Nykypäivien Ateenassa todistetaan kaikenlaisille ihmisille
KUN apostoli Paavali kävi Ateenassa vuoden 50 tienoilla, tuo kaupunki oli yhä tärkeä liikekeskus, vaikka sen antiikin aikainen loisto olikin jo himmennyt. Eräässä historiateoksessa sanotaan: ”[Ateena] oli edelleen Kreikan hengellisen ja taide-elämän keskus samoin kuin tuon aikakauden sivistyneiden ja huomattavien henkilöiden kadehdittava vierailukohde.”
Paavali sai todennäköisesti saarnata siellä juutalaisille, pakanallisille ateenalaisille ja monista muista paikoista tulleille ihmisille. Valpas ja taitava opettaja kun oli, hän sanoi eräässä puheessaan, että Jumala antoi ”kaikille elämän ja hengityksen”, että hän ”teki yhdestä ihmisestä kaikki ihmisten kansakunnat” ja että ”heidän kaikkien tulisi kaikkialla katua”, koska Hän tuomitsee ”asutun maan” (Apostolien teot 17:25–31).
Vaihteleva alue
Viime vuosikymmeninä Ateenasta on tullut jälleen kaupunki, joka vetää puoleensa ihmisiä kaikkialta. Diplomaatteja ja sotilashenkilöitä on tullut sinne ulkomaantehtäviin. Afrikasta ja Lähi-idästä kotoisin olevat nuoret ovat tulleet opiskelemaan yliopistoihin. Afrikasta, Aasiasta ja Itä-Euroopan maista on muuttanut joukoittain vierastyöläisiä. Monet filippiiniläiset ja muut kaakkoisaasialaiset ovat tulleet etsimään työtä kotiapulaisena. Ja naapurimaista sekä eri puolilla maapalloa sijaitsevilta levottomilta alueilta virtaa jatkuvasti pakolaisia.
Nykytilanne on haasteellinen paikallisille Valtakunnan hyvän uutisen saarnaajille. Useimmat tilapäisasukkaat puhuvat englantia, mutta jotkut osaavat vain äidinkieltään. He edustavat monia eri kulttuureja ja kuuluvat moniin eri uskontoihin. Näiden vierasmaalaisten keskuudesta tapaa kristityiksi tunnustautuvia, muslimeja, hinduja, buddhalaisia, animisteja, agnostikkoja ja ateisteja. Jehovan todistajien täytyy oppia mukauttamaan esityksensä sellaisiksi, että ne sopivat näiden ihmisten vaihtelevaan taustaan.
Koska monien näistä uusista tulokkaista on täytynyt kestää vaikeita aikoja, he esittävät usein kysymyksiä elämän tarkoituksesta ja tulevaisuudesta. Jotkut arvostavat suuresti Raamattua, eikä heillä ole mitään vaikeutta hyväksyä, mitä siinä sanotaan. Useimmat tähän vaihtelevaan alueeseen kuuluvista ihmisistä ovat nöyriä ja sävyisiä ja tuntevat totuuden nälkää. He tuntevat voivansa aiempaa vapaammin etsiä totuutta, koska he eivät ole enää perheensä parissa ja kotiympäristössään.
Vuonna 1986 Ateenaan perustettiin ensimmäinen englanninkielinen seurakunta huolehtimaan tästä alueesta. Kasvu on ollut suurenmoista. Viiden viime vuoden aikana on kastettu noin 80 uutta. Ateenaan onkin tämän ansiosta perustettu arabiankielinen seurakunta, puolankielinen seurakunta ja joksikin aikaa ranskankielinen ryhmä. Jotkut englanninkieliseen seurakuntaan kuuluvista ovat muuttaneet auttamaan muita tällaisia seurakuntia ja ryhmiä pohjoisessa sijaitsevaan Thessalonikiin, Iraklioniin Kreetaan ja Pireukseen, Ateenan satamakaupunkiin. Haluaisitko tavata joitakuita niistä ulkomaalaisista, jotka ovat oppineet totuuden Ateenassa?
Kansakuntien halutut tulevat
Thomas on syntynyt Asmarassa Eritreassa, ja hänet kasvatettiin hartaaksi katolilaiseksi. 15-vuotiaana hän meni luostariin. Hän kysyi luostarin apotilta: ”Miten yksi Jumala voi olla kolme Jumalaa?” Apotti vastasi: ”Koska uskomme siihen, mitä paavi sanoo hengellisistä asioista. Se on ennen kaikkea salaisuus, ja sinä olet liian nuori ymmärtämään sitä.” Viiden vuoden kuluttua Thomas lähti luostarista pettyneenä ja turhautuneena kirkon toimintatapoihin ja opetuksiin. Hän ei ollut kuitenkaan luopunut tosi Jumalan etsimisestä.
