”Sinä olet nähnyt hyväksi tehdä näin”

 1. Miksi Jeesus ”tuli erittäin iloiseksi pyhässä hengessä”? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

VOITKO kuvitella, miltä Jeesus Kristus näytti, kun hän ”tuli erittäin iloiseksi pyhässä hengessä”? Ehkä hänen kasvoillaan oli leveä hymy ja hänen silmänsä loistivat mielihyvästä. Minkä vuoksi? Hän oli vähän aiemmin lähettänyt 70 opetuslastaan saarnaamaan Jumalan valtakunnan hyvää uutista, ja hän oli hyvin kiinnostunut siitä, miten he suoriutuisivat tehtävästään. Hyvällä uutisella oli paljon voimakkaita vihollisia, kuten älykkäät ja korkeasti koulutetut kirjanoppineet ja fariseukset. He saivat monet pitämään Jeesusta pelkkänä puuseppänä ja hänen opetuslapsiaan ”koulunkäymättöminä ja tavallisina ihmisinä” (Apt. 4:13; Mark. 6:3). Opetuslapset palasivat kuitenkin saarnamatkaltaan intoa uhkuen. He olivat saarnanneet huolimatta ihmisten ja jopa demonien vastustuksesta! Mikä antoi heille iloa ja rohkeutta? (Lue Luukkaan 10:1, 17–21.)

 2. a) Missä mielessä Jeesuksen opetuslapset olivat kuin lapsia? b) Minkä ansiosta Kristuksen seuraajat ymmärsivät tärkeitä hengellisiä totuuksia?

² Jeesus sanoi Jehovalle: ”Minä ylistän sinua julkisesti, Isä, taivaan ja maan Herra, koska olet kätkenyt nämä viisailta ja älykkäiltä ja olet ilmaissut ne lapsille. Niin, oi Isä, koska sinä olet nähnyt hyväksi tehdä näin.” (Matt. 11:25, 26.) Jeesus ei tietenkään tarkoittanut, että hänen opetuslapsensa olivat lapsia kirjaimellisessa mielessä. Sen sijaan hän tiesi, että he vaikuttivat lapsilta niiden älykkäiden ja koulutettujen maanmiestensä rinnalla, jotka olivat viisaita omissa silmissään. Jeesus myös neuvoi seuraajiaan olemaan lasten tavoin nöyriä ja opinhaluisia (Matt. 18:1–4). Mitä hyötyä nöyryydestä oli heille? Jehova auttoi heitä pyhän hengen välityksellä ymmärtämään tärkeitä hengellisiä totuuksia, kun taas ne viisaat ja älykkäät, jotka halveksivat heitä, pysyivät Saatanan ja oman ylpeytensä sokaisemina.

 3. Mitä tässä kirjoituksessa tarkastellaan?

³ Ei ihme, että Jeesus oli niin hyvillä mielin! Hän oli iloinen nähdessään, miten Jehova paljasti syvällisiä hengellisiä totuuksia nöyrille ihmisille riippumatta heidän koulutuksestaan tai älykkyydestään. Häntä ilahdutti se, että hänen Isänsä näki hyväksi opettaa tällä tavoin. Jehova ei ole muuttunut. Miten hän osoittaa käyttävänsä edelleen tällaista opetustapaa? Epäilemättä tämän aiheen pohtiminen tuo meille paljon iloa, samoin kuin se toi Jeesukselle.

 4. Mitä apua on ollut yksinkertaistetulla kielellä julkaistavasta Vartiotornista?

⁴ Viime vuosina Jehovan järjestöltä tulevassa hengellisessä opetuksessa on alettu painottaa entistä enemmän yksinkertaisuutta ja selvyyttä. Katsotaanpa kolmea esimerkkiä. Ensinnäkin yksinkertaistetulla kielellä julkaistavasta Vartiotornista on ollut paljon apua niille, joille lukeminen tai kielen ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia.a Perheenpäät ovat huomanneet, että heidän lapsensa osallistuvat nyt aktiivisemmin tutkittaessa Vartiotorni-lehteä, joka on meille hengellisen ravinnon pääkanava. Monet ovat ilmaisseet sydämestä lähtevän arvostuksensa kirjeitse. Muuan sisar kertoi, että hän oli aikaisemmin Vartiotornin tutkistelussa pelkkänä sivustaseuraajana, koska vastaaminen tuntui hänestä pelottavalta. Alettuaan käyttää yksinkertaistettua lehteä hän kuitenkin kirjoitti: ”Nyt vastaan useammin kuin kerran, ja pelko on tipotiessään. Kiitos Jehovalle ja teille!”

