Anna tarkkanäköisyyden varjella sinua
”Ajattelukyky sinua vartioi, tarkkanäköisyys sinua varjelee.” (SANANLASKUT 2:11)
1. Miltä tarkkanäköisyys voi varjella meitä?
JEHOVA haluaa sinun olevan tarkkanäköinen. Miksi? Koska hän tietää, että tarkkanäköisyys varjelee sinua monilta vaaroilta. Sananlaskujen 2:10–19 alkaa seuraavasti: ”Kun viisaus tulee sydämeesi ja sielullesi tulee tieto miellyttäväksi, niin ajattelukyky sinua vartioi, tarkkanäköisyys sinua varjelee.” Varjelee miltä? Esimerkiksi ”pahalta tieltä”, niiltä, jotka jättävät oikeamielisyyden polut, ja niiltä, jotka ovat vilpillisiä vaelluksessaan.
2. Mitä on tarkkanäköisyys, ja erityisesti millaista tarkkanäköisyyttä kristityt haluavat saada?
2 Todennäköisesti muistat, että tarkkanäköisellä ihmisellä on terävä huomio- tai päättelykyky ja että tarkkanäköisyyteen liittyy myös terävä arvostelukyky. Kristittyinä me haluamme erityisesti hengellistä tarkkanäköisyyttä, joka perustuu Jumalan sanan täsmälliseen tuntemukseen. Tutkiessamme Raamattua me ikään kuin louhimme hengellisen tarkkanäköisyyden rakennuskiviä. Se mitä opimme, voi auttaa meitä tekemään ratkaisuja, jotka miellyttävät Jehovaa.
3. Miten voimme saada hengellistä tarkkanäköisyyttä?
3 Kun Jumala kysyi Israelin kuninkaalta Salomolta, minkä siunauksen hän halusi, tämä nuori hallitsija sanoi: ”Sinun on annettava palvelijallesi tottelevainen sydän kansasi tuomitsemiseksi, hyvän ja pahan erottamiseksi.” Salomo pyysi tarkkanäköisyyttä, ja Jehova antoi sitä hänelle poikkeuksellisen paljon. (1. Kuninkaiden kirja 3:9; 4:30.) Saadaksemme tarkkanäköisyyttä meidän täytyy rukoilla ja meidän on tutkittava Jumalan sanaa niiden valistavien julkaisujen avulla, joita saamme ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” välityksellä (Matteus 24:45–47). Se auttaa meitä kehittämään hengellistä tarkkanäköisyyttä siinä määrin, että meistä tulee ”ymmärryskyvyltä – – täysikasvuisia” ja kykenemme ”erottamaan [eli tarkkanäköisesti havaitsemaan] sekä oikean että väärän” (1. Korinttilaisille 14:20; Heprealaisille 5:14).
Milloin tarkkanäköisyyttä erityisesti tarvitaan
4. Mitä merkitsee se, että jollakulla on ”yksinkertainen” silmä, ja miten se voi hyödyttää meitä?
4 Osoittamalla oikeanlaista tarkkanäköisyyttä voimme toimia Jeesuksen Kristuksen seuraavien sanojen mukaisesti: ”Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu [aineellinen] lisätään teille.” (Matteus 6:33.) Jeesus sanoi lisäksi: ”Ruumiin lamppu on sinun silmäsi. Kun silmäsi on yksinkertainen, on myös koko ruumiisi valoisa.” (Luukas 11:34.) Silmä on kuvaannollinen lamppu. ”Yksinkertainen” silmä on vilpitön, keskittynyt. Kun meillä on sellainen silmä, voimme osoittaa tarkkanäköisyyttä ja vaeltaa kompastumatta hengellisesti.
