Lempeydessä on voimaa

 1. Mitä meiltä voidaan kysyä töissä tai koulussa?

JÄNNITTÄÄKÖ sinua, jos työ- tai koulukaverisi kysyy sinulta jotain siitä, mihin uskot? Et ole ainoa. Näissä tilanteissa on kuitenkin se hyvä puoli, että ne antavat sinulle mahdollisuuden ymmärtää tuon toisen ajatuksia, mikä taas voi auttaa kertomaan hänelle hyvää uutista. Välillä jotkut voivat esittää kysymyksiä haastavaan sävyyn siksi, että he ovat saaneet väärää tietoa uskonnostamme (Apt. 28:22). Lisäksi elämme ”viimeisiä päiviä”, joten ei ole yllättävää, että monet ovat ”haluttomia tekemään sovintoa” tai jopa ”raivoisia” (2. Tim. 3:1, 3).

 2. Mitä hyötyä lempeydestä on?

² Miten voit pysyä rauhallisena ja olla tahdikas, kun puolustat uskonkäsityksiäsi? Lempeydestä on paljon apua. Lempeä ihminen ei hermostu silloinkaan, kun tilanne on turhauttava tai hän ei oikein tiedä, miten pitäisi vastata (Sananl. 16:32). Se ei ole aina ihan helppoa. Miten sinusta voisi tulla lempeämpi? Miten voit vastata lempeästi, jos joku kyseenalaistaa sen, mihin uskot? Jos olet isä tai äiti, miten voit opettaa lapsiasi puolustamaan uskoaan lempeästi?

 3. Miksi voidaan sanoa, että lempeys on vahvuus? (2. Timoteukselle 2:24, 25.)

³ Lempeys ei ole heikkoutta. Vaatii sisäistä voimaa pysyä rauhallisena, vaikka tilanne olisi hankala. Lempeys on osa ”hengen hedelmää” (Gal. 5:22, 23). ”Lempeydeksi” käännettyä kreikan sanaa käytettiin joskus, kun kuvailtiin villihevosta, joka oli kesytetty. Mieti mielessäsi tällaista hevosta. Vaikka se on säyseä, se on silti edelleen vahva. Mutta miten me ihmiset voimme olla samaan aikaan lempeitä ja vahvoja? Siihen ei pelkkä tahdonvoima riitä. Meidän täytyy rukoilla Jehovalta pyhää henkeä, jotta saisimme häneltä apua lempeyden kehittämiseen. Kokemukset osoittavat, että tämä toimii käytännössä. Moni Jehovan palvelija on onnistunut vastaamaan lempeästi, vaikka joku olisi haastanut riitaa. Siksi sivustaseuraajillekin on jäänyt meistä myönteinen kuva. (Lue 2. Timoteuksen kirjeen 2:24, 25.) Miten lempeyden voi lisätä omiin vahvuuksiinsa?

 4. Mitä Iisakin esimerkki opettaa lempeydestä?

⁴ Monet Raamatun kertomukset korostavat lempeyden arvoa. Kun Iisak asettui asumaan filistealaisten alueelle Gerariin, muut asukkaat olivat hänelle kateellisia ja tukkivat hänen isänsä palvelijoiden kaivamat kaivot. Iisak ei pitänyt kiinni omista oikeuksistaan kynsin hampain vaan muutti kauemmas ja kaivoi uusia kaivoja. (1. Moos. 26:12–18.) Sitten filistealaiset väittivät, että Iisakin löytämä vesi kuului heille. He yrittivät haastaa riitaa, mutta Iisak rakensi rauhaa. (1. Moos. 26:19–25.) Miksi hän onnistui siinä? Hänen vanhempiensa esimerkistä oli varmasti apua. Abraham rakasti rauhaa, ja Saara tunnettiin ”tyynestä ja lempeästä hengestä”. (1. Piet. 3:4–6; 1. Moos. 21:22–34.)

