Christophe Plantin – Raamatun painamisen uranuurtaja

JOHANNES GUTENBERG (n. 1397–1468) on kuuluisa siitä, että hän oli ensimmäinen, joka painoi Raamatun käyttämällä irtokirjakkeita. Harva on kuitenkaan kuullut Christophe Plantinista. Hän oli kirjapainoalan uranuurtaja, jolla oli 1500-luvulla merkittävä osa kirjojen ja Raamattujen saattamisessa ihmisten käsiin ympäri maailman.

Christophe Plantin syntyi noin vuonna 1520 Ranskassa Saint-Avertinissa. Hän kaipasi kuitenkin jonnekin, missä uskonnollinen ilmapiiri olisi suvaitsevampi ja taloudelliset mahdollisuudet lupaavammat kuin Ranskassa, joten lähestyessään kolmenkymmenen ikää hän asettui asumaan Alankomaihina Antwerpeniin.

Plantin aloitti uransa kirjansitojana ja nahkatöiden tekijänä. Hänen runsaasti koristellut tuotteensa olivat erittäin kysyttyjä varakkaiden keskuudessa. Eräs vuonna 1555 sattunut välikohtaus pakotti hänet kuitenkin vaihtamaan alaa. Hänen kimppuunsa hyökättiin kadulla Antwerpenissa, kun hän oli toimittamassa perille nahkalipasta, joka oli tilattu Alankomaiden hallitsijalle, Espanjan kuninkaalle Filip II:lle. Joukko miehiä lävisti juovuspäissään miekalla hänen hartiansa. Plantin toipui, muttei kyennyt enää ruumiilliseen työhön, ja siksi hän joutui luopumaan ammatistaan. Erään anabaptistiryhmän johtajana toimineen Hendrik Niclaesin taloudellisella tuella Plantin ryhtyi kirjanpainajaksi.

”Työ ja kestävyys”

Plantin antoi painolleen nimeksi De Gulden Passer (Kultainen harppi). Sen tunnuksena oli kultainen harppi ja teksti ”Labore et Constantia” eli ”Työ ja kestävyys”. Moinen tunnus tuntui sopivan hyvin tälle uutteralle miehelle.

Tuona uskonnollisten ja poliittisten mullistusten aikana, jota Euroopassa elettiin, Plantin yritti välttää vaikeuksia. Kirjojen painaminen oli hänelle kaikki kaikessa. Huolimatta myötämielisyydestään protestanttista uskonpuhdistusta kohtaan Plantinin ”suhtautuminen uskontoon oli – – vaihtelevaa”, toteaa hänen elämästään kirjoittanut Maurits Sabbe. Tästä syystä Plantinista liikkui sitkeitä huhuja, joiden mukaan hän painoi harhaoppisia kirjoja. Esimerkiksi vuonna 1562 hänen täytyi paeta Pariisiin yli vuodeksi.

Palattuaan Antwerpeniin vuonna 1563 Plantin ryhtyi eräiden varakkaiden kauppiaiden yhtiökumppaniksi. Useat heistä tunnettiin kalvinistisista käsityksistään. Viisi vuotta kestäneen kumppanuuden aikana Plantinin painokoneilla valmistui 260 teosta, muun muassa heprean-, kreikan- ja latinankielisiä raamattulaitoksia sekä hollanninkielisen, katolisen Louvainin Raamatun kauniisti koristeltuja laitoksia.

”Merkittävin – – typografinen saavutus”

Kun Espanjan valtaa alettiin vastustaa Alankomaissa yhä kiivaammin, Espanjan kuningas Filip II lähetti sinne vuonna 1567 käskynhaltijaksi Alban herttuan. Tämä sai kuninkaalta täydet valtuudet ja yritti kaikin keinoin tukahduttaa protestanttien vastarinnan. Siksi Plantin ryhtyi suunnattomaan hankkeeseen, jonka hän toivoi hälventävän viimeisetkin epäilykset harhaoppisuudestaan. Hän halusi painaa Raamatusta tieteellisen laitoksen sen alkukielillä. Plantin onnistuikin saamaan uudelle laitokselle Filip II:n tuen. Kuningas lupasi taloudellista apua ja lähetti tunnetun humanistin Arias Montanon valvomaan hanketta.

Montano oli lahjakas kielimies, ja hän työskenteli 11 tuntia päivässä. Apunaan hänellä oli espanjalaisia, belgialaisia ja ranskalaisia kielitieteilijöitä. Heidän tavoitteenaan oli valmistaa uusi laitos arvossa pidetystä Biblia complutensis -polyglottiraamatusta.b Plantinin uuteen polyglottiraamattuun sisältyi latinalaisen Vulgatan, kreikkalaisen Septuagintan ja heprealaisen alkutekstin lisäksi myös eräs aramealainen targum ja syyrialainen Pešitta sekä kummastakin näistä kirjaimellinen käännös latinaksi.

Painaminen aloitettiin vuonna 1568, ja koko valtava hanke saatiin valmiiksi vuonna 1572. Tuon ajan olosuhteisiin nähden työ kävi siis sangen joutuisasti. Montano kirjoitti kuningas Filip II:lle: ”Täällä saadaan aikaan enemmän yhdessä kuukaudessa kuin Roomassa yhdessä vuodessa.” Plantin painoi uutta polyglottiraamattua 1213 kappaletta, joista jokainen koostui kahdeksasta suuresta niteestä. Nimiölehdessä oli Jesajan 65:25:tä mukaillen kuva leijonasta, sonnista, sudesta ja karitsasta syömässä sulassa sovussa samasta kaukalosta. Kaikki kahdeksan osaa maksoivat sitomattomina yhteensä 70 guldenia, mikä oli melkoinen summa, sillä keskivertoperhe ansaitsi tuolloin noin 50 guldenia vuodessa. Raamattulaitos tuli tunnetuksi nimellä Biblia polyglotta sekä nimellä Biblia regia (Kuninkaallinen Raamattu), koska kuningas Filip II oli toiminut sen rahoittajana.