 5. Mitä hyötyä on ollut Uuden maailman käännöksen tarkistetusta laitoksesta?

⁵ Toinen esimerkki on Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen tarkistettu laitos, joka julkaistiin englanniksi vuosikokouksessa 5. lokakuuta 2013.b Monissa raamatunkohdissa on nyt vähemmän sanoja, mutta niiden merkitys on säilynyt ennallaan tai jopa käynyt selvemmäksi. Muun muassa Jobin 10:1:ssä sanojen määrä väheni 27:stä 19:ään, ja Sananlaskujen 8:6 lyheni 20 sanasta 13:een. Uudessa laitoksessa molemmat jakeet ovat selvempiä. Eräs voideltu veli, jolla on takanaan kymmenien vuosien uskollinen palvelus, totesi: ”Luin juuri uudesta Raamatusta Jobin kirjan, ja minusta tuntuu kuin olisin ymmärtänyt sen ensimmäistä kertaa!” Monet ovat esittäneet samankaltaisia ajatuksia.

 6. Millaisia tunteita Matteuksen 24:45–47:ää koskeva tarkentunut näkemys herättää sinussa?

⁶ Ajatellaanpa kolmanneksi, miten näkemyksemme joistakin raamatunkohdista on viime aikoina tarkentunut. Olimme haltioissamme, kun Vartiotornissa 15.7.2013 selvennettiin näkemystämme ”uskollisesta ja ymmärtäväisestä orjasta” (Matt. 24:45–47). Siinä selitettiin, että uskollinen orja on hallintoelin, kun taas ”palvelusväellä” tarkoitetaan kaikkia niitä, joille annetaan hengellistä ravintoa, ovatpa he voideltuja tai ”muita lampaita” (Joh. 10:16). Eikö olekin suuri ilo oppia tällaisia totuuksia ja opettaa niitä toisille! Millä muilla tavoin Jehova on osoittanut, että hän näkee hyväksi opettaa selvästi ja yksinkertaisesti?

7, 8. Mitä profeetallisia malleja Raamatussa mainitaan?

⁷ Jos olet palvellut Jehovaa kymmeniä vuosia, olet saattanut huomata, että nykyään julkaisuissamme selitetään monia Raamatun kertomuksia eri tavalla kuin aikaisemmin. Ennen niissä kiinnitettiin useammin huomiota esikuviin ja vastakuviin. Raamatun kertomuksen sanottiin olevan esikuva, ja mikä tahansa sen profeetallinen täyttymys oli vastakuva. Onko Raamatussa perusteita profeetallisten mallien käytölle? Kyllä on, sillä esimerkiksi Jeesus puhui ”profeetta Joonan tunnusmerkistä”. (Lue Matteuksen 12:39, 40.) Kalan vatsasta olisi tullut Joonan hauta, ellei Jehova olisi pelastanut häntä. Jeesuksen mukaan aika, jonka Joona oli siellä, edusti aikaa, jonka hän itse olisi haudassa.

⁸ Raamatussa on muitakin henkeytettyjä profeetallisia malleja. Apostoli Paavali esitti joitakin niistä. Esimerkiksi Abrahamin suhde Hagariin ja Saaraan kuvasi Jehovan suhdetta Israelin kansakuntaan ja Jumalan järjestön taivaalliseen osaan (Gal. 4:22–26). Myös tabernaakkeli ja temppeli, sovituspäivä, ylimmäinen pappi sekä muut Mooseksen lain piirteet olivat ”tulevan hyvän varjo” (Hepr. 9:23–25; 10:1). Näiden profeetallisten kuvausten tutkiminen innostaa meitä ja vahvistaa uskoamme. Voimmeko siis päätellä, että jokainen Raamatussa mainittu henkilö, tapahtuma ja asia on esikuva jostakusta tai jostakin?

