Mitä joulu merkitsee sinulle?

JOULU merkitsee eri seikkoja eri ihmisille. Monet pitävät sitä loma-aikana, jolloin koko perhe on yhdessä. He odottavat joulun iloja, joihin kuuluvat hyvä ruoka, laulu ja tanssi, miellyttävä seura ja lahjojen vaihtaminen. Eräs kalifornialainen muusikko kertoi, miltä hänestä tuntui matkustaa joka vuosi kotiin jouluksi:

”Kaikki isovanhempani ovat siellä. . . . Jokainen valmistaa ruokaa, ja lihon luultavasti yli 10 kiloa. Se on ainoa ajankohta vuodessa, jolloin koko perhe tulee yhteen.”

On todella erinomaista, että perheet kokoontuvat yhteen. Myös lahja, joka annetaan sydämestä lähtevän rakkauden ilmaukseksi, voi olla mitä merkityksellisin. Raamattu kehottaa: ”Antakaa.” Se sanoo myös: ”Antamisessa on enemmän onnea kuin saamisessa.” – Luuk. 6:38; Apt. 20:35, Um.

Mikä menee vikaan jouluna?

Oletko kuitenkin havainnut, että onni puuttuu usein jouluaikaan? Eräs roomalaiskatolinen pappi kutsui joulua äskettäin ”masennuksen ja neuroosien jokavuotiseksi kaudeksi”. Eräs suuren ostoskeskuksen työntekijä huomautti: ”Kun menen ruokatunnille, näen ihmisten juoksevan ympäriinsä, hankkivan lahjan sille, toisen tälle, ja he ovat todella happamia. Ihmiset eivät anna lahjoja ilosta.”

Kirjailija Mike McGrady viittasi muihin joulun herättämiin pulmiin: ”Se on aikaa, jolloin parannuksen tehneet alkoholistit etsiytyvät mukaviin baareihin ja heittävät pois tulevaisuutensa, aikaa, jolloin tavallisesti uskolliset aviomiehet alkavat huomata, miten tiukasti gabardiini myötäilee sihteerin reisiä.”

Yhdysvaltain rikosasiain virasto FBI ilmoittaa, että joulukuussa tehdään enemmän murhia kuin missään muussa kuukaudessa. Suurissa kaupungeissa poliisit toteavat tuohon aikaan sattuvan tavallista enemmän liikenneonnettomuuksia.

Lapsipsykologi tri Nancy Hayes sanoo, että joulu ”on aikaa, jolloin lasten keskuudessa esiintyy eniten masennusta ja itsemurhia”. Hän huomauttaa, että monet lapset masentuvat, kun joulu ei tuokaan ”taianomaisia ratkaisuja pulmiin”, kuten he olivat odottaneet. Näin ollen vaikka joulu saattaa olla miellyttävää aikaa joillekuille, se on sangen erilaista aikaa toisille. Mistä tämä johtuu? Mikä menee niin monilla vikaan jouluna?

Katolinen pappi Peter J. Riga viittasi yhteen pulmien syyhyn: ”Kuten eräs psykologi on sanonut, amerikkalaisista tuntuu, että heidän on pakko lujittaa jälleen huomaavaisuuden, anteliaisuuden ja rakkauden ihanteita jouluna sovittaakseen näiden samojen ihanteitten laiminlyöntinsä jokapäiväisessä elämässään. Sen näkeminen ja kokeminen, miten ihmiset palaavat tavanomaiseen ahneuteensa ja välinpitämättömyyteensä, voi olla tuhoisaa yhteiskuntamme yksinäisille ja herkkätunteisille ihmisille.”

