuntemusta ja toimia sen mukaan. (Efesolaisille 4:13) Jeesus sanoikin seuraajilleen: ”Menkää – – ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” – Matteus 28:19, 20.
14. Mitä tietoa Isän, Pojan ja pyhän hengen nimessä kastetuksi tuleminen vaatii?
14 Isän nimessä kastetuksi tuleminen merkitsee sitä, että tunnustaa Jehovan aseman ja vallan Jumalana, Luojana ja Kaikkeuden Suvereenina. (1. Mooseksen kirja 17:1; 2. Kuningasten kirja 19:15; Ilmestys 4:11) Kaste Pojan nimessä vaatii tunnustamaan Kristuksen aseman ja vallan korotettuna henkiluomuksena, messiaanisena Kuninkaana ja sinä, jonka välityksellä Jumala on antanut ”vastaavat lunnaat”. (1. Timoteukselle 2:5, 6; Daniel 7:13, 14; Filippiläisille 2:9–11) Pyhän hengen nimessä kastettu tajuaa, että se on Jumalan vaikuttava voima, jota Jehova on käyttänyt luomisessa ja Raamatun kirjoittajien henkeyttämisessä sekä muilla tavoin. (1. Mooseksen kirja 1:2; 2. Pietari 1:21) Jumalasta, Kristuksesta ja pyhästä hengestä on tietysti paljon muutakin opittavaa.
15. Miksi ihmisen täytyy uskoa, ennen kuin hänet kastetaan?
15 Ihmisen täytyy ennen kastetta osoittaa täsmälliseen tietoon perustuvaa uskoa. ”Ilman uskoa on mahdotonta miellyttää häntä [Jehovaa] hyvin.” (Heprealaisille 11:6) Ihminen, joka uskoo Jumalaan, Kristukseen ja Jumalan tarkoitukseen, haluaa olla yksi Jehovan todistajista, elää sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa ja osallistua merkittävässä määrin hyvän uutisen saarnaamiseen. Hän puhuu Jehovan kuninkuuden kunniasta. – Psalmi 145:10–13, UM; Matteus 24:14.
16. Mitä on katumus, ja miten se liittyy kristilliseen kasteeseen?
16 Kaste edellyttää myös katumusta. Verbi ”katua” merkitsee Nykysuomen sanakirjan mukaan ”tuntea mielipahaa tai itsesyytöstä jostakin tekemästään tai aiheuttamastaan, toivoa jotakin tekemäänsä tekemättömäksi”. Ensimmäisen vuosisadan juutalaisten piti katua Jeesusta Kristusta vastaan tekemiään syntejä. (Apostolien teot 3:11–26) Jotkut Korinton uskovat katuivat haureutta, epäjumalanpalvelusta, aviorikoksia, homoseksuaalisuutta, varastamista, ahneutta, juoppoutta, herjaamista ja kiristämistä. Sen johdosta heidät oli ”pesty puhtaiksi” Jeesuksen veressä, ”pyhitetty” Jehovan palvelukseen erotettuina ja ”julistettu vanhurskaiksi” Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalan hengellä. (1. Korinttolaisille 6:9–11) Katumus on siis askel kohti hyvää omaatuntoa ja Jumalan antamaa vapautta synnin vaivaavasta syyllisyydestä. – 1. Pietari 3:21.