 9. Miten Raamatun kertomus Nabotista selitettiin aikaisemmin?

⁹ Aikaisemmin Raamatun kertomusten piirteille pyrittiin usein löytämään vastakuva. Mietitäänpä vaikka kertomusta Nabotista, jolle paha kuningatar Isebel järjesti epäoikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja jonka hän teloitutti, jotta hänen aviomiehensä Ahab voisi ottaa haltuunsa tämän viinitarhan (1. Kun. 21:1–16). Vuonna 1932 tämän kertomuksen selitettiin olevan profeetallinen näytelmä. Ahabin ja Isebelin sanottiin kuvaavan Saatanaa ja hänen järjestöään. Nabot puolestaan kuvasi Jeesusta, ja Nabotin kuolema oli esikuva Jeesuksen teloituksesta. Vuonna 1961 (suom. 1963) kirjassa ”Pyhitetty olkoon sinun nimesi” kuitenkin sanottiin, että Nabot edusti voideltuja ja Isebel kristikuntaa. Niinpä vaino, jota Nabot koki Isebelin käsissä, kuvasi voideltujen viimeisinä päivinä kohtaamaa vainoa. Tällaiset selitykset vahvistivat Jumalan kansaa vuosikausia. Miksi Raamatun kertomuksia sitten on alettu käsitellä eri tavoin?

10. a) Millä tavoin uskollinen orja on tullut varovaisemmaksi selittäessään Raamatun kertomuksia? b) Mihin julkaisuissamme nykyään keskitytään?

¹⁰ Jehova on vuosien mittaan auttanut ”uskollista ja ymmärtäväistä orjaa” tulemaan yhä ymmärtäväisemmäksi ja samalla myös varovaisemmaksi. Se varoo nykyään sanomasta mitään Raamatun kertomusta profeetalliseksi näytelmäksi, ellei siihen ole selvää raamatullista perustetta. Monien on ollut vaikea ymmärtää, muistaa ja soveltaa käytäntöön joitakin vanhempia selityksiä esikuvineen ja vastakuvineen. Mikä vielä huolestuttavampaa, kun huomio keskitetään mahdollisiin vastakuvallisiin täyttymyksiin, käsiteltävien Raamatun kertomusten moraaliset ja käytännölliset opetukset saattavat hämärtyä tai kokonaan kadota. Siksi julkaisuissamme keskitytään nykyään enemmän Raamatun kertomusten yksinkertaisiin, käytännöllisiin opetuksiin, jotka koskevat uskoa, kestävyyttä, jumalista antaumusta ja muita tärkeitä ominaisuuksia.c

11. a) Mikä on nykyinen näkemyksemme Nabotia koskevasta kertomuksesta, ja miksi hän on hyvänä esimerkkinä meille kaikille? b) Miksi julkaisuissamme on viime vuosina mainittu harvemmin esikuvia ja vastakuvia? (Ks. tämän lehden kirjoitus ”Lukijoiden kysymyksiä”.)

¹¹ Nykyinen näkemyksemme Nabotia koskevasta kertomuksesta on huomattavasti selvempi ja yksinkertaisempi. Tuo vanhurskas mies ei kuollut siksi, että hän olisi ollut profeetallinen esikuva Jeesuksesta tai voidelluista, vaan siksi, että hän säilytti nuhteettomuutensa. Nabot piti kiinni Jehovan laista kohdatessaan hirvittävää vallan väärinkäyttöä (4. Moos. 36:7; 1. Kun. 21:3). Hän on hyvänä esimerkkinä meille, sillä mekin voimme kohdata vainoa samasta syystä. (Lue 2. Timoteuksen kirjeen 3:12.) Kaikki kristityt voivat taustastaan riippumatta ymmärtää ja muistaa tämän opetuksen, soveltaa sitä ja vahvistaa sen välityksellä uskoaan.

