Kiinan muuri – erään keisarin unelmien täyttymys
SEN piti toteutua eräänä päivänä. Muuan mies määräsi, että hänen kotinsa ympärille pitää rakentaa muuri. Tuo mies oli keisari ja hänen kotinsa oli koko Kiinan valtakunta! Mutta kuka tämä yksinvaltias oikeastaan oli ja miksi hän saattoi koko valtakunnan liikekannalle rakentamaan sellaista suojavarustusta?
Saadaksemme vastauksen näihin kysymyksiin meidän on tarkasteltava sellaista Kiinan historian ajanjaksoa, jota kutsutaan ”taistelevien valtioiden ajaksi” (403–222 eaa.). Tulee kuitenkin muistaa, että toisinaan on vaikeaa erottaa historiallisia tosiasioita taruista. Siihen aikaan Kiina oli pirstoutuneena pieniksi valtakunniksi tai valtioiksi, jotka sotivat tuon tuosta keskenään. Sekasortoa vielä lisäsivät pohjoisessa asustaneet pelottavat paimentolaiskansat, ”barbaarit”, jotka yrittivät alituisesti ryöstää eteläisen viljavan maan satoa. Suojellakseen itseään monet valtiot ryhtyivät rakentamaan suojavalleja.
Näiden poliittisten kamppailujen raivotessa muut eivät aluksi huomanneet pienen Ch’in-nimisen kiinalaisen valtion nousua. Mutta vähitellen tämä aggressiivinen valtio, jota sivistyneet kiinalaiset ylenkatsoivat, valloitti kuutta valtiota lukuunottamatta kaikki muut riitelevät valtakunnat.
Vuonna 246 eaa. 13-vuotias prinssi Cheng alkoi sitten hallita Ch’in-valtiota. Hän havitteli mielessään valtakuntaa, joka olisi yhdistetty hänen rautaisen hallintonsa alle. Niinpä hän hetkeäkään aikailematta hyökkäsi muita valtakuntia vastaan. Vuoteen 221 eaa. mennessä viimeinenkin Kiinan valtioista antautui Ch’inin armeijalle. Lopultakin tuo Ch’inin kuningas oli saavuttanut aseman, josta Kiinan aikaisemmat kuninkaat olivat tuskin uskaltaneet uneksiakaan. Hänestä oli tullut koko Kiinan valtias! Riemuitseva Cheng otti itselleen uuden arvonimen: Ch’in Shih Huang Ti eli Ch’in-dynastian Ensimmäinen keisari.
Ch’in Shih Huang Tin toimintaa ohjasivat kunnianhimoinen pyrkimys yhdistää keisarikunta ja itsekeskeinen päähänpinttymä kuolemattomuudesta. Toisaalta häntä pidettiin poliittisena nerona. Hän keskitti hallintoaan, yhdenmukaisti Kiinan kirjakielen, uudisti rahajärjestelmän ja rakensi pääkaupungistaan Hsien Yangista kauas ulottuvia valtateitä.
Toisaalta historia kuvailee myös tämän miehen varjopuolia. Ch’in Shih Huang Ti pelkäsi kovasti kuolemaa. Lukuisat murhayritykset lisäsivät hänen pelkoaan aina hysteriaksi asti. Niinpä hän määräsi, että keisarillisia palatseja rakennettaisiin kymmenittäin. Lopulta niitä oli 270 yksistään pääkaupungin ympärillä. Palatsit piti yhdistää toisiinsa salaisilla tunneleilla, jotta ahdistunut keisari voisi siirtyä paikasta toiseen salaa ja nukkua joka yö eri paikassa.
Keisarin unelma, keisarikunnan painajainen
Kiinan virallisen historian mukaan vuonna 214 eaa. Ch’in Shih Huang Ti sai ajatuksen muurin rakentamisesta valtakuntansa pohjoista rajaa pitkin. Kuvittelehan tätä innostunutta keisaria kuvailemassa elävästi hovi-insinööreilleen viimeisintä loistavaa haavettaan. Hänen kerrotaan julistaneen: ’Me rakennamme muurin!’ Muurista piti tulla monin paikoin runsaat seitsemän metriä korkea ja huipulla piti kahdeksan sotilaan mahtua marssimaan rinnakkain. Tämä uskomaton urakka lankesi väsymättömälle Meng T’ienille, joka oli Ch’inin kuuluisimpia kenraaleja. Saattaen koko armeijansa liikekannalle hän ohjasi joukot toteuttamaan keisarin unelmaa.
Koska muuri rakennettiin näennäisesti suojaksi pohjoisesta tulevia pelättyjä hyökkääjiä vastaan, tarvittiin vartiotorneja pitkin koko muuria vihollisen liikkeiden tarkkailua varten. Niinpä Meng T’ien ryhtyi rakentamaan näitä jättiläismäisiä, nelikulmaisia vartioasemia, joiden leveys tyvestä oli 12 metriä ja huipulta 9 metriä, aina kahden nuolenkantaman päähän toisistaan, jotta jousimiehet pystyisivät puolustamaan niistä muuria koko sen pituudelta. Yhteensä 25000 tornia rakennettiin kukkuloiden huipulle ja soliin kautta maan.