 5. Kerro kokemus siitä, miten vanhemmat ovat opettaneet lapsilleen lempeyttä.

⁵ Te vanhemmat voitte opettaa lapsillenne, miten tärkeää lempeys on. 17-vuotias Maxence joutui usein olemaan tekemisissä vihaisten ihmisten kanssa koulussa, ja heitä tuli vastaan myös kentällä. Hänen vanhempansa opettivat kärsivällisesti häntä olemaan lempeä. He kertovat: ”Maxence on huomannut, että silloin kun ärsyttää, vaatii enemmän voimaa pysyä rauhallisena kuin räjähtää tai reagoida väkivaltaisesti.” Lempeydestä on tullut yksi hänen vahvuuksistaan.

 6. Miten rukoileminen auttaa meitä tulemaan lempeämmiksi?

⁶ Mitä jos eteen tulee oikein tiukka paikka ja joku esimerkiksi pilkkaa Jehovaa tai Raamattua? Silloin voi pyytää Jehovalta pyhää henkeä ja viisautta vastata lempeästi. Entä jos huomaat jälkikäteen, ettet hoitanut tilannetta niin fiksusti kuin olisit voinut? Sitten voit rukoilla samasta aiheesta uudelleen ja miettiä, miten voisit toimia paremmin ensi kerralla. Jehova antaa meille mielellään pyhää henkeä, jotta voimme pitää tunteemme hallinnassa ja olla lempeitä.

 7. Mitä hyötyä on siitä, että opettelee ulkoa raamatunkohtia? (Sananlaskut 15:1, 18.)

⁷ Raamatussa on hyviä jakeita, jotka auttavat meitä puhumaan lempeästi silloinkin, kun se on vaikeaa. Pyhä henki voi auttaa muistamaan niitä tarpeen vaatiessa (Joh. 14:26). Tällaisia periaatteita on esimerkiksi Sananlaskujen kirjassa. (Lue Sananlaskujen 15:1, 18.) Siellä selitetään myös, miksi on niin hyödyllistä pysyä rauhallisena paineen alla (Sananl. 10:19; 17:27; 21:23; 25:15).

 8. Miksi on hyvä miettiä, mitä kysymyksen taustalla on?

⁸ Myös toisten ymmärtäminen auttaa olemaan lempeä (Sananl. 19:11). Kun näkee pintaa syvemmälle, on helpompi hillitä itsensä tiukassa tilanteessa. Monet kysymykset ja piikikkäät kommentit ovat kuin jäävuoria, joista näkyy vain huippu ja suurin osa on piilossa veden alla. Taustalla voi olla jokin huolenaihe tai motiivi, joka ei käy heti ilmi. Meidän täytyy siis aluksi tunnustaa, että emme ehkä tiedä, miksi tuo toinen otti asian puheeksi. (Sananl. 16:23.)

 9. Miten Gideon kohteli Efraimin miehiä?

⁹ Mietitään Gideonin esimerkkiä. Efraimin miehet olivat hänelle vihaisia ja tulivat moittimaan häntä siksi, että heitä ei ollut kutsuttu aiemmin mukaan taisteluun Israelin vihollisia vastaan. Mistähän heidän tunteenpurkauksensa johtui? Oliko taustalla kenties ylpeyttä? Joka tapauksessa Gideon suhtautui heidän tunteisiinsa kunnioittavasti ja vastasi heille lempeästi. Siitä oli hyvät tulokset, koska ”he rauhoittuivat”. (Tuom. 8:1–3.)

10. Mikä auttaa vastaamaan oikealla tavalla niille, jotka kyseenalaistavat näkemyksiämme? (1. Pietarin kirje 3:15.)

¹⁰ Työ- tai koulukaverimme saattaa kyseenalaistaa jonkin Raamatun ohjeen, jota noudatamme. Silloin yritämme selittää kantaamme, mutta samalla kunnioitamme hänen mielipidettään. (Lue 1. Pietarin kirjeen 3:15.) Tällaista tilannetta ei kannata ottaa hyökkäyksenä vaan pikemminkin tilaisuutena oppia, mitä hän ajattelee ja mikä on hänelle tärkeää. Muista olla ystävällinen, olipa kysymyksen taustalla mitä tahansa. Se voi jopa saada tuon toisen miettimään uudelleen omaa mielipidettään. Vaikka hän vaikuttaisi tylyltä tai sarkastiselta, tavoitteenamme on silti vastata lempeästi (Room. 12:17).