Jouluna tapahtuvalla antamisella on myös usein väärä vaikutin. Monista tuntuu, että heidän on pakko antaa tähän aikaan vuodesta. He saattavat jopa velkaantua pahoin tehdäkseen sen. Lisäksi jotkut antavat joululahjoja itsekkäistä syistä. Eräs sosiologian professori huomautti:

”Me määrittelemme asemamme ja sen, keihin haluamme luoda suhteita. Antaja ei ole ainoastaan kiinnostunut arvaamaan, mitä saaja haluaisi, vaan hän on lisäksi kiinnostunut antamaan itsestään soveliaan kuvan.”

Tämä tietysti riistää ihmiseltä epäitsekkään antamisen ilon.

Tämän tähden jotkut ovat kokonaan lakanneet viettämästä joulua. Jotkut väittävät, että joulu on pohjimmiltaan hyvä, mutta että materialismi ja itsehillinnän puute ovat turmelleet sen. He kehottavat ihmisiä ”palauttamaan joulun uskonnollisen merkityksen”, viettämään sitä Jeesuksen Kristuksen syntymän muistoksi. Mutta liittyykö joulu Jeesuksen syntymään?

Jeesuksen Kristuksen syntymäpäiväkö?

Teoksessaan The Story of Christmas (Joulun kertomus) Michael Harrison kirjoittaa:

”Ennen kaikkea on todettava, että lukemattomien tutkijoitten ponnisteluista huolimatta ei ole vielä todistettu, minä päivänä . . . Kristus syntyi.”

Raamattu ei mainitse Jeesuksen syntymän päivämäärää. Varhaisten ”kirkkoisien” kirjoitukset eivät ole yksimielisiä asiasta. Klemens Aleksandrialainen (toiselta ja kolmannelta vuosisadalta) viittaa joihinkuihin, jotka uskoivat Jeesuksen syntyneen 19. tai 20. huhtikuuta. Toiset olivat toukokuun 20. päivän kannalla. Vielä jotkut mainitsivat tammikuun 1:sen, tammikuun 6:nnen, maaliskuun 21:sen ja maaliskuun 28:nnen päivän ja monia muita päivämääriä. Katolinen tietosanakirja (The Catholic Encyclopedia) huomauttaa, että ”vuodessa ei ole yhtään kuukautta, johon arvostetut asiantuntijat eivät ole sijoittaneet Kristuksen syntymää”.

Eikö sillä ole merkitystä sinulle? Eikö ole selvää, että jos Jumala haluaisi ihmisten viettävän Jeesuksen Kristuksen syntymäpäivää, hän olisi kirjoituttanut sen päivämäärän Raamattuun? Muista, että Raamatussa on mainittu pääsiäisen ja Kristuksen kuoleman muistojuhlan ajankohta. (2. Moos. 12:6, 14; 1. Kor. 11:23–25; Luuk. 22:7–20) Ilmeisesti Jumalan tahto ei ollut, että kukaan viettäisi hänen Poikansa Jeesuksen syntymää. Ei ole sen tähden hämmästyttävää, että eräs uskonnollinen tietosanakirja (The New Schaff-Herzog Encyclopedia of Religious Knowledge) sanoo: ”Ei ole mitään historiallisia todisteita siitä, että meidän Herramme syntymäpäivää vietettiin apostolien aikana tai pian sen jälkeen.”

Mutta kristikunnan kirkot viettävät itsepäisesti Jeesuksen syntymää. Vuoteen 354 mennessä useimmat kirkot olivat asettaneet sen ajankohdaksi joulukuun 25. päivän. Miten ne päätyivät tuohon päivään?

Joulun ajankohta ja joulutavat

Tutkijat mainitsevat kaksi selitystä joulukuun 25. päivän valitsemiselle. Ensimmäinen selitys perustuu erään kolmannelta vuosisadalta olevan Hippolytoksen laskelmiin. Hänen laskelmiensa mukaan Jeesus kuoli maaliskuun 25. päivänä ja hänet siitettiin 33 vuotta aikaisemmin tuona samana päivänä.a Kun siirrytään yhdeksän kuukautta siitä eteenpäin, päädytään 25. päivään joulukuuta, jota väitettiin Jeesuksen syntymän päivämääräksi.

