Jehova – Huolenpitäjämme ja Suojelijamme

1, 2. Millaisia eroja on perheissämme ja hengellisessä taustassamme?

PERHEJÄRJESTELY on lähtöisin Jehovasta (Ef. 3:14, 15). Vaikka kuuluisimme samaan perheeseen, persoonallisuutemme ja olosuhteemme ovat silti erilaisia. Jotkut ovat eläneet vanhempiensa kanssa syntymästään lähtien aikuiseksi saakka, kun taas jotkut ovat menettäneet isänsä ja äitinsä sairauden, onnettomuuden tai jonkin muun tragedian vuoksi. Toiset eivät edes tiedä, keitä heidän vanhempansa ovat.

² Myös Jehovan perheessä, joka koostuu hänen palvojistaan, hengellisissä taustoissa on eroja. Ehkä olet kasvanut todistajakodissa ja vanhempasi ovat teroittaneet sinulle jumalisia periaatteita (5. Moos. 6:6, 7). Tai saatat olla yksi niistä tuhansista, jotka ovat oppineet totuuden joltakulta luokseen tulleelta Jehovan palvelijalta (Room. 10:13–15; 1. Tim. 2:3, 4).

 3. Mitä yhteistä meillä kaikilla on?

³ Vaikka taustamme ovatkin erilaiset, meillä kaikilla on jotain yhteistä. Kärsimme Aadamin tottelemattomuuden seurauksista ja olemme perineet epätäydellisyyden, synnin ja kuoleman (Room. 5:12). Koska olemme Jehovan palvojia, voimme kuitenkin kutsua häntä ”Isäksemme”. Jesajan 64:8:ssa Jumalan muinainen valittu kansa sanoo: ”Oi Jehova, sinä olet meidän Isämme.” Jeesus puolestaan aloitti mallirukouksen sanoilla: ”Meidän Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty.” (Matt. 6:9.)

4, 5. Mitä tarkastelemme syventääksemme arvostustamme Isäämme Jehovaa kohtaan?

⁴ Taivaallinen Isämme huolehtii meistä ja suojelee meitä kansana, kun huudamme avuksemme hänen nimeään ja uskomme häneen. Psalmistan mukaan Jehova sanoo: ”Koska hän [palvojani] on kiintynyt minuun, niin minä myös avaan hänelle pääsyn turvaan. Minä suojelen häntä, koska hän on tullut tuntemaan nimeni.” (Ps. 91:14.) Rakkaudessaan Jehova Jumala tosiaan pelastaa meidät vihollistemme käsistä ja suojelee meitä kansanaan, niin ettemme tuhoudu.

⁵ Syventääksemme arvostustamme taivaallista Isäämme kohtaan tarkastelemme sitä, miten hän on 1) Huolenpitäjämme, 2) Suojelijamme ja 3) paras Ystävämme. Käsitellessämme näitä kolmea tärkeää piirrettä meidän on hyvä miettiä suhdettamme Jumalaan ja sitä, miten voimme kunnioittaa häntä Isänämme. Lisäksi on hyödyllistä palauttaa mieleen, millaisia siunauksia Jehova tarjoaa niille, jotka lähestyvät häntä (Jaak. 4:8).

 6. Missä mielessä ”jokainen hyvä anti” on lähtöisin Jehovasta?

⁶ ”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja on ylhäältä, sillä se tulee alas taivaan valojen Isältä”, kirjoitti opetuslapsi Jaakob (Jaak. 1:17). Itse elämä on ihmeellinen lahja Jehovalta (Ps. 36:9). Kun käytämme elämämme hänen tahtonsa tekemiseen, saamme runsain määrin siunauksia nyt ja ikuisen elämän uudessa maailmassa (Sananl. 10:22; 2. Piet. 3:13). Miten tämä on mahdollista, vaikka kärsimme Aadamin tottelemattomuuden surullisista seurauksista?