17. Mitä kääntymys merkitsee, ja mitä se edellyttää kastetta suunnittelevalta?
17 Myös kääntymyksen täytyy tapahtua, ennen kuin joku kastetaan Jehovan todistajaksi. Katuvan ihmisen kääntymys tapahtuu sen jälkeen kun hän hylkää väärän käytöksensä ja päättää tehdä niin kuin on oikein. Kääntymykseen liittyvät heprealaiset ja kreikkalaiset verbit merkitsevät ’kääntyä takaisin, tehdä täyskäännös tai palata’. Hyvässä hengellisessä merkityksessä käytettynä tämä tarkoittaa kääntymistä väärältä tieltä Jumalan puoleen. (1. Kuningasten kirja 8:33, 34) Kääntymys edellyttää ”katumukseen sopivia tekoja”, että teemme mitä Jumala käskee, luovumme väärästä uskonnosta ja kohdistamme sydämemme horjumatta Jehovan puoleen palvellaksemme yksin häntä. (Apostolien teot 26:20; 5. Mooseksen kirja 30:2, 8, 10; 1. Samuelin kirja 7:3) Siinä tarvitaan ”uutta sydäntä ja uutta henkeä”, ajattelun, asenteen ja elämän päämäärän muuttumista. (Hesekiel 18:31) Tuloksena oleva uusi persoonallisuus tuo jumalattomien piirteiden tilalle jumalisia ominaisuuksia. (Kolossalaisille 3:5–14) Tosi katumus saa todella ihmisen ’kääntymään’. – Apostolien teot 3:19.
18. Miksi tulee vihkiytyä Jumalalle rukouksessa, ja mikä on tämän askeleen merkitys?
18 Jumalalle vihkiytymisen rukouksessa täytyy edeltää kastetta. (Vrt. Luukas 3:21, 22.) Vihkiytyminen merkitsee pyhään tarkoitukseen erottamista. Tämä askel on niin tärkeä, että meidän tulee ilmaista Jumalalle rukouksessa päätöksemme omistaa hänelle yksinomainen antaumuksemme ja palvella häntä ikuisesti. (5. Mooseksen kirja 5:8, 9; 1. Aikakirja 29:10–13) Me emme tietenkään vihkiydy työlle, vaan itse Jumalalle. Tämä osoitettiin selvästi Vartiotorni-seuran ensimmäisen presidentin, Charles Taze Russellin, hautajaisissa. Seuran sihteeri-rahastonhoitaja W. E. Van Amburgh sanoi tuossa tilaisuudessa vuonna 1916: ”Tämä suuri maailmanlaajuinen työ ei ole yhden miehen työtä. Sellaiseksi se on aivan liian suurta. Se on Jumalan työtä eikä se siitä muutu. Jumala on käyttänyt monia palvelijoita menneisyydessä, ja Hän tulee epäilemättä käyttämään monia tulevaisuudessa. Me emme ole vihkiytyneet ihmiselle tai ihmisen työlle, vaan tekemään Jumalan tahdon sellaisena kuin Hän paljastaa sen meille Sanansa ja johdatuksensa kautta. Jumala on yhä peräsimessä.” Mutta mitä muuta täytyy tehdä Jumalalle vihkiytymisen yhteydessä?
19. a) Miten yksilöt antavat julkisen todistuksen vihkiytymisestään Jehovalle? b) Minkä vertauskuva vesikaste on?
19 Kastettaessa annetaan julkinen todistus Jehovalle vihkiytymisestä. Kaste on vertauskuva, joka ilmaisee, että upotuskasteeseen alistuva on ehdoitta vihkiytynyt Jehova Jumalalle Jeesuksen Kristuksen välityksellä. (Vrt. Matteus 16:24.) Kun kastettava upotetaan veden alle ja sitten nostetaan siitä, hän kuvaannollisesti kuolee entiselle elintavalleen ja hänet nostetaan uuteen elintapaan, tekemään varauksitta Jumalan tahdon. (Vrt. Roomalaisille 6:4–6.) Kun Jeesus kastettiin, hän tarjoutui varauksitta taivaalliselle Isälleen. (Matteus 3:13–17) Ja Raamattu osoittaa toistuvasti, että kelvolliset uskovat tulisi kastaa. (Apostolien teot 8:13; 16:27–34; 18:8) Tullakseen siis yhdeksi Jehovan todistajista nykyään ihmisen täytyy osoittaa todellista uskoa ja tulla kastetuksi. – Vrt. Apostolien teot 8:26–39.
Pysy lujana!
20. Mainitse joitakin raamatullisia esimerkkejä sen todistamiseksi, että meitä siunataan, jos asennoidumme Jumalan antaman vapauden puolelle Jehovan kastettuina todistajina.