5. Mitä meidän pitäisi muistaa kristillisen seurakunnan tarkoituksesta, kun on kyse liiketoimista?
5 Jotkut ovat mutkistaneet omaa elämäänsä ja toisten elämää houkuttelevilla liiketoimilla, sen sijaan että he olisivat pitäneet silmänsä yksinkertaisena. Meidän pitäisi kuitenkin muistaa, että kristillinen seurakunta on ”totuuden pylväs ja tuki” (1. Timoteukselle 3:15). Rakennuksen pylväiden tavoin seurakunta tukee Jumalan totuutta eikä kenenkään taloudellisia hankkeita. Jehovan todistajien seurakuntia ei ole perustettu paikoiksi, joissa edistetään kaupallisia etuja tai tavaroiden tai palvelujen myyntiä. Meidän täytyy pidättyä hoitamasta liikeasioitamme valtakunnansalissa. Tarkkanäköisyys auttaa meitä näkemään, että Jehovan todistajien valtakunnansalit, seurakunnan kirjantutkistelut ja konventit ovat paikkoja, joihin kristityt voivat kokoontua yhteen ja joissa käsitellään hengellisiä asioita. Jos käyttäisimme hengellisiä yhteyksiämme minkä tahansa kaupallisen hankkeen edistämiseen, niin eikö se osoittaisi ainakin jonkinlaista arvostuksen puutetta hengellisiä arvoja kohtaan? Seurakunnassa solmittuja suhteita ei pitäisi koskaan käyttää hyväksi taloudellisen voiton hankkimiseksi.
6. Miksi seurakunnan kokouksissa ei pitäisi myydä eikä mainostaa kaupallisia tuotteita ja palveluja?
6 Jotkut ovat käyttäneet teokraattisia yhteyksiä myydäkseen terveyden- tai kauneudenhoitotuotteita, vitamiinivalmisteita, tietoliikennepalveluja, rakennustarvikkeita, matkailupalveluja, tietokoneohjelmia ja -tarvikkeita ja niin edelleen. Seurakunnan kokoukset eivät kuitenkaan ole oikeita tilaisuuksia kaupallisten tuotteiden tai palvelujen myymiseen tai mainostamiseen. Voimme ymmärtää, mikä periaate tähän pohjimmiltaan vaikuttaa, jos muistamme, että Jeesus ”ajoi ulos temppelistä kaikki ne, joilla oli lampaita ja nautakarjaa, ja kaatoi pois rahanvaihtajien kolikot ja kumosi heidän pöytänsä. Ja hän sanoi kyyhkysten myyjille: ’Viekää nämä pois täältä! Lakatkaa tekemästä minun Isäni huoneesta kauppahuonetta!’” (Johannes 2:15, 16.)
Entä sijoitukset?
7. Miksi tarkkanäköisyyttä ja varovaisuutta tarvitaan sijoitusten suhteen?
7 Sekä tarkkanäköisyyttä että varovaisuutta tarvitaan silloin, kun harkitaan rahan sijoittamista johonkin liikeyritykseen. Oletetaanpa, että joku haluaa lainata sinulta rahaa ja esittää seuraavankaltaisia lupauksia: ”Takaan, että rahasi poikii.” ”Et voi hävitä penniäkään. Tämä on vuorenvarma juttu.” Ole varuillasi, kun joku esittää tällaisia vakuutteluja. Hän on joko epärealistinen tai epärehellinen, sillä sijoitukset ovat harvoin varmoja. Tosiasiassa jotkut lipeväkieliset, häikäilemättömät yksilöt ovat petkuttaneet seurakunnan jäseniä. Tämä palauttaa mieleemme ne ”jumalattomat” miehet, joita oli pujahtanut seurakuntaan ensimmäisellä vuosisadalla ja jotka ’väänsivät Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden irstauden puolusteluksi’. He olivat kuin teräviä vedenalaisia kareja, jotka saattoivat repiä ja tappaa uimareita. (Juudaan kirje 4, 12.) Petkuttajat tosin toimivat eri vaikuttimista, mutta hekin saalistavat seurakunnan jäseniä.