Eräänä päivänä pian Ateenaan muuttonsa jälkeen hän löysi oveltaan Vartiotorni-lehden, jonka kansiotsikko oli ”Sinä voit saada terveyden ja onnellisuuden”. Hän luki aineiston läpi monta kertaa. Samasta lehdestä hän luki, että meidän tulee etsiä ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan (Matteus 6:33). Thomas polvistui, pyysi Jumalaa näyttämään hänelle, miten näin tehdään, ja lupasi: ”Jos näytät minulle, miten voin etsiä Valtakuntaasi, omistan puoli vuotta elämästäni sen opetteluun, miten sinua palvellaan.” Kolme viikkoa tuon jälkeen kaksi Jehovan todistajaa koputti hänen oveensa. Thomasin kanssa alettiin heti tutkia Raamattua, ja kymmenen kuukautta myöhemmin hänet kastettiin. Hän sanoo: ”Jehova todellakin vastasi rukoukseeni, ja hän antoi minulle tilaisuuden tulla todistajakseen. Hänen rakkautensa saa minut nyt etsimään elämässäni ensin hänen Valtakuntaansa ja vanhurskauttaan.”
Kun kaksi muuta todistajaa oli saarnaamassa ovelta ovelle, he näkivät ovikellon vieressä ulkomaisen nimen.
”Mitä haluatte?” kysyi ovipuhelimesta kuuluva naisääni.
Toinen todistajista sanoi, että he yrittivät etsiä englantia puhuvia ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita Raamatusta.
”Mihin uskontoon te kuulutte?” kysyi nainen.
”Olemme Jehovan todistajia.”
”No hyvä! Tulkaa ylimpään kerrokseen.”
Todistajat menivät ylös, ja kun he avasivat hissin oven, ulkopuolella seisoi hyvin kookas mies sen näköisenä, ettei ollut kovin ilahtunut heidän tulostaan. Sisältä kuului kuitenkin naisen ääni.
”Päästä heidät sisään. Haluan jutella heidän kanssaan.”
Kävi ilmi, että nainen matkusteli ympäri maailmaa miehensä urheilujoukkueen mukana, ja vain päivää aikaisemmin hän oli rukoillut, että tapaisi Jehovan todistajia. Raamatuntutkistelu aloitettiinkin suoraa päätä. Koska he viipyivät Kreikassa vain jonkin aikaa, joka viikko tutkittiin kolme kertaa, niin että Voit elää ikuisesti -kirja saatiin tutkituksi vain kymmenessä viikossa.
He palasivat Kreikkaan seuraavalla urheilukaudella. Vaimo jatkoi tutkisteluaan ja edistyi loistavasti. Parin kuukauden kuluttua hän lähti todistajien kanssa saarnaamistyöhön kastamattomana julistajana ja aloitti pian ensimmäisen raamatuntutkistelunsa. Kenen kanssa? Aviomiehensä kanssa, johon Jehovan todistajat ja hänen vaimossaan tapahtuneet muutokset ovat tehneet syvän vaikutuksen.
Allan, joka on protestanttisen papin poika, varttui Etelä-Afrikassa. Hän oli jo hyvin nuorena varma siitä, että Raamattu on henkeytetty ilmoitus Jumalalta. Koska hän ei ollut tyytyväinen uskontoonsa, hän alkoi etsiä vastauksia filosofiasta ja politiikasta, mutta ne saivat hänet tuntemaan olonsa entistä ontommaksi. Muutettuaan Kreikkaan hänen tyhjyyden tunteensa vain voimistui. Hänestä tuntui, ettei hänen elämällään ollut tarkoitusta, että hän oli tiellä, joka ei johtanut mihinkään.
Eräänä iltana tapahtui jotakin. ”Polvistuin ja avauduin Jumalalle”, Allan kertoo. ”Itkin surusta, jota tunsin elämäntapani vuoksi, ja pyysin Jumalaa johtamaan minut tosi seuraajiensa luokse. Lupasin kulkea hänen ohjauksensa valossa.” Ei kulunut viikkoakaan, kun hän eräässä kaupassa ollessaan alkoi keskustella sen omistajan, erään naisen, kanssa, joka olikin Jehovan todistaja. Tuo keskustelu osoittautui Allanin elämän todelliseksi käännekohdaksi. ”Keskustelua seuranneina päivinä näin, miten kaikki vaalimani uskomukset – kolminaisuus, tulinen helvetti, sielun kuolemattomuus – kaatuivat opetuksina, jotka eivät selvästikään olleet raamatullisia.” Valtakunnansalissa muuan todistajapariskunta tarjoutui tutkimaan hänen kanssaan Raamattua. Hän suostui siihen ja alkoi edistyä pikavauhtia. ”Totuus sai minut itkemään ilosta”, muistelee Allan, ”ja se vapautti minut.” Hän meni kasteelle vuotta myöhemmin. Nykyään hän on iloinen siitä, että saa toimia avustavana palvelijana paikallisessa seurakunnassa.
