Jumala ”saa aikaan kasvun”

”Ei istuttaja ole mitään eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka saa aikaan kasvun.” (1. KOR. 3:7)

 1. Millä tavoin olemme ”Jumalan työtovereita”?

”JUMALAN työtovereita.” Näin apostoli Paavali kuvaili etuoikeutta, josta me kaikki saamme nauttia. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 3:5–9.) Työ, johon Paavali viittasi, on opetuslasten tekeminen. Hän vertasi sitä siemenen kylvämiseen ja kastelemiseen. Onnistuaksemme tässä tärkeässä työssä tarvitsemme Jehovan apua. Paavali muistuttaa, että Jumala ”saa aikaan kasvun”.

 2. Miksi se, että Jumala ”saa aikaan kasvun”, auttaa meitä säilyttämään oikean näkemyksen palveluksestamme?

² Tämä tosiasia tekee meidät nöyriksi ja auttaa meitä säilyttämään oikean näkemyksen palveluksestamme. Saatamme saarnata ja opettaa uutterasti, mutta kaikki kunnia mahdollisesta kasvusta kuuluu viime kädessä Jehovalle. Miksi? Koska kukaan meistä ei yrityksistään huolimatta pysty täysin ymmärtämään kasvuprosessia, sen hallitsemisesta puhumattakaan. Kuningas Salomo kuvaili tilannetta aivan oikein, kun hän kirjoitti: ”Et – – tiedä tosi Jumalan työtä, hänen joka kaiken tekee.” (Saarn. 11:5.)

 3. Mitä yhtäläisyyttä on kirjaimellisen siemenen kylvämisen ja opetuslasten tekemisen välillä?

³ Tekeekö se, ettemme pysty ymmärtämään kasvuprosessia, työstämme turhauttavaa? Ei. Se tekee siitä pikemminkin jännittävää ja kiehtovaa. Kuningas Salomo sanoi: ”Kylvä siemenesi aamulla äläkä anna kätesi levätä iltaan mennessä, sillä ethän tiedä, missä se menestyy, tuollako vai täällä, vai ovatko molemmat osat yhtä hyviä.” (Saarn. 11:6.) Kun on kyse kirjaimellisen siemenen kylvämisestä, emme tosiaankaan tiedä, missä se orastaa tai orastaako se lainkaan. On monia seikkoja, joihin emme pysty vaikuttamaan. Samaa voidaan sanoa opetuslasten tekemisestä. Jeesus korosti tätä kahdessa vertauksessa, jotka on kirjoitettu muistiin Markuksen evankeliumin 4. lukuun. Katsotaanpa, mitä voimme oppia niistä.

Erilaisia maaperiä

 4, 5. Kerro lyhyesti Jeesuksen vertaus kylväjästä, joka kylvää siementä.

⁴ Markuksen 4:1–9:ssä Jeesus kuvailee kylväjää, jonka viskaamia siemeniä putoaa erilaisiin paikkoihin. Hän sanoo: ”Kuunnelkaa. Katso! Kylväjä lähti kylvämään. Ja hänen kylväessään osa siemenestä putosi tien varteen, ja linnut tulivat ja söivät sen. Ja osa putosi kallioiseen paikkaan, jossa sillä ei tietenkään ollut paljon maata, ja se nousi heti oraalle, koska sillä ei ollut syvälti maata. Mutta kun aurinko nousi, se paahtui, ja koska sillä ei ollut juurta, se kuihtui. Ja osa putosi orjantappuroiden sekaan, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat sen, eikä se tuottanut hedelmää. Mutta toiset putosivat hyvään maahan, ja ne nousivat ja kasvoivat ja alkoivat tuottaa hedelmää, ja ne kantoivat kolmikymmen- ja kuusikymmen- ja satakertaisesti.”

⁵ Raamatun aikoina siemeniä kylvettiin yleensä levittämällä ne käsin. Kylväjällä oli siemenet vakassa tai vaatteensa laskoksessa, ja hän viskasi ne maahan puolelta toiselle kaartuvalla käden liikkeellä. Tässä vertauksessa kylväjä ei siis tarkoituksellisesti kylvä siemeniä erityyppisiin maaperiin. Hajalleen kylvetyt siemenet pikemminkin päätyvät eri paikkoihin.