8. Mitä on tapahtunut joidenkin tuottoisilta vaikuttaneiden liikehankkeiden yhteydessä?
8 Jopa hyvää tarkoittavat kristityt ovat esitelleet toisille tuottoisilta vaikuttaneita hankkeita, ja sitten onkin käynyt niin, että he samoin kuin ne, jotka ovat seuranneet heidän esimerkkiään, ovat hävinneet sijoittamansa rahat. Sen johdosta monet kristityt ovat menettäneet etuja seurakunnassa. Kun nopeaa rikastumista lupailleet hankkeet osoittautuvatkin huiputukseksi, ainoa voittaja on petkuttaja, joka usein livistää äkisti tiehensä. Miten tarkkanäköisyys voi auttaa välttämään tällaisia tilanteita?
9. Miksi tarkkanäköisyyttä tarvitaan sijoituksia koskevien väitteiden arvioimiseen?
9 Tarkkanäköisyys sisältää ajatuksen siitä, että kykenee erottamaan sen, mikä ei ole selvästi nähtävissä. Tätä kykyä tarvitaan sijoituksia koskevien väitteiden arvioimiseen. Kristityt luottavat toisiinsa, ja jotkut voivat järkeillä, että heidän hengelliset veljensä ja sisarensa eivät sekaantuisi sellaisiin hankkeisiin, jotka vaarantaisivat heidän uskonveljiensä rahat. Mutta se, että joku liikemies on kristitty, ei takaa sitä, että hän selviytyy hyvin liikeasioissa tai että hänen hankkeensa menestyy.
10. Miksi jotkut kristityt koettavat lainata liikehankkeisiinsa rahaa uskonveljiltään, ja mitä tällaisille sijoituksille voisi tapahtua?
10 Jotkut kristityt koettavat lainata rahaa uskonveljiltään, koska arvostetut rahoituslaitokset eivät milloinkaan myöntäisi rahaa heidän riskialttiisiin liikeyrityksiinsä. Monet on huiputettu uskomaan, että pelkästään sijoittamalla rahansa he voisivat rikastua nopeasti tarvitsematta nähdä sen hyväksi paljon tai kenties lainkaan vaivaa. Jotkut ovat innostuneet sijoittamaan rahojaan siksi, että siinä on jotain hohdokasta, mutta ovatkin sitten menettäneet elinikäiset säästönsä! Eräs kristitty sijoitti suuren rahasumman ja odotti saavansa sille 25 prosenttia korkoa vain kahdessa viikossa. Yritys julistettiin konkurssiin, ja hän menetti kaikki sijoittamansa rahat. Eräässä toisessa tapauksessa muuan rakennuttaja lainasi suuret määrät rahaa muilta seurakuntaan kuuluvilta. Hän lupasi järjettömän suuria voittoja, mutta menikin konkurssiin ja menetti lainaamansa rahat.
Kun liiketoimet epäonnistuvat
11. Mitä Paavali neuvoi ahneudesta ja rakkaudesta rahaan?
11 Liiketoimien epäonnistuminen on johtanut siihen, että jotkut kristityt, jotka ovat lähteneet mukaan uhkarohkeisiin hankkeisiin, ovat pettyneet ja jopa menettäneet hengellisyytensä. Se että ihmiset eivät ole antaneet tarkkanäköisyyden varjella heitä, on tuonut heidän elämäänsä murhetta ja katkeruutta. Ahneus on saanut monet ansaan. ”Ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne, niin kuin pyhille sopiikin”, kirjoitti Paavali (Efesolaisille 5:3). Hän varoitti: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka upottavat ihmiset tuhoon ja turmioon. Sillä rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat harhautuneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” (1. Timoteukselle 6:9, 10.)