 7. Miten Jumala on järjestänyt meille mahdollisuuden saada läheinen suhde häneen?

⁷ Jehova huolehtii meistä lukemattomilla tavoilla. Ansaitsemattomassa hyvyydessään hän pelastaa meidät. Me kaikki olemme tosiaan syntisiä, koska olemme perineet epätäydellisyyden ensimmäiseltä ihmisisältämme (Room. 3:23). Siitä huolimatta Jehova osoitti rakkautta meitä kohtaan järjestämällä meille mahdollisuuden saada läheinen suhde häneen. Apostoli Johannes kirjoitti: ”Siinä Jumalan rakkaus tehtiin ilmeiseksi meidän tapauksessamme, että Jumala lähetti ainosyntyisen Poikansa maailmaan, jotta me saisimme elämän hänen välityksellään. Rakkaus on tässä, ei siinä että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa sovitusuhriksi meidän syntiemme edestä.” (1. Joh. 4:9, 10.)

8, 9. Miten Jehova osoittautui suureksi Huolenpitäjäksi Abrahamin ja Iisakin päivinä? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

⁸ Jehova valaisi 1800-luvulla eaa. erään profeetallisen tapahtuman avulla sitä, miten suurta rakkautta vaativaan tekoon hän olisi valmis, jotta tottelevaiset ihmiset voisivat elää ikuisesti. Heprealaiskirjeen 11:17–19:ssä selitetään: ”Uskon vaikutuksesta Abraham, kun hänet koeteltiin, ikään kuin uhrasi Iisakin, niin, hän, joka oli ottanut lupaukset iloiten vastaan, yritti uhrata ainosyntyisen poikansa, vaikka hänelle oli sanottu: ’Se, mitä kutsutaan ”sinun siemeneksesi”, tulee Iisakin kautta.’ Mutta hän laski, että Jumala kykenisi herättämään hänet kuolleistakin, ja sieltä hän saikin hänet kuvaannollisella tavalla.” Rinnakkaisuus on selvä: Jehova uhrasi Poikansa Jeesuksen Kristuksen ihmismaailman puolesta. (Lue Johanneksen 3:16, 36.)

⁹ Voimme vain kuvitella, miten helpottunut Iisak oli siitä, ettei hänen tarvinnut kuolla uhrina. Hän oli epäilemättä kiitollinen, kun Jumala järjesti tilalle toisen uhrin: läheiseen tiheikköön takertuneen pässin. (1. Moos. 22:10–13.) Ei ihme, että tuota paikkaa alettiin kutsua nimellä ”Jehova-Jire”, joka merkitsee ’Jehova huolehtii [siitä]’ (1. Moos. 22:14; alav.).

10, 11. Ketkä ovat ottaneet johdon ”sovituksen palvelustoimessa” ja miten?

¹⁰ Miettiessämme sitä, miten Jehova osoittaa olevansa suuri Huolenpitäjä, tunnustamme kiitollisin mielin Jeesuksen Kristuksen tärkeän osan. Paavali kirjoitti: ”Olemme päätelleet näin, että yksi kuoli kaikkien puolesta; niinpä siis kaikki olivat kuolleet; ja hän kuoli kaikkien puolesta, jotta ne, jotka elävät, eivät eläisi enää itselleen, vaan hänelle, joka kuoli heidän puolestaan ja joka herätettiin.” (2. Kor. 5:14, 15.)

¹¹ Koska varhaiskristityt rakastivat Jumalaa ja olivat kiitollisia mittaamattoman arvokkaasta etuoikeudesta palvella häntä, he ottivat iloisina vastaan ”sovituksen palvelustoimen”. Heidän saarnaamisensa ja opetustyönsä välityksellä vilpitönsydämisille ihmisille avautui tilaisuus päästä rauhaan Jumalan kanssa, nauttia hänen ystävyydestään ja tulla lopulta hänen hengellisiksi lapsikseen. Nykyään Jehovan voidelluilla palvelijoilla on tuo sama ”palvelustoimi”. Heidän työnsä Jumalan ja Kristuksen lähettiläinä mahdollistaa sen, että Jumala voi vetää lähelleen ne, joilla on oikea asenne, ja heistä voi tulla uskovia. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 5:18–20; Joh. 6:44; Apt. 13:48.)

12, 13. Miten voimme osoittaa arvostavamme Jehovan suurenmoista huolenpitoa?