 6. Miten Jeesus selitti kylväjävertauksen?

⁶ Meitä ei jätetä arvailemaan tämän vertauksen merkitystä. Markuksen 4:14–20:n mukaan Jeesus jatkoi selittämällä: ”Kylväjä kylvää sanan. Tien varressa olevat ovat siis niitä, joihin sana kylvetään, mutta heti kun he ovat kuulleet sen, tulee Saatana ja ottaa pois sanan, joka heihin kylvettiin. Ja samaten on kallioisiin paikkoihin kylvettyjä: heti kun he ovat kuulleet sanan, he ottavat sen iloiten vastaan. Mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät jonkin aikaa; sitten heti kun ahdistus tai vaino nousee sanan vuoksi, he kompastuvat. On vielä muitakin, orjantappuroiden sekaan kylvettyjä; nämä ovat ne, jotka ovat kuulleet sanan, mutta tämän asiainjärjestelmän huolet ja rikkauden petollinen voima sekä halut muihin asioihin tunkeutuvat sekaan ja tukahduttavat sanan, ja se tulee hedelmättömäksi. Lopuksi hyvään maahan kylvetyt ovat niitä, jotka kuuntelevat sanaa ja vastaanottavat sen suosiollisesti ja kantavat hedelmää kolmikymmen- ja kuusikymmen- ja satakertaisesti.”

 7. Mikä siemen on, ja mitä erilaiset maaperät edustavat?

⁷ Huomaa, että Jeesus ei sano kylvettyjen siementen olevan erilaisia. Pikemminkin hän kertoo, että samanlaiset siemenet päätyvät erilaisiin maaperiin, joista kukin tuottaa erilaisen tuloksen. Ensiksi mainittu maatyyppi on kovaksi tallattua, toisessa maa-ainesta on hyvin ohuelti, kolmas maa on orjantappuroiden peitossa, ja neljäs on hyvää maata, joka tuottaa hyvin (Luuk. 8:8). Mikä siemen on? Se on Jumalan sanassa oleva Valtakunnan sanoma (Matt. 13:19). Mitä erilaiset maaperät edustavat? Ihmisiä, jotka ovat erilaisia sydämentilaltaan. (Lue Luukkaan 8:12, 15.)

 8. a) Keitä kylväjä edustaa? b) Miksi eri ihmiset suhtautuvat Valtakunnan sanomaan eri tavoin?

⁸ Keitä kylväjä edustaa? Hän edustaa Jumalan työtovereita, jotka julistavat Valtakunnan hyvää uutista. Paavalin ja Apolloksen tavoin he istuttavat ja kastelevat. Mutta vaikka he tekevät kovasti työtä, tulokset ovat erilaisia. Miksi? Koska ihmiset, jotka kuulevat sanoman, ovat sydämentilaltaan erilaisia. Vertauksen kylväjä ei pysty vaikuttamaan tuloksiin. Tämä lohduttaa erityisesti niitä uskollisia veljiämme ja sisariamme, jotka ovat työskennelleet monia vuosia, joskus vuosikymmeniä, saamatta juuri lainkaan näkyviä tuloksia.a Miksi se lohduttaa heitä?

 9. Mitä lohduttavaa totuutta sekä apostoli Paavali että Jeesus korostivat?

⁹ Kylväjän uskollisuutta ei mitata hänen työnsä tuloksilla. Paavali viittasi tähän, kun hän sanoi, että jokainen ”tulee saamaan oman palkkansa oman vaivannäkönsä mukaan” (1. Kor. 3:8). Palkka saadaan vaivannäön, ei sen tulosten, mukaan. Jeesuskin korosti tätä, kun hänen opetuslapsensa palasivat saarnamatkalta. He olivat riemuissaan, koska demonit tulivat heille alamaisiksi, kun he käyttivät Jeesuksen nimeä. Tämä saattoi olla hyvinkin innostavaa, mutta Jeesus sanoi heille: ”Älkää – – iloitko siitä, että henget tulevat teille alamaisiksi, vaan iloitkaa siksi, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.” (Luuk. 10:17–20.) Vaikka joku kylväjä ei näkisikään työnsä tuloksena paljoa kasvua, se ei välttämättä merkitse sitä, että hän olisi ollut vähemmän ahkera tai uskollinen kuin muut. Tulokset riippuvat paljolti kuulijan sydämentilasta. Mutta loppujen lopuksi kasvun saa aikaan Jumala.