12. Mitä kristittyjen pitäisi erityisesti muistaa, jos he ovat liikesuhteissa keskenään?
12 Jos kristitty alkaisi rakastaa rahaa, hän aiheuttaisi itselleen suurta hengellistä vahinkoa. Fariseukset olivat rahaa rakastavia, ja sellaisia ovat monet ihmiset näinä viimeisinä päivinä (Luukas 16:14; 2. Timoteukselle 3:1, 2). Kristityn elämäntavan tulee sen sijaan olla ”vailla rahanrakkautta” (Heprealaisille 13:5). Kristityt voivat tietysti olla liikesuhteissa keskenään tai perustaa liikeyrityksiä yhdessä. Jos he tekevät niin, keskustelut ja neuvottelut tulisi kuitenkin pitää erillään seurakunnan asioista. Ja muistakaa: vaikka kyse olisi hengellisistä veljistäkin, laatikaa liikeasioistanne aina kirjallinen sopimus. Tässä on avuksi kirjoitus ”Pankaa mustaa valkoiselle!”, joka oli vuoden 1983 toukokuun 8. päivän Herätkää!-lehdessä sivuilla 22–24.
13. Miten soveltaisit Sananlaskujen 22:7:ää liikehankkeisiin?
13 Sananlaskujen 22:7:ssä sanotaan: ”Lainanottaja on lainanantajan palvelija.” On usein epäviisasta saattaa itsemme tai veljemme tällaisen palvelijan asemaan. Kun joku pyytää meiltä lainaa liikeyritystä varten, olisi viisasta harkita hänen kykyään maksaa laina takaisin. Onko hänellä luotettavan ihmisen maine? Tietenkin meidän on ymmärrettävä, että sellaisen lainan myöntäminen voisi johtaa rahojen menetykseen, koska monet liikeyritykset kaatuvat. Sopimus itsessään ei takaa hankkeen onnistumista. Eikä varmasti kenenkään ole järkevää sijoittaa johonkin hankkeeseen enempää rahaa kuin hänellä olisi varaa menettää.
14. Miksi meidän täytyy ilmaista tarkkanäköisyyttä, jos olemme lainanneet rahaa toiselle kristitylle, jonka liikehanke epäonnistuu?
14 Meidän täytyy ilmaista tarkkanäköisyyttä, jos olemme lainanneet rahaa jollekulle kristitylle hänen liiketoimiaan varten ja rahat menetetään, vaikka mitään epärehellistä ei tehtäisikään. Jos uskova toverimme, joka lainasi rahan, ei ole syypää hankkeen epäonnistumiseen, voimmeko sanoa kokeneemme vääryyttä? Emme, koska lainasimme hänelle vapaaehtoisesti ja olemme todennäköisesti saaneet rahoillemme korkoa eikä mitään epärehellistä ole tapahtunut. Koska asiaan ei ole liittynyt mitään epärehellistä, meillä ei ole perustetta ryhtyä oikeudellisiin toimiin lainanottajaa vastaan. Mitä hyötyä olisi haastaa rehellinen kristitty toverimme oikeuteen, jos hän on ajautunut konkurssiin siksi, että hyvää tarkoittavat liiketoimet epäonnistuivat? (1. Korinttilaisille 6:1.)
15. Mitä seikkoja on mietittävä, jos tehdään konkurssi?
15 Toisinaan ne, joiden liiketoimet epäonnistuvat, hakevat vapautusta veloistaan tekemällä konkurssin. Koska kristityt eivät suhtaudu kevyesti velkoihinsa, jotkut ovat senkin jälkeen, kun heidät on laillisesti vapautettu joistakin veloista, pitäneet velvollisuutenaan yrittää maksaa takaisin mitätöidyt summat, jos velkojat ovat suostuneet ottamaan maksun vastaan. Mutta entä jos lainanottaja häviää veljensä rahat ja elää sitten ylellistä elämää? Tai entä jos lainanottaja saisi hankittua rahat, joilla hän voisi maksaa takaisin velkansa, mutta ei ota huomioon moraalista velvollisuutta, joka hänellä saattaa olla veljeään kohtaan taloudellisesti? Silloin lainanottajan pätevyys toimia seurakunnan vastuutehtävissä olisi kyseenalainen. (1. Timoteukselle 3:3, 8; ks. Vartiotorni 15.9.1994 s. 30, 31.)