12. a) Mitä meidän ei tulisi päätellä Raamatun kertomuksista? b) Miksi syvällisiäkin asioita voidaan selittää selvästi? (Ks. alaviite.)

¹² Tarkoittaako tämä sitä, että Raamatun kertomuksiin sisältyy vain käytännöllinen opetus eikä mitään muuta merkitystä? Ei tarkoita. Nykyään julkaisuissamme sanotaan usein, että jokin seikka muistuttaa tai valaisee jotakin toista. Luultavasti niissä ei rajoiteta Raamatun kertomusten merkitystä pelkkiin profeetallisiin esikuviin ja vastakuviin. On aivan totta, että Nabotin nuhteettomuus vainon ja kuoleman edessä muistuttaa Kristuksen ja hänen voideltujensa nuhteettomuutta. Se voi kuitenkin tuoda mieleemme myös monien Herran ”muiden lampaiden” uskollisuuden. Tällainen selvä ja yksinkertainen vertaaminen on tunnusomaista Jumalan opetukselle.d

13. Mitkä esimerkit osoittavat, että Jeesuksen vertauksia selitetään nykyään selvemmin ja yksinkertaisemmin?

¹³ Jeesus Kristus oli suurin opettaja, joka on koskaan elänyt maan päällä. Hänen mieluisimpiin opetusmenetelmiinsä kuului kuvausten eli vertausten käyttö (Matt. 13:34). Nämä eloisat kielikuvat antavat virikkeitä mielelle ja koskettavat sydäntä. Vuosien kuluessa julkaisuissamme on alettu selittää myös Jeesuksen vertauksia selvemmin ja yksinkertaisemmin. Oli innostavaa, kun Vartiotornissa 15.7.2008 tarkennettiin näkemystämme vertauksista, jotka koskevat hapatetta, sinapinsiementä ja nuottaa. Nyt ymmärrämme selvästi niiden soveltuvan Jumalan valtakuntaan ja siihen hämmästyttävään menestykseen, jota se on saavuttanut kootessaan Kristuksen aitoja seuraajia tästä jumalattomasta maailmasta.

14. a) Millä tavoin vertaus lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta joskus selitettiin? b) Miten nykyään ymmärrämme tämän Jeesuksen vertauksen?

¹⁴ Entä mitä on sanottava laajemmista vertauksista, joita Jeesus esitti? Jotkin niistä ovat tietysti vertauskuvallisia ja profeetallisia, toiset taas korostavat käytännöllisiä opetuksia. Miten voimme erottaa ne toisistaan? Vastaus on käynyt ajan mittaan selvemmäksi. Ajatellaanpa, miten Jeesuksen vertaus lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta joskus selitettiin (Luuk. 10:30–37). Vuoden 1924 Vartiotornissa (engl.) sanottiin, että samarialainen kuvaa Jeesusta ja Jerusalemista Jerikoon laskeutuva tie Eedenin kapinasta alkanutta ihmiskunnan alamäkeä. Tiellä vaanivien varkaiden ajateltiin edustavan suuryrityksiä ja keinottelijoita, papin ja leeviläisen puolestaan kirkollisia järjestelmiä. Nykyään julkaisuissamme tähdennetään tämän vertauksen avulla, että kaikkien kristittyjen täytyy olla puolueettomia auttaessaan toisia, varsinkin hengellisesti hädänalaisia. On tosiaan ilahduttavaa nähdä, miten Jehova auttaa meitä ymmärtämään opetuksensa selvästi.

15. Mitä seuraavassa kirjoituksessa käsitellään?

¹⁵ Jeesus kertoi myös vaikuttavan vertauksen kymmenestä neitsyestä (Matt. 25:1–13). Miten hän halusi viimeisinä päivinä elävien seuraajiensa ymmärtävän sen? Oliko se yksityiskohtainen profeetallinen näytelmä, jossa kaikilla henkilöillä, asioilla ja tapahtumilla oli vertauskuvallinen merkitys? Vai tahtoiko hän seuraajiensa ammentavan siitä käytännöllisiä opetuksia, jotka opastaisivat heitä viimeisinä päivinä? Se selviää seuraavasta kirjoituksesta.