Kuulijoiden vastuu

10. Mikä ratkaisee, muistuttaako sanan kuulija hyvää maata vai ei?

¹⁰ Entä ne, jotka kuulevat sanan? Onko heidän suhtautumisensa määrätty ennalta? Ei ole. Se muistuttavatko he hyvää maata vai eivät, riippuu heistä. Ihmisen sydämentila voi muuttua hyvään tai huonoon suuntaan (Room. 6:17). Vertauksessaan Jeesus sanoi joistakuista, että ”heti kun he ovat kuulleet” sanan, Saatana tulee ja ottaa sen pois. Näin ei kuitenkaan tarvitse tapahtua. Jaakobin kirjeen 4:7:ssä kristittyjä kannustetaan ”vastustamaan Panettelijaa”, jolloin hän pakenee heistä. Jeesus kuvailee, miten toiset ottavat aluksi sanan iloiten vastaan, mutta sitten he kompastuvat, koska ”heillä ei ole juurta itsessään”. Jumalan palvelijoita kuitenkin kehotetaan olemaan ”juurtuneita ja perustukselle laskettuja”, jotta he kykenisivät käsittämään, ”mikä on leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys, ja tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka ylittää tiedon” (Ef. 3:17–19; Kol. 2:6, 7).

11. Miten voi välttää sen, että huolet ja rikkaudet tukahduttaisivat sanan?

¹¹ Toisia, jotka ovat kuulleet sanan, kuvaillaan sellaisiksi, jotka antavat ”tämän asiainjärjestelmän huolten ja rikkauden petollisen voiman – – tunkeutua sekaan ja tukahduttaa sanan”. (1. Tim. 6:9, 10.) Miten he voivat välttää tämän? Apostoli Paavali vastaa: ”Olkoon elämäntapanne vailla rahanrakkautta, samalla kun tyydytte siihen, mitä teillä nyt on. Sillä hän on sanonut: ’En missään tapauksessa jätä sinua enkä suinkaan hylkää sinua.’” (Hepr. 13:5.)

12. Miksi ne, joita hyvä maa edustaa, kantavat hedelmää eri määriä?

¹² Lopuksi Jeesus sanoo, että hyvään maahan kylvetyt ”kantavat hedelmää kolmikymmen- ja kuusikymmen- ja satakertaisesti”. Joillakuilla vastakaikua osoittavilla on hyvä sydämentila, ja he kantavat hedelmää, mutta se, missä määrin he pystyvät julistamaan hyvää uutista, riippuu heidän olosuhteistaan. Esimerkiksi korkea ikä tai voimia verottava sairaus voi rajoittaa jonkun mahdollisuuksia saarnata. (Vrt. Mark. 12:43, 44.) Taaskaan kylväjä ei juuri pysty vaikuttamaan asiaan, mutta hän iloitsee nähdessään, että Jehova on saanut aikaan kasvun. (Lue psalmi 126:5, 6.)

Kylväjä joka nukkuu

13, 14. a) Kerro lyhyesti Jeesuksen vertaus miehestä, joka kylvää siementä. b) Keitä kylväjä edustaa, ja mitä on siemen?

¹³ Markuksen 4:26–29:ssä on toinen vertaus kylväjästä: ”Jumalan valtakunta on verrattavissa siihen, kun mies viskaa siemenen maahan, ja hän nukkuu yöllä ja nousee päivällä, ja siemen orastaa ja kasvaa pitkäksi hänen tietämättä miten. Itsestään maa kantaa hedelmää vähitellen: ensin oraan, sitten tähkän, lopuksi täyden jyvän tähkään. Mutta heti kun hedelmä sallii, hän pistää sinne sirpin, koska elonkorjuuaika on tullut.”

¹⁴ Kuka tämä kylväjä on? Jotkut kristikuntaan kuuluvat uskovat, että kylväjällä tarkoitetaan Jeesusta itseään. Mutta voitaisiinko sanoa, että Jeesus nukkuu eikä tiedä, miten siemen kasvaa? Tuskinpa, sillä Jeesus on varmasti selvillä kasvuprosessista. Tämän vertauksen kylväjä edustaa aiemmin mainitun kylväjän tavoin pikemminkin yksittäisiä Valtakunnan julistajia, jotka kylvävät Valtakunnan siementä saarnaamalla innokkaasti. Maahan viskattava siemen on se sana, jota he saarnaavat.b

15, 16. Minkä kirjaimelliseen ja hengelliseen kasvuun liittyvän tosiasian Jeesus ilmaisi kylväjävertauksessaan?

¹⁵ Jeesus sanoo, että kylväjä ”nukkuu yöllä ja nousee päivällä”. Tämä ei merkitse, että kylväjä löisi työnsä laimin. Se vain kuvastaa useimpien ihmisten normaalia elämänmenoa. Tämän jakeen sanamuoto viittaa jonkin aikaa jatkuvaan tapahtumasarjaan, jossa tehdään työtä päivällä ja nukutaan yöllä. Jeesus selittää, mitä tuona aikana tapahtui. ”Siemen orastaa ja kasvaa pitkäksi”, hän sanoo. Sitten Jeesus lisää: ”Hänen tietämättä miten.” Paino on sillä, että kasvu tapahtuu ”itsestään”c.