Entä jos on kyse petoksesta?
16. Mitä askeleita voidaan ottaa, jos näyttää siltä, että meitä on petetty liikeasioissa?
16 Tarkkanäköisyys auttaa meitä ymmärtämään, että kaikki sijoitukset eivät tuota voittoa. Mutta entä jos on kyse petoksesta? Petos on määritelty ’erehdyttämiseksi hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa niin, että teon kohteelle koituu taloudellista vahinkoa’. Jeesus Kristus esitti, miten ihminen voi toimia, jos hän arvelee, että joku palvojatoveri on pettänyt häntä. Matteuksen 18:15–17:n mukaan Jeesus sanoi: ”Jos veljesi tekee synnin, mene ja paljasta hänen virheensä kahden kesken. Jos hän kuuntelee sinua, olet voittanut veljesi. Mutta jos hän ei kuuntele, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, jotta jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan suulla. Jos hän ei kuuntele heitä, puhu seurakunnalle. Jos hän ei kuuntele seurakuntaakaan, olkoon hän sinulle niin kuin kansakuntien ihminen ja kuin veronkantaja.” Kuvaus, jonka Jeesus kertoi näiden sanojen jälkeen, osoittaa, että hänellä oli mielessään esimerkiksi taloudellisiin asioihin liittyvät synnit, muun muassa petos (Matteus 18:23–35).
17, 18. Miten tarkkanäköisyys voi varjella meitä, jos joku kristityksi itseään sanova pettää meitä?
17 Ei tietenkään olisi raamatullista perustetta ryhtyä Matteuksen 18:15–17:ssä hahmoteltuihin toimiin, jos ei olisi todisteita tai edes viitteitä siitä, että kyseessä on petos. Mutta entä jos joku kristityksi itseään sanova tosiaan on pettänyt meitä? Tarkkanäköisyys voi varjella meitä ryhtymästä mihinkään sellaiseen, mikä voisi saattaa seurakunnan huonoon valoon. Paavali neuvoi toisia kristittyjä, että heidän pitäisi antaa tehdä itselleen vääryyttä tai jopa antaa riistää itseltään petollisesti, sen sijaan että haastaisivat veljen oikeuteen (1. Korinttilaisille 6:7).
18 Vilpittömät veljemme ja sisaremme eivät ole ’täynnä petosta ja ilkeyttä’, kuten Barjesus-niminen noita (Apostolien teot 13:6–12). Olkaamme siksi tarkkanäköisiä silloin, kun rahaa menetetään liiketoimissa, joissa on mukana uskonveljiämme. Jos aiomme ryhtyä oikeudellisiin toimiin, meidän on harkittava, miten se saattaa vaikuttaa meihin itseemme, toiseen osapuoleen tai osapuoliin, seurakuntaan ja ulkopuolisiin. Se, että yrittäisimme saada korvattua tappiomme, saattaisi kuluttaa paljon aikaamme, voimiamme ja muita resurssejamme. Se voisi johtaa siihen, että vain rikastuttaisimme asianajajia ja muita ammatti-ihmisiä. Surullista kyllä jotkut kristityt ovat uhranneet teokraattisia etujaan, koska he ovat uppoutuneet liiaksi tällaisiin asioihin. Ajautuminen tällä tavoin pois pääasiasta tekisi varmasti Saatanan iloiseksi, mutta me haluamme ilahduttaa Jehovan sydämen (Sananlaskut 27:11). Tappion hyväksyminen voi toisaalta varjella meidät suruilta sekä säästää suuresti omaa aikaamme ja vanhinten aikaa. Se auttaa säilyttämään rauhan seurakunnassa, ja sen ansiosta voimme etsiä jatkuvasti ensin Valtakuntaa.