Toisen mielipiteen mukaan joulukuun 25. päivä valittiin, koska se oli päivä, jona Rooman valtakunnassa vietettiin ”brumaliaksi” kutsuttua ”voittamattoman auringon syntymän” pakanallista juhlaa. Se seurasi viikon kestävää saturnaliajuhlaa (17.–24. joulukuuta), ja sitä vietettiin talvipäivänseisauksen aikaan. Tuohon aikaan vuodesta vuorokauden valoisa aika alkaa pidentyä. Pakanalliset roomalaiset uskoivat, että auringonjumala Mitra pääsi silloin voitolle talven pimeydestä ja synkeydestä. Uuden katolisen tietosanakirjan (New Catholic Encyclopedia) mukaan tämä jälkimmäinen näkökanta ”on joulun päivämäärän ratkaisemisen todennäköisin selitys”.

Kirja The Story of Christmas kertoo 25. päivästä joulukuuta:

”Se oli suurin juhlapäivä erityisesti Mitra-uskonnossa, joka erääseen aikaan näytti kilpailevan kristinuskon kanssa valtionuskonnon asemasta Rooman valtakunnassa. . . . Kunnioitus, jota Mitran palvojat osoittivat 25. päivälle joulukuuta, vaikutti varmasti siihen, että kirkon viranomaiset päättivät sijoittaa Vapahtajamme virallisen syntymäpäivän 25. päivään joulukuuta.

”Siten sen tarkoituksena, että joulukuun 25. päivä valittiin Kristuksen syntymän viralliseksi päivämääräksi, oli mukauttaa alkuperältään ikivanha ja maailmanlaajuisesti vietetty juhla kristillisyyden palvelukseen.”

Professori A. H. Newman selittää, että katoliset uskonnolliset johtajat näkivät sopivaksi ”sovittaa Jumalan Pojan syntymäpäivän kirjaimellisen auringon syntymäpäivään”. Joulun päivämäärä oli siis seurausta sovittelusta pakanallisen auringonpalvonnan kanssa.

Entä sitten joulun hauskuudet, kuten kirkkaasti valaistu ja iloisesti koristettu kuusi, piikkipaatsama, misteli, ison joulupölkyn sytyttäminen ja lahjojen vaihtaminen? Ovatko ne kristillisiä tapoja?

Professori Edvard Lehmann kirjoittaa Hastingsin Uskonnon ja siveysopin tietosanakirjassa (Encyclopedia of Religion and Ethics): ”Useimmat Euroopassa nykyään vallitsevista ja aikaisemmilta ajoilta kerrotuista joulutavoista eivät ole aitoja kristillisiä tapoja vaan pakanallisia tapoja, jotka kirkko on omaksunut tai joita se on suvainnut. . . . Joulujuhla on perinyt nämä tavat pääasiassa kahdesta lähteestä – roomalaisesta ja germaanisesta pakanuudesta.” Jotkut tavat ovat peräisin jopa muinaisesta Babylonista.

Onko sillä merkitystä?

Tästä huolimatta kristikunnan kirkot viettävät joulua vuosi toisensa jälkeen. Niiden mielestä joulun alkuperällä ei ole merkitystä. Merkitystä näyttää olevan ainoastaan sillä, että se on hauska juhla, jonka ajatellaan nykyisellään olevan kristillinen. Eräs roomalaiskatolinen pappi vastasi katolisen Kolumbusritarien veljeskunnan tätä asiaa koskevaan tiedustelukirjeeseen seuraavasti:

”Jonkinlaisessa pakanallisessa palvonnassa käytettyjen esineiden tai juhlien kehittymisellä ei ole merkitystä. Kun kirkko aloittaa lähetystyön uuden kansanryhmän keskuudessa, kirkko ottaa säännöllisesti kansan perinteistä ja tavoista sen, mikä on hyvää, ja tulkitsee sen uudelleen Kristuksen opetusten valossa. Jos jokin liittyi aikaisemmin erheeseen, kirkko kasvattaa ihmisiä uudelleen kristillisen ilmestyksen valossa ja antaa esineelle tai tavalle uuden merkityksen tulevaisuutta silmällä pitäen.”