¹⁶ Mitä Jeesus halusi tällä sanoa? Huomaa, että paino on kasvulla ja sen tapahtumisella vähitellen. ”Itsestään maa kantaa hedelmää vähitellen: ensin oraan, sitten tähkän, lopuksi täyden jyvän tähkään.” (Mark. 4:28.) Tämä kasvu tapahtuu vähitellen ja vaihe vaiheelta. Sitä ei saada aikaan pakolla eikä sitä voida jouduttaa. Samoin on hengellisen kasvun laita. Se tapahtuu vaiheittain, kun Jehova antaa totuuden kasvaa sellaisen ihmisen sydämessä, jolla on oikea asenne. (Apt. 13:48; Hepr. 6:1.)

17. Ketkä iloitsevat kylväjän kanssa, kun totuuden siemen kantaa hedelmää?

¹⁷ Miten kylväjä osallistuu elonkorjuuseen ”heti kun hedelmä sallii”? Kun Jehova panee Valtakunnan totuuden kasvamaan uusien opetuslasten sydämessä, he saavuttavat lopulta vaiheen, jossa heidän rakkautensa Jehovaan saa heidät vihkimään elämänsä hänelle. He menevät vihkiytymisensä vertauskuvaksi vesikasteelle. Veljet, jotka edistyvät kohti kypsyyttä, pystyvät vähitellen ottamaan kannettavakseen enemmän vastuuta seurakunnassa. Valtakunnan hedelmää korjaavat alkuperäinen kylväjä sekä muut Valtakunnan julistajat, jotka eivät ehkä ole itse olleet mukana kylvämässä sitä siementä, joka tuotti juuri tuon opetuslapsen. (Lue Johanneksen 4:36–38.) Tosiaankin ”kylväjä ja korjaaja – – iloitsevat yhdessä”.

Opetuksia meille

18, 19. a) Miten tämä Jeesuksen vertauksien tarkastelu on rohkaissut sinua? b) Mitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa?

¹⁸ Mitä olemme oppineet näistä kahdesta Markuksen 4. luvun vertauksesta? Voimme nähdä selvästi, että meillä on tehtävänä työ: kylväminen. Meidän ei tulisi koskaan lopettaa tämän työn tekemistä minkään tekosyyn varjolla tai mahdollisten ongelmien ja vaikeuksien vuoksi (Saarn. 11:4). Joka tapauksessa pidämme kaiken aikaa mielessämme, miten suurenmoista on tulla luetuksi Jumalan työtoveriksi. Hengellisen kasvun saa aikaan Jehova siunaamalla meidän ponnistelumme ja niiden ponnistelut, jotka ottavat sanoman vastaan. Tajuamme, ettemme voi saada kenessäkään aikaan hengellistä kasvua väkisin. Meidän ei myöskään tarvitse masentua eikä lannistua, jos kasvu on hidasta tai sitä ei tapahdu lainkaan. On hyvin lohdullista tietää, että menestyksemme mitta on uskollisuus Jehovalle ja häneltä saamallemme arvokkaalle tehtävälle saarnata ”valtakunnan hyvä uutinen – – todistukseksi kaikille kansakunnille” (Matt. 24:14).

¹⁹ Mitä muuta Jeesus opetti uusia opetuslapsia ja Valtakunnan työtä koskevasta kasvusta? Vastaus tähän kysymykseen saadaan muista vertauksista, jotka on kirjoitettu evankeliumeihin. Erittelemme joitakin näistä vertauksista seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviitteet]

Muistatko?

• Mitä yhtäläisyyksiä on kirjaimellisen siemenen kylvämisen ja Valtakunnan sanoman saarnaamisen välillä?

• Miten Jehova mittaa Valtakunnan saarnaajan uskollisuutta?

• Mitä kirjaimellisen ja hengellisen kasvun välistä yhtäläisyyttä Jeesus korosti?

• Miten ”kylväjä ja korjaaja – – iloitsevat yhdessä”?

[Kuvat s. 13]

Miksi Jeesus vertasi Jumalan valtakunnan saarnaajaa siemenen kylväjään?

[Kuvat s. 15]

Ne joita hyvä maa edustaa, osallistuvat kokosydämisesti Valtakunnan saarnaamiseen omien olosuhteidensa mukaan.

[Kuvat s. 16]

Kasvun saa aikaan Jumala.