Elizabeth on kotoisin Nigeriasta, missä hän oli etsinyt Jumalaa monista eri kirkkokunnista, mutta oli yhä tyytymätön. Eniten häntä hirvitti opetus ikuisesta piinasta helvetin tulessa. Hänen muutettuaan perheineen Ateenaan kaksi Jehovan todistajaa tuli hänen ovelleen, ja raamatuntutkistelu aloitettiin. Elizabeth oli innoissaan oppiessaan, ettei Jumala piinaa ihmisiä, vaan hän antaa toivon ikuisesta elämästä paratiisimaassa. Elizabeth odotti neljättä lastaan, ja hän halusi tehdä abortin. Sitten hän oppi Raamatusta, mitä Jehova ajattelee elämän pyhyydestä. Nykyään hänellä on suloinen tytär. Elizabeth edistyi erittäin nopeasti ja kävi pian kasteella. Vaikka hänellä on neljä lasta ja kokopäivätyö, hän voi toimia osa-aikaisena tienraivaajana melkein joka kuukausi. Hänellä on ollut ilo nähdä aviomiehensä alkavan tutkia Raamattua. Hän sanoo: ”Jehovan ja hänen rakkaudellisen järjestönsä ansiosta olen löytänyt lopulta tosi Jumalan ja tosi palvonnan.”
Monet tämän värikkään alueen ihmiset tavataan katutyössä, mutta heidän kiinnostuksensa kasvattaminen vaatii sinnikkyyttä. Näin oli nuoren, sierraleonelaisen Sallay-nimisen naisen tapauksessa. Muuan Jehovan todistaja antoi hänelle traktaatin, sai hänen osoitteensa ja järjesti niin, että hänen luonaan käytäisiin. Sallay oli kiinnostunut ja alkoi tutkia Raamattua, mutta työpaineiden ja muiden vaikeuksien vuoksi tutkistelua ei johdettu säännöllisesti. Sitten hän muutti yhtäkkiä ilmoittamatta uutta osoitetta. Todistaja kävi sinnikkäästi vanhassa osoitteessa, ja lopulta Sallay lähetti viestin ja pyysi, että tämä tulisi hänen uuteen asuntoonsa.
Tutkistelu muuttui nyt paljon säännöllisemmäksi, vaikka Sallayn raskauden viimeiset kuukaudet olivatkin jo käsillä. Lapsen syntymän jälkeen Sallaysta tuli kastamaton julistaja. Tämä kaikki ei käynyt helposti, vaikka se siltä ehkä kuulostaakin. Sallayn täytyy olla valmis aamuisin puoli seitsemältä lähteäkseen viemään lastaan lastentarhaan puolentunnin bussimatkan päähän, minkä jälkeen hän matkustaa bussilla vielä tunnin päästäkseen töihin. Saatuaan siivoustyönsä tehdyksi hän kulkee saman matkan takaisin kotiin. Kokousiltoina tai silloin kun hän lähtee kenttäpalvelukseen, hän kulkee vielä yhden tunnin bussilla kumpaankin suuntaan aviomiehensä vastustuksesta huolimatta. Sallay on osoittanut miestään kohtaan rakkautta ja kärsivällisyyttä ja samalla itse edistynyt vihkiytymiseen ja kasteeseen saakka. Miten on hänen miehensä laita? Tämä oli läsnä Kristuksen kuoleman muistonvietossa, ja hänen kanssaan sovittiin raamatuntutkistelun aloittamisesta.
Siunauksena hyviä tuloksia
Useimmat näistä ihmisistä asuvat Ateenassa vain tilapäisesti. Monet palaavat kotimaahansa kertomaan hyvää uutista sukulaisille ja ystäville. Toiset muuttavat eri länsimaihin ja jatkavat Jehovan palvelemista. Ne jotka jäävät Kreikkaan, saavat hyviä tuloksia, kun he todistavat maanmiehilleen, jotka myös ovat muuttaneet sinne. Joissakin tapauksissa totuuden siemenet ovat tuottaneet hedelmää vasta sitten, kun nuo vierasmaalaiset ovat muuttaneet toiseen maahan ja sikäläiset todistajat ovat käyneet heidän luonaan.
Kaikki tämä todistaa, että Jehova ei ole puolueellinen. Hän hyväksyy kaikkiin kansakuntiin kuuluvat ihmiset, jotka pelkäävät häntä ja rakastavat vanhurskautta. (Apostolien teot 10:34, 35.) Tällaisille lampaankaltaisille ihmisille toiseen maahan muuttaminen aineellisten etujen vuoksi on merkinnyt paljon suurempia siunauksia kuin he ovat osanneet odottaakaan – he ovat oppineet tuntemaan tosi Jumalan, Jehovan, ja hänen lupauksensa ikuisesta elämästä vanhurskaassa uudessa maailmassa. Jehova on siunannut todella runsaasti ponnistelut tavoittaa vieraskielisiä ihmisiä nykypäivien Ateenassa!
[Kuvat s. 16]
Monista maista tulleet ihmiset kuulevat hyvää uutista Ateenassa