Hyväksytkö sinä tällaisen järkeilyn? Onko joulun alkuperä todella ’merkityksetön’? Voiko jokin kirkkojärjestelmä ’tulkita uudelleen’ jonkin, mikä on pakanallista, ja sitten saada sille Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen hyväksymyksen? Mitä sanottavaa Raamatulla on tästä?

Harkitsehan niiden israelilaisten tapausta, jotka Jumala vapautti Egyptin orjuudesta ja toi Kanaanin ”Luvattuun maahan” (jota kutsuttiin myöhemmin Palestiinaksi). Egyptissä ollessaan israelilaiset olivat tutustuneet moniin tuon maan uskonnollisiin tapoihin. Myös heidän uuden kotinsa Kanaanin asukkaat pitivät yllä monia uskonnollisia perinteitä. Entä jos juutalaiset sulauttaisivat joitakin Egyptin ja Kanaanin uskonnollisia tapoja tosi Jumalan Jehovan palvontaan? Omaksuisiko Jumala sen näkökannan, että ’sillä ei ole merkitystä, kunhan vain palvonta nyt kunnioittaa minua’?

Huomaa 5. Moos. 12:30, 31:ssä esitetty Jumalan mielipide tästä asiasta: ”Varo . . . ettet . . . kysy: ’Miten oli näiden kansojen tapana palvella jumaliansa, että minäkin tekisin niin?’ Älä tee niin Herraa [Jehovaa, Um], sinun Jumalaasi, kohtaan.” Saatat muistaa, että Jumala ei mielistynyt Israelin kansaan, kun se omaksui egyptiläisten epäjumalisen vasikanpalvonnan. Vaikka se väitti vasikan edustavan Jehovaa ja sanoi, että kysymyksessä oli ”Herran [Jehovan, Um] juhla”, Jumala sanoi Moosekselle: ”Sinun kansasi . . . on turmion tehnyt.” – 2. Moos. 32:4, 5, 7.

Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla heräsi uusi pulma uskonnollisten tapojen suhteen. Juutalaiset, joista tuli kristittyjä, olivat aikaisemmin viettäneet ”Herran juhla-aikoja” (pääsiäinen, helluntai ja lehtimajanjuhla), jolloin heitä käskettiin ’pitämään iloa Herran, Jumalansa, edessä’. (3. Moos. 23:2, 40) Kristittyjen ei tullut kuitenkaan jatkaa näidenkään juhlien viettoa. (Gal. 4:9–11) Jos kristittyjen ei tullut enää viettää Jumalan itsensä asettamia juhlia, heidän piti varmasti pysyä erossa pakanallisista tavoista!

Mitä joulu merkitsee sinulle?

Jokaisen olisi hyvä harkita vakavasti tätä kysymystä. Pakanallisten uskonnollisten tapojen suhteen kristittyjä käsketään: ”[Älkää] saastaiseen koskeko.” (2. Kor. 6:17) Raamattu kehottaa lisäksi: ”Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa.” – Ef. 4:25.

Haluatko sinä totella noita Raamatun käskyjä? Voisitko tehdä sen ja samanaikaisesti viettää juhlaa, jonka myönnetään perustuvan pakanuuteen ja joka esittää Jeesuksen Kristuksen syntymän ajankohdan väärin? Eikö sellaisen juhlan viettäminen osoittaisi, että sinä rakastat nautintoa enemmän kuin Jumalaa ja hänen totuuttaan? – 2. Tim. 3:4; Room. 1:25.