Arias Montanon työtä kritisoitiin ankarasti siitä huolimatta, että paavi Gregorius XIII oli antanut uudelle Raamatulle hyväksyntänsä. Yksi syy tähän oli se, että Montano piti heprealaista alkutekstiä tärkeämpänä kuin latinalaista Vulgataa. Hänen päävastustajansa oli espanjalainen teologi León de Castro, jolle Vulgata oli ehdoton auktoriteetti. De Castro syytti Montanoa tekstin turmelemisesta kolminaisuuden vastaisilla ajatuksilla. Hän muun muassa huomautti nimenomaisesti, että syyrialaisesta Pešittasta puuttui 1. Johanneksen kirjeen 5:7:n sanat (joita ei ollut alkutekstissä) ”taivaasta: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat” (vuoden 1776 kirkkoraamattu). Espanjan inkvisitio kuitenkin puhdisti Montanon kaikista harhaoppisuussyytöksistä. Nykyään jotkut pitävät Biblia regiaa ”1500-luvun merkittävimpänä yhden kirjanpainajan typografisena saavutuksena”.

Pysyvää hyötyä

Useimmat tuon ajan kirjanpainajat omistivat vain kaksi tai kolme painokonetta, mutta uransa huipulla Plantinilla oli todennäköisesti peräti 22 painokonetta ja 160 työntekijää. Hänet luettiin kaikkialla espanjankielisessä maailmassa huomattavimpien kirjanpainajien joukkoon.

Espanjan valtaa vastustettiin Alankomaissa kuitenkin aina vain kiihkeämmin. Antwerpen jäi konfliktin jalkoihin. Vuonna 1576 palkatta jääneet espanjalaiset palkkasoturit kapinoivat ja ryöstivät kaupunkia. Yli 600 taloa poltettiin ja tuhansia asukkaita tapettiin. Kauppiaat pakenivat Antwerpenista. Tämä merkitsi Plantinille suuria taloudellisia tappioita. Lisäksi hänen täytyi maksaa kapinallisille kohtuutonta veroa.

Vuonna 1583 Plantin muutti Leidenin kaupunkiin, noin sadan kilometrin päähän Antwerpenista pohjoiseen. Hän perusti sinne painon, ja hänet nimitettiin Leidenin yliopiston kirjanpainajaksi. Koska yliopisto oli kalvinististen protestanttien perustama, vanhat syytökset uskottomuudesta katoliselle kirkolle nostivat jälleen päätään. Siksi Plantin palasi Antwerpeniin vuoden 1585 lopulla, pian sen jälkeen kun kaupunki oli palautettu Espanjan hallintaan. Hän kävi tuolloin jo seitsemättä kymmentä, ja Kultainen harppi oli kutistunut vain yhden painokoneen ja neljän työntekijän pajaksi. Plantin ryhtyi kehittämään painoa uudelleen, mutta se ei enää koskaan toipunut aivan entiselleen. Plantin kuoli 1. heinäkuuta 1589.

Christophe Plantin painoi 34 vuoden aikana 1863 eri teosta eli lähes 55 teosta vuodessa. Tämä olisi vielä nykyäänkin huikea saavutus itsenäiseltä kirjanpainajalta! Vaikka Plantin ei itse asettunutkaan lujasti minkään uskonnollisen vakaumuksen kannalle, hänen työnsä edisti paitsi painamista ja typografiaa myös Raamatun henkeytettyjen kirjoitusten tutkimusta (2. Timoteukselle 3:16). Plantin ja muut tuon ajan kirjanpainajat tosiaankin myötävaikuttivat suuresti siihen, että Raamattu saatiin tavallisen kansan ulottuville.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuva s. 15]

PLANTIN-MORETUS-MUSEO

Antwerpenissa sijaitseva rakennus, jossa Plantin ja hänen jälkeläisensä olivat asuneet ja työskennelleet, on ollut museona vuodesta 1877 lähtien. Se on ainoa tuon ajan kirjapaino, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan meidän päiviimme asti. Näytteillä on viisi painokonetta 1600- ja 1700-luvuilta. Kaksi muuta on peräisin miltei Plantinin ajoilta, ja ne ovatkin tiettävästi maailman vanhimmat painokoneet. Museon kokoelmiin kuuluu myös noin 15000 kirjakkeiden valamiseen käytettyä muottia, 15000 puulaattaa ja 3000 kaiverrettua kuparilaattaa. Museon kirjastossa on 638 käsikirjoitusta, jotka ovat peräisin 800–1500-luvuilta, ja 154 kirjaa, jotka on painettu ennen vuotta 1501. Näiden joukossa on alkuperäinen Gutenbergin Raamattu vuotta 1461 edeltävältä ajalta sekä Plantinin kuuluisa Biblia regia -polyglottiraamattu.

[Kuva s. 15]

Arias Montano

[Kuva s. 16]

”Biblia regiaan” sisältyy heprealaisen tekstin, latinalaisen ”Vulgatan” ja kreikkalaisen ”Septuagintan” lisäksi syyrialainen ”Pešitta” ja eräs aramealainen targum sekä kummastakin näistä latinalainen käännös

[Lähdemerkintä]

Museum Plantin-Moretus/Stedelijk Prentenkabinet Antwerpen

[Kuvien lähdemerkintä s. 15]

Molemmat kuvat: Museum Plantin-Moretus/Stedelijk Prentenkabinet Antwerpen