¹² Arvostuksesta suurta Huolenpitäjäänsä Jehovaa kohtaan kaikki kristityt, joilla on maallinen toivo, saarnaavat voideltujen rinnalla Valtakunnan sanomaa. Turvaudumme työssämme henkeytettyyn Raamattuun, joka sekin on osoitus Jumalan ylenpalttisesta huolenpidosta (2. Tim. 3:16, 17). Kun käytämme sitä taitavasti palveluksessamme, annamme toisille tilaisuuden saada ikuinen elämä. Tässä työssä me luotamme vielä yhteen Jehovan huolenpidosta kertovaan lahjaan, hänen pyhään henkeensä (Sak. 4:6; Luuk. 11:13). Tulokset ovat vaikuttavia, kuten saamme lukea toistuvasti Jehovan todistajien vuosikirjasta. On todella suuri kunnia osallistua tähän työhön Isämme ja Huolenpitäjämme ylistykseksi.

¹³ Ajatellessamme kaikkea sitä, mitä Jumala on antanut meille, meidän on hyvä kysyä itseltämme: Teenkö palveluksessa kaikkeni osoittaakseni Jehovalle, miten syvästi arvostan hänen huolenpitoaan? Missä piirteissä voin edistyä ja tulla paremmaksi hyvän uutisen julistajaksi? Voimme ilmaista kiitollisuutemme Jumalan suurenmoisia anteja kohtaan asettamalla Valtakunnan ensi sijalle elämässämme. Jos teemme niin, Jehova pitää huolta siitä, että tarpeemme täytetään. (Matt. 6:25–33.) Koska Jumala rakastaa meitä, haluamme varmasti tehdä parhaamme miellyttääksemme häntä ja ilahduttaaksemme hänen sydämensä (Sananl. 27:11).

14. Miten Jehova on avannut kansalleen pääsyn turvaan?

¹⁴ Psalmista Daavid lauloi: ”Minä olen ahdistettu ja köyhä. Jehova itse ottaa minut huomioon. Sinä olet apuni ja se, joka avaa minulle pääsyn turvaan.” (Ps. 40:17.) Jehova on toistuvasti avannut kansalleen pääsyn turvaan varsinkin silloin, kun heidän vihollisensa ovat hellittämättömän ankarasti vainonneet ja ahdistaneet heitä. Miten kiitollisia olemmekaan siitä, että Jumala on auttanut meitä sellaisina aikoina ja huolehtinut meistä monin tavoin hengellisesti!

15. Kerro esimerkki siitä, miten rakastava isä pyrkii suojelemaan lastaan.

¹⁵ Rakastava isä ei ainoastaan huolehdi lapsistaan vaan myös pyrkii suojelemaan heitä. Jos he joutuvat vaaraan, hän luonnollisestikin yrittää pelastaa heidät. Muuan veli muistaa tapauksen, joka sattui hänelle pikku poikana. Hän oli ollut isänsä kanssa kenttäpalveluksessa, ja kotimatkalla heidän oli ylitettävä puro. Aamullinen rankkasade oli saanut puron tulvimaan, niin että sen saattoi ylittää vain harppomalla suurelta kiveltä toiselle. Poika kulki isän edellä, mutta hänen jalkansa lipesi. Hän putosi veteen ja painui pinnan alle kaksi kertaa. Miten kiitollinen hän olikaan, kun isä viipymättä tarttui häntä lujasti hartioista ja esti häntä hukkumasta! Taivaallinen Isämme pelastaa meidät ikään kuin tämän pahan maailman vuolaina ryöppyävistä tulvavirroista ja sen hallitsijan Saatanan otteesta. Jehova on varmasti paras mahdollinen Suojelija. (Matt. 6:13; 1. Joh. 5:19.)

16, 17. Miten Jehova auttoi ja suojeli israelilaisia heidän taistellessaan amalekilaisia vastaan?

¹⁶ Jehovalta saatavaa rakkaudellista suojelusta havainnollistaa hyvin se, mitä tapahtui sen jälkeen, kun hän oli pelastanut israelilaiset Egyptin orjuudesta ja suojellut heitä ihmeen välityksellä heidän ylittäessään Punaisenmeren vuonna 1513 eaa. Kuljettuaan erämaassa kohti Siinainvuorta kansa saapui Refidimiin.