20 Jos olet lujasti asennoitunut Jumalan antaman vapauden puolelle tulemalla Jehovan kastetuksi todistajaksi, niin hän siunaa sinua, kuten hän on menneisyydessäkin siunannut palvelijoitaan. Jehova esimerkiksi siunasi iäkästä Aabrahamia ja Saaraa antamalla heille jumalaapelkäävän pojan, Iisakin. Uskon vaikutuksesta profeetta Mooses valitsi ennemmin osakseen huonon kohtelun Jumalan kansan kanssa ”kuin tilapäistä nautintoa synnistä, koska hän piti Kristuksen [eli Jumalan Voidellun muinaisen esikuvan] saamaa soimausta suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita”. (Heprealaisille 11:24–26) Mooseksella oli sellainen etu, että Jehova käytti häntä johtamaan israelilaiset pois Egyptin orjuudesta. Koska hän palveli Jumalaa uskollisesti, hänet lisäksi herätetään kuolleista ja hän palvelee Suuremman Mooseksen, Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa yhtenä niistä, jotka asetetaan ”ruhtinaiksi kaikkeen maahan”. – Psalmi 45:17; 5. Mooseksen kirja 18:17–19.
21. Mitä rohkaisevia esimerkkejä esitetään muinaisaikojen jumalisista naisista?
21 Vihkiytyneet kristityt voivat nykyään rohkaistua myös ajattelemalla naisia, joista tuli todella vapaita ja iloisia. Heidän joukossaan oli mooabilainen Ruut, joka koki sekä leskeydestä johtuvan murheen että Jumalan väärästä uskonnosta antaman vapautuksen tuoman ilon. Hän hylkäsi kansansa ja jumalansa ja pysyi leskeksi jääneen anoppinsa, Noomin, kanssa. ”Mihin sinä menet, sinne minäkin menen”, sanoi Ruut, ”ja mihin sinä jäät, sinne minäkin jään; sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minun Jumalani.” (Ruut 1:16) Ruutista tuli Booaan vaimona Daavidin isoisän Oobedin äiti. (Ruut 4:13–17) Jehova antoikin tälle nöyrälle ei-israelilaiselle naiselle ”täyden palkan” sallimalla hänen tulla Jeesuksen, Messiaan, esiäidiksi! (Ruut 2:12) Mahtaa Ruut olla iloinen, kun hänet herätetään kuolleista ja hän saa tietää, että hänellä oli sellainen etu! Samanlaista iloa epäilemättä tuntevat ylösnousemuksensa jälkeen entinen portto Raahab, joka vapautettiin moraalittomuudesta ja väärästä palvonnasta, ja hairahtunut mutta katuva Batseba, sillä hekin saavat tietää, että Jehova salli heidän tulla Jeesuksen Kristuksen esiäideiksi. – Matteus 1:1–6, 16.
22. Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?
22 Voisimme jatkaa vaikka kuinka pitkään niiden tarkastelemista, jotka saivat Jumalan antaman vapauden. Heihin sisältyvät esimerkiksi ne uskon miehet ja naiset, jotka mainitaan Heprealaiskirjeen 11. luvussa. He kärsivät ahdistusta ja huonoa kohtelua ”eikä maailma ollut heidän arvoisensa”. Lisää heidän joukkoonsa Kristuksen uskolliset seuraajat ensimmäiseltä vuosisadalta ja muut sen jälkeen eläneet uskolliset, myös ne miljoonat, jotka nykyään palvelevat Jehovaa hänen todistajinaan. Jos olet asennoitunut heidän kanssaan Jumalan antaman vapauden puolelle, sinulla on monia syitä iloon, kuten seuraavaksi näemme.
Miten vastaisit?
◻ Minkä toivon Jumala toi esiin, kun Jumalan antama vapaus menetettiin?
◻ Mistä ”orjuuden ikeestä” Kristus vapautti seuraajansa?
◻ Mitkä askeleet edeltävät kastamista yhdeksi Jehovan todistajista?
◻ Mitkä raamatulliset esimerkit todistavat, että meitä siunataan, jos asennoidumme Jumalan antaman vapauden puolelle?
[Kuva s. 16]
Tiedätkö, mitkä askeleet edeltävät kastamista yhdeksi Jehovan todistajista?