11–12. a) Mitä kannattaa miettiä ennen kuin vastaa vaikeaan kysymykseen? (Ks. myös kuva.) b) Kerro esimerkki siitä, miten meille esitetty kysymys voi johtaa hyvään keskusteluun.

¹¹ Jos esimerkiksi työkaveri kysyy, miksi et vietä syntymäpäiviä, voisit miettiä: Ajatteleeko hän ehkä, että en saa pitää ollenkaan hauskaa? Tai tuntuuko hänestä, että pilaan työpaikan tunnelmaa? Voisit kiittää häntä siitä, että hän ajattelee toisia, ja vakuuttaa hänelle, että sinäkin haluat tehdä oman osasi työilmapiirin hyväksi. Tämä voi luoda pohjaa leppoisalle keskustelulle siitä, millaisen kuvan Raamattu antaa syntymäpäivistä.

¹² Samantyyppinen lähestymistapa voi toimia silloin kun joku herättää keskustelun jostain voimakkaasti mielipiteitä jakavasta aiheesta. Esimerkiksi joku koulukaveri saattaa sanoa, että Jehovan todistajien pitäisi muuttaa kantaansa homoseksuaalisuudesta. Voisiko taustalla olla jokin väärinkäsitys Jehovan todistajista? Tai onko hänellä ehkä ystävä tai sukulainen, joka kuuluu johonkin seksuaalivähemmistöön? Onko hän saanut sellaisen käsityksen, että me inhoamme homoseksuaaleja? Voisit ehkä kertoa hänelle, että me välitämme kaikista ihmisistä ja kunnioitamme jokaisen oikeutta tehdä omat valintansa.b (1. Piet. 2:17.) Näin voi myös avautua tilaisuus keskustella siitä, mitä hyötyä Raamatun periaatteiden mukaan elämisestä on.

13. Mitä voimme tehdä, jos joku sanoo, ettei ole järkevää uskoa Jumalaan?

¹³ Jos joku kertoo meille vahvan mielipiteensä jostain asiasta, meidän ei pitäisi ajatella automaattisesti, että tiedämme, mihin hän uskoo (Tit. 3:2). Mitä jos esimerkiksi koulukaverisi sanoo sinulle, että kukaan järkevä ihminen ei usko Jumalaan? Pitäisikö sinun sen perusteella saman tien olettaa, että hän uskoo vakaasti evoluutioon ja tietää siitä paljon? Todellisuudessa voi olla, että hän ei ole uhrannut asialle paljonkaan ajatusta. Sen sijaan että alkaisit väitellä hänen kanssaan tieteestä, voisi olla parempi vain sanoa lyhyesti jotain, mitä hän voi miettiä myöhemmin. Näytä hänelle vaikka luomista koskevaa aineistoa jw.orgista tai laita hänelle linkki johonkin hyvään artikkeliin tai videoon. Hän saattaa innostua keskustelemaan siitä vielä myöhemminkin. Kun kohtelet häntä kunnioittavasti, on todennäköisempää, että hän harkitsee näkemystään uudelleen.

14. Miten Niall hyödynsi verkkosivustoamme?

¹⁴ Niall-niminen teini-ikäinen veli on onnistunut nettisivustomme avulla oikaisemaan vääriä käsityksiä, joita joillain on Jehovan todistajista. Hän kertoo: ”Yksi koulukaveri sanoi minulle usein, että en usko tieteeseen, koska luotan ennemmin satukirjaan kuin faktoihin.” Koulukaveri ei antanut Niallin selittää näkemystään tarkemmin, mutta Niall lähetti hänelle linkin jw.orgin osioon ”Tiede ja Raamattu”. Myöhemmin kävi ilmi, että hän oli selvästikin tutustunut nettisivustoomme ja oli nyt halukkaampi keskustelemaan elämän alkuperästä. Kokeile sinäkin jotain tällaista, niin voit yllättyä positiivisesti.