Joulu voi olla monille koetuksen aikaa. He saattavat olla tietoisia siitä, että joulu haiskahtaa pakanuudelle eikä miellytä Jumalaa. Mutta heidän perheensä, ystävänsä ja naapurinsa saattavat antautua täysin juhlan viettoon. Painostus ’mennä joukon mukana’ voi tulla ankaraksi.

Mitä tämä koe paljastaa sinusta tänä vuonna? Osoittaako se kaikille, että sinä rakastat Jumalaa enemmän kuin haluat miellyttää ketään ihmistä? Muista Raamatun käsky, että rakkautesi ja pelkosi tulee kohdistua ennen kaikkea Jehova jumalaan. – Matt. 22:37; Jes. 8:13.

Mutta miten on lastesi laita? Eikö ole julmaa riistää heiltä joululahjojen ja ilonpidon riemut? Sellainen kanta on itse asiassa lyhytnäköinen. Olemme havainneet, että jotkut nuoret masentuvat, jopa suorittavat itsemurhan jouluaikaan, koska joulu ei ratkaise heidän pulmiaan.

Se, että kieltäydyt viettämästä joulua, ei merkitse, että et enää koskaan anna lahjoja lapsille tai kenellekään muulle. Minä tahansa aikana vuoden mittaan sinulla voi olla hauskaa perheesi kanssa ja voit antaa lahjoja.

Tarkastelehan esimerkiksi Jehovan todistajia. He eivät vietä joulua, mutta heidän lapsensa eivät myöskään kärsi tämän tähden. Se on heille todellisuudessa helpotus. Heidän ei ole enää pakko antaa eikä tehdä kuumeisia ’jouluostoksia’, jotka uuvuttavat niin monet ihmiset ruumiillisesti ja tunneperäisesti. Joulu ei merkitse mitään tällaista Jehovan todistajille.

Ajattelehan lisäksi lapsille koituvaa hyötyä. Nyt heillä on kautta vuoden monia onnellisia tilaisuuksia yhden sijasta. Kuvittelehan vain lapsen riemunkiljahduksia, kun hän saa äidiltä tai isältä odottamattoman lahjan. Miten kiitollinen hän onkaan siitä! Miten vakuuttunut hän onkaan vanhempiensa rakkaudesta! Ja miten paljon parempi onkaan, että hänen arvostuksensa kohdistuu todelliseen antajaan eikä olemattomaan joulupukkiin!

Vuotuinen joululahjojen antaminen ei sen sijaan kehitä kiitollisuutta. Ihmiset odottavat saavansa lahjoja jouluna. Monet loukkaantuvat suuresti, jos he eivät saa mitään. Jopa ne, jotka saavat lahjoja, ovat usein pettyneitä, jos lahja ei vastaa heidän odotuksiaan.

Mitä joulu merkitsee sinulle tänä vuonna? Merkitseekö se tilaisuutta osoittaa, että rakkautesi Jumalaan ja hänen totuuteensa on suurin voima elämässäsi? Vai merkitseekö se sovittelua jonkin sellaisen kanssa, minkä tiedät olevan Jumalalle vastenmielistä? Se, mitä joulu merkitsee sinulle, riippuu todellakin sinusta itsestäsi.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 13]

Lähempi silmäys Jeesuksen syntymään

● Keitä ”tietäjät” olivat? Jeesuksen syntymää käsittelevissä näytelmissä, joita esitetään usein tähän aikaan vuodesta, kolmen ’tietäjän’, kuninkaan, esitetään tuovan lahjoja seimessä olevalle Jeesus-lapselle. Raamattu ei kuitenkaan sano näiden miesten olleen kuninkaita; he olivat pakana-astrologeja. Pyhän Raamatun katolinen selitysteos (A Catholic Commentary on Holy Scripture) myöntää sivulla 856: ”Tietäjät kuuluivat alkujaan meedialaisten selvänäkijöitten papilliseen heimoon. . . . Nimitystä alettiin myöhemmin käyttää yleisesti . . . kaikkiin kansallisuuksiin kuuluvista astrologeista, noidista jne.” Oletko tiennyt sen?