¹⁷ Ensimmäisen Mooseksen kirjan 3:15:n jumalallisen profetian perusteella on luultavaa, että Saatana etsi epätoivoisesti tilaisuutta hyökätä suojattomilta vaikuttavien israelilaisten kimppuun. Hän käytti välikappaleinaan amalekilaisia, jotka olivat Jumalan kansan vihollisia (4. Moos. 24:20). Ajattelehan, mitä Jehova sai aikaan uskollisten palvelijoidensa Joosuan, Mooseksen, Aaronin ja Hurin välityksellä. Joosuan taistellessa amalekilaisia vastaan Mooses, Aaron ja Hur asettuivat läheiselle kukkulalle. Israelilaiset osoittautuivat taistelussa voitokkaiksi aina kun Mooses piti käsiään ylhäällä. Hänen käsiensä käydessä raskaiksi Aaron ja Hur kannattelivat niitä. Niinpä Jehovan avun ja suojeluksen turvin ”Joosua kukisti Amalekin ja hänen kansansa”. (2. Moos. 17:8–13.) Mooses rakensi paikalle alttarin ja antoi sille nimen ”Jehova-Nissi”, joka merkitsee ’Jehova on turvani’. (Lue 2. Mooseksen kirjan 17:14, 15; alav.)

18, 19. Miten Jumala on suojellut palvelijoitaan tänä aikana?

¹⁸ Jehova suojelee niitä, jotka rakastavat ja tottelevat häntä. Kuten israelilaiset Refidimissä, mekin turvaudumme vihollisten uhatessa Jumalaan. Hän on usein suojellut meitä ryhmänä, ja hän on turvanamme Panettelijan hyökätessä. Ajatellaanpa niitä lukuisia tilanteita, joissa Jumala on varjellut kristillisen puolueettomuuden säilyttäneitä veljiämme. Näin tapahtui esimerkiksi Saksassa ja muissa maissa, kun natsit olivat vallassa 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa. Monet elämäkerrat ja Vuosikirjan kokemukset valottavat sitä, miten Jumala on suojellut palvelijoitaan vainon aikoina, ja niihin syventyminen kasvattaa luottamustamme häneltä saatavaan turvaan (Ps. 91:2).

¹⁹ Jehovan järjestön ja sen julkaisujen kautta saamme rakkaudellisia muistutuksia, jotka suojelevat meitä. Niistä on ollut meille valtavasti hyötyä viime aikoina. Tämän maailman vajotessa yhä syvemmälle moraaliseen turmelukseen Jehova antaa meille ajankohtaisia muistutuksia ja käytännön apua välttyäksemme irstaan elämän ja pornografian vaaroilta. Saamme esimerkiksi isällisiä neuvoja siitä, miten karttaa sosiaalisessa mediassa tarjolla olevaa huonoa seuraaa (1. Kor. 15:33).

20. Millaista suojelusta ja opastusta on saatavissa kristillisen seurakunnan välityksellä?

²⁰ Miten voimme osoittaa, että olemme todella ”Jehovan opettamia”? Noudattamalla tarkasti hänen käskyjään. (Jes. 54:13.) Seurakunnat ovat turvasatamia, joissa saamme tarvittavaa opastusta ja suojelusta, sillä niissä vanhimpina palvelevat uskolliset miehet antavat Raamattuun perustuvaa apua ja neuvontaa (Gal. 6:1). Jehovan hellä huolenpito saavuttaa meidät paljolti juuri vanhinten välityksellä, jotka ovat ”lahjoja ihmisinä” (Ef. 4:7, 8). Miten meidän tulisi suhtautua heihin? Jos olemme alistuvaisia ja tottelemme halukkaasti, Jumala siunaa meitä (Hepr. 13:17).

21. a) Mitä meidän tulisi päättää tehdä? b) Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?

²¹ Antakaamme pyhän hengen johtaa meitä ja mukautukaamme siten taivaallisen Isämme opastukseen. Meidän on myös hyvä miettiä hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen elämänvaellusta ja pyrkiä seuraamaan hänen ylivertaista esimerkkiään. Koska hän oli tottelevainen aina kuolemaan saakka, häntä siunattiin runsaasti. (Fil. 2:5–11.) Meitäkin siunataan, kun luotamme Jehovaan kaikesta sydämestämme (Sananl. 3:5, 6). Turvautukaamme siis aina Jehovaan, vertaansa vailla olevaan Huolenpitäjään ja Suojelijaan. Millainen ilo ja suuri kunnia onkaan palvella häntä! Rakkautemme Isäämme kohtaan kasvaa edelleen, kun tarkastelemme kolmatta häneen liittyvää piirrettä. Seuraavassa kirjoituksessa kohdistetaan huomio siihen, miten Jehova on paras Ystävämme.