15. Mitä vanhemmat voivat tehdä sen eteen, että lapset osaisivat vastata lempeästi mahdollisiin kysymyksiin?

¹⁵ Vanhemmat voivat opettaa lapsilleen, miten vastata lempeästi, jos joku kyseenalaistaa heidän uskonkäsityksensä (Jaak. 3:13). Yksi mahdollisuus on harjoitella sitä perheen palvontaillassa. Miettikää yhdessä, millaisia tilanteita koulussa voi tulla eteen. Jutelkaa niistä ja harjoitelkaa, mitä niissä voi sanoa. Näin lapset oppivat, miten he voivat olla lempeitä ja välttää tarpeettomasti loukkaamasta ketään, kun he kertovat toisille, mihin he uskovat. (Ks. tekstiruutu ”Harjoitelkaa yhdessä perheenä”.)

16–17. Mitä hyötyä on siitä, että nuoret pääsevät harjoittelemaan erilaisia tilanteita?

¹⁶ Harjoitteleminen auttaa vakuuttumaan itse siitä, että omilla uskonkäsityksillä on hyvät perusteet. Silloin niitä on myös helpompi perustella vakuuttavasti toisille. Oletko tutustunut Nuoret kysyvät -sarjan artikkeleihin ja Nuorten suunnitelmasivuihin jw.orgissa? Niiden tarkoitus on auttaa nuoria olemaan varmempia siitä, mihin he uskovat, ja vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin omin sanoin. Niitä on hyödyllistä tutkia yhdessä perheenä, koska ne auttavat kaikkia puolustamaan uskoaan lempeästi ja vetoavasti.

¹⁷ Matthew-niminen nuori veli kertoo, mitä hyötyä harjoittelemisesta on ollut hänelle. Hän ja hänen vanhempansa tutkivat usein perheen palvontaillassa sellaisia aiheita, joista saattaa tulla puhetta koulussa. Hän sanoo: ”Mietimme, millaisia tilanteita voi tulla vastaan, ja harjoittelemme sitä, miten ne voisi käsitellä hyvin etsimämme tiedon perusteella. Kun minulla on selvänä mielessä, miksi uskon niin kuin uskon, minulla on varmempi olo, ja se auttaa olemaan lempeä toisia kohtaan.”

18. Mitä Kolossalaiskirjeen 4:6 opettaa?

¹⁸ Kaikki eivät tietenkään muuta mieltään, vaikka osaisimme perustella kantamme kuinka vakuuttavasti. Lempeällä ja tahdikkaalla lähestymistavalla päästään kuitenkin parhaaseen lopputulokseen. (Lue Kolossalaiskirjeen 4:6.) Uskonkäsityksistä keskusteleminen on vähän kuin kopittelisi pallolla jonkun kanssa. Pallon voi paiskata toiselle, tai sitten sen voi heittää niin, että se on helppo ottaa kiinni, jolloin peli jatkuu todennäköisemmin. Samoin jos me esitämme asiamme lempeästi ja hienotunteisesti, on todennäköisempää, että meitä kuunnellaan ja keskustelu jatkuu. Joskus joku voi haluta vain väitellä kanssamme tai pilkata sitä, mihin uskomme, ja silloin meidän ei ole mikään pakko jatkaa keskustelua (Sananl. 26:4). Useimmilla ei kuitenkaan ole tällaisia aikeita, ja monet saattavat olla aidosti kiinnostuneita siitä, mitä ajattelemme.

19. Mikä voi motivoida meitä olemaan lempeitä?

¹⁹ Lempeyden kehittäminen on tosiaan palkitseva tavoite. Muista rukoilla Jehovalta voimaa niin että voit olla lempeä, kun vastaat hankaliin kysymyksiin tai kun sinua kritisoidaan aiheettomasti. Lempeys voi olla ratkaiseva tekijä, joka estää mielipide-eroja kärjistymästä riidoiksi. Se voi jopa saada toiset ajattelemaan uudella tavalla Jehovan todistajista tai Raamatusta. Siispä kun uskonkäsityksiäsi kyseenalaistetaan, ole ”aina valmis puolustautumaan”, mutta tee se ”lempeästi ja hyvin kunnioittavasti” (1. Piet. 3:15). Lempeydessä on voimaa!