● Miten monta ”tietäjiä” oli? Jos katsot Raamatusta, et havaitse sen missään sanovan, että heitä oli kolme. Lukumäärää ei ilmoiteta. Kirja ”The Glory of Christmas” (Joulun loisto) myöntää sivulla 72: ”Matteuksen lyhyt selostus . . . on Raamatun ainoa maininta näistä tietäjistä. Se ei mainitse heidän nimiään, ei sano, mistä he tulivat, eikä edes kerro, miten monta heitä oli.”

● Milloin ”tietäjät” kävivät Jeesuksen luona? Kirkollisten ryhmien esittämien Jeesuksen syntymää käsittelevien näytelmien mukaan ”tietäjät” tavallisesti tuovat lahjansa seimessä makaavalle vastasyntyneelle Jeesukselle. Mutta lue itse Raamatun selostus Matteuksen evankeliumin 2. luvusta. Havaitset sen sanovan, että siihen aikaan mennessä, jolloin astrologit saapuivat, Jeesus oli ”pieni lapsi”, joka asui ”talossa”. (Matt. 2:11, Um) Ainoastaan paimenet kävivät seimessä olevan Jeesus-pienokaisen luona. – Luuk. 2:12.

● Käyttikö Jumala tähteä ohjaamaan astrologit Jeesuksen luo? Älä unohda, että Jumalan sana tuomitsee astrologian. (Jes. 47:13, 14) Muista lisäksi, että astrologien näkemä ”tähti” johti heidät ensin pahan kuninkaan Herodeksen luo, joka sitten yritti tappaa Jeesuksen määräämällä kaikki Beetlehemissä ja sen ympäristössä olevat poikalapset surmattavaksi. Osoittavatko nämä tosiasiat Jumalan vai hänen vastustajansa Saatanan liikkuvan ”tähden” alkuunpanijaksi? Jumala kyllä ilmoitti Poikansa syntymästä, mutta hän antoi ilmoituksen enkelin välityksellä. – Luuk. 2:8–12.

[Tekstiruutu s. 14]

Mikä oli niiden alkuperä?

● Joulukuusi on peräisin pakanuudesta. Teos ”The Twelve Days of Christmas” (Joulun kaksitoista päivää) sanoo sivulla 33: ”Kuusen (Tannenbaum) käyttö näyttää olevan alkuisin Schwarzwaldin pakanallisten germaaniheimojen talvipäivänseisauksen vietosta.” Alexander Hislopin kirja ”The Two Babylons” (Kaksi Babylonia) osoittaa sen saaneen alkunsa aina pakanallisesta Roomasta ja muinaisesta Babylonista asti.

● Piikkipaatsaman ja mistelin käyttö joulunvietossa on myös alkujaan pakanallista. Funk ja Wagnalls selittävät teoksessaan ”Standard Dictionary of Folklore, Mythology and Legend” (Kansanperinteen, jumalaistaruston ja pyhimystarujen sanakirja) 1. osassa sivulla 501: ”Piikkipaatsaman käyttö uskonnollisissa juhlamenoissa on huomattavan vanha; varhaiset roomalaiset kristityt omaksuivat sen käytön joulukoristeeksi luultavasti roomalaisesta saturnaliasta.”

Tämä sanakirja huomauttaa myös 2. osansa sivulla 732: ”Talon koristelemisen mistelillä jouluna otaksutaan usein olevan jäänne druidien vanhasta tammikultista. Frazer liittää mistelin alla suutelemisen tavan kreikkalaisen saturnalian kurittomuuteen. Toiset liittävät tavan joihinkin alkukantaisiin avioliittomenoihin.”