Tarkkanäköisyys ja ratkaisujen tekeminen
19. Miten hengellinen tarkkanäköisyys ja rukous voivat hyödyttää meitä, kun teemme vaikeita ratkaisuja?
19 Ratkaisujen tekeminen raha- tai liikeasioissa voi olla hyvin stressaavaa. Mutta hengellinen tarkkanäköisyys voi auttaa meitä punnitsemaan eri seikkoja ja tekemään viisaita ratkaisuja. Lisäksi se, että luotamme Jehovaan ja rukoilemme häntä, voi tuoda meille ”Jumalan rauhan” (Filippiläisille 4:6, 7). Se on tyyneyttä ja levollisuutta, joka on seurausta läheisestä suhteesta Jehovaan. Tällainen rauha voi varmasti auttaa meitä säilyttämään tasapainomme, kun edessämme on vaikeita ratkaisuja.
20. Mitä meidän pitäisi päättää tehdä, kun on kyse liikeasioista ja seurakunnasta?
20 Päättäkäämme, ettemme anna liikeasioista johtuvien kiistojen häiritä omaa rauhaamme tai seurakunnan rauhaa. Meidän tulee muistaa, että kristillisen seurakunnan tarkoitus on auttaa meitä hengellisesti eikä toimia keskuksena, jossa hoidetaan kaupallisia hankkeita. Liikeasiat tulee aina pitää erillään seurakunnan toiminnasta. Meidän on oltava tarkkanäköisiä ja varovaisia ryhtyessämme liiketoimiin. Säilyttäkäämme myös aina tasapaino tällaisissa asioissa, niin että etsimme Valtakunnan etuja ensin. Jos jokin liikehanke, jossa on mukana palvojatovereita, epäonnistuu, pyrkikäämme etsimään kaikkien asianomaisten parasta.
21. Miten voimme osoittaa tarkkanäköisyyttä ja toimia Filippiläiskirjeen 1:9–11:n mukaisesti?
21 Älkäämme siis olko liiaksi huolissamme raha-asioista ja muista vähemmän tärkeistä seikoista, vaan taivuttakaamme sen sijaan itse kukin sydämemme tarkkanäköisyyteen, rukoilkaamme Jumalalta ohjausta ja pitäkäämme Valtakunnan edut ensi sijalla. Paavalin rukouksen mukaisesti ’olkoon rakkautemme runsasta täsmällisen tiedon ja täyden tarkkanäköisyyden ohella, jotta varmistautuisimme tärkeämmistä asioista emmekä kompastuttaisi toisia’ tai itseämme. Nyt kun Kristus on Kuninkaana taivaallisella valtaistuimellaan, osoittakaamme hengellistä tarkkanäköisyyttä kaikissa elämän eri piirteissä. Ja olkaamme ”täynnä vanhurskauden hedelmää, joka tulee Jeesuksen Kristuksen kautta, Jumalan”, Suvereenin Herran Jehovan, ”kunniaksi ja ylistykseksi”. (Filippiläisille 1:9–11.)
Miten vastaisit?
◻ Mitä on tarkkanäköisyys?
◻ Miksi on erityisen tarpeellista osoittaa tarkkanäköisyyttä kristittyjen välisissä liiketoimissa?
◻ Miten tarkkanäköisyys voi auttaa meitä, jos meistä tuntuu, että joku toinen uskova on pettänyt meitä?
◻ Mikä osa tarkkanäköisyydellä pitäisi olla ratkaisujen tekemisessä?
[Kuva s. 18]
Tarkkanäköisyys auttaa meitä soveltamaan Jeesuksen neuvoa etsiä jatkuvasti ensin Valtakuntaa
[Kuvat s. 20]
Laatikaa liikeasioistanne aina kirjallinen sopimus