Kun se vain oli mahdollista, Meng T’ien käytti hyväkseen aikaisempien valtioiden rakentamia valleja ja torneja yhdistäen ne siihen kokonaisuuteen, jota kiinalaiset kutsuivat myöhemmin nimellä Wan Li Ch’ang Ch’eng eli Kymmenentuhannen lin pituinen muuri. (Yksi kiinalainen li vastaa noin puolta kilometriä.) Itse asiassa muuri oli kuitenkin lähes 3000 kilometriä pitkä. Seuraavat sukupolvet laajensivat suojavarustusta tehden silmukoita ja jatkaen sitä moneen suuntaan. Kiinan hallituksen viimeisimmät tutkimukset, jotka suoritettiin ”seuraamalla muurin raunioita syrjäseuduilla ja vuoristoalueilla ovat osoittaneet, että sen todellinen pituus on noin 10000 kilometriä”, kerrotaan China Reconstructs -lehdessä.
Muurin joidenkin osuuksien perustukset uskotaan tehdyn valtavista, yli neljä metriä pitkistä ja yli metrin leveistä graniittilohkareista, joiden päälle rakennettiin 60–150 senttimetriä paksut yhdensuuntaiset seinämät. Samanlaista rakennusmenetelmää käyttivät myös Ming-dynastian rakennusmestarit 1500-luvulla. Seinämien väliin jäänyt tila täytettiin tiiviisti maalla ja katettiin tiilistä tehdyllä tiellä. Rakennustyön edetessä länteen päin muuri ylitti laajan, viljavan tasangon, josta ei löytynyt paljoakaan kiviä. Niinpä rakentajien oli käytettävä ainoaa saatavissa olevaa materiaalia: hienoa, keltaista maata, jota kutsutaan lössiksi. Jotkin osuudet rakennettiin kasaamalla kasteltua lössiä puurakenteiden sisään. Toisia osuuksia rakennettiin yksinkertaisesti lohkomalla lössin palasia kasaan kahdelta puolelta ja jättämällä maavalli muuriksi. Näistä osuuksista on nykyään jäljellä tuskin muuta kuin pienistä kivistä koostuvia kasoja.
Kiinan muuri kapusi pilviä hipoville vuorille, sukelsi syvimpiin laaksoihin ja ylitti polttavia autiomaatasankoja. Idässä purevan kylmät tuulet ja sokaisevat lumimyrskyt piinasivat työntekijöitä. Lännessä heitä lannistivat autiomaan armoton aurinko ja polttavat hiekkamyrskyt. Muurin rakennustyö on todisteena satojentuhansien työläisten kärsimyksistä, kun he uurastivat lähes ihmisen kykyjen äärirajoille saakka. Ne jotka eivät työskennelleet riittävän nopeasti, sysättiin elävinä muurin perustusta varten tehtyihin kaivantoihin yhdessä niiden kanssa, jotka nääntyivät nälkään tai paleltuivat kuoliaiksi. Muuria kutsutaankin joskus kammottavalla nimellä ”maapallon pisin hautausmaa”, sillä noin 400000 ihmistä jäi makaamaan kuolleena sen juureen.
Kuolleiden joukossa oli monia sellaisia Kiinan älymystöön kuuluvia, joiden katsottiin vaarantavan keisarikunnan poliittisen tasapainon. Heidän läänityslaitosta koskevat ajatuksensa sekä keisarin laajoja uudistuksia koskeva arvostelunsa johti vuonna 213 eaa. pahamaineiseen kirjojen polttamiseen ja oppineiden surmaamiseen, mikä mustasi Ch’in Shih Huang Tin maineen tulevien sukupolvien silmissä. Vielä nykyäänkin balladit valittavat muurin rakentamisesta aiheutunutta ihmishenkien menettämistä. Rakennustyö oli todella keisarikunnan painajainen!
Dynastia hajoaa
Sinua saattaa vielä askarruttaa, miksi keisari olisi harkitusti uuvuttanut valtakuntansa sellaisella valtavalla työmäärällä. Päällisin puolin saattaa vaikuttaa siltä, että syynä oli suojeluksen järjestäminen. On totta, että paimentolaisten hyökkäykset torjuttiin tehokkaasti ainakin vähäksi aikaa. Mutta palautapa hetkeksi mieleesi, millainen Ch’inin valtakunta oli suuruutensa aikana: mahtava sotilaskoneisto, joka pystyi voittamaan ja valloittamaan kaiken ulottuvilla olevan. Mihin sen voimavarat ohjattaisiin seuraavaksi? Ehkäpä keisari pelkäsi enemmän tätä suurta ja levotonta armeijaa kuin paimentolaiskansoja.
Muurin rakentaminen osoittautui kaikesta huolimatta musertavaksi iskuksi keisarikunnalle. Muurin eteläpuolella alkoi ilmaantua kapinajoukkoja. Puhkesi talonpoikaiskapinoita keisarin hyvin kalliiden suunnitelmien aiheuttaman raskaan verotaakan vuoksi. Mies, joka oli niin epätoivoisesti taistellut kuolemattomuuden puolesta, kuoli vuonna 210 eaa. Sitä seurannut valtataistelu murensi keisarikunnan raunioiksi. Mahtava Ch’in-dynastia oli kestänyt ainoastaan 14 vuotta (221–207 eaa.). Kuitenkin tuon lyhyen hallintokauden aikana sattui monia Kiinan historian kauaskantoisimmista tapahtumista.
Niin kuin ei keisari pystynyt välttämään ihmisen suurinta vihollista, kuolemaa, on hänen alkuperäisestä muuristaankin säilynyt vain hyvin vähän osoittamaan kunnioitusta niille miljoonille ihmisille, jotka raatoivat täyttääkseen keisarin unelman. Ne muurin vaikuttavat osuudet, jotka ovat säilyneet ja joita turistit käyvät nykyään katselemassa, rakensi Ming-dynastian keisari Wan Li 1500-luvulla.
[Tekstiruutu s. 27]
Kuinka suuri Kiinan muuri on?
□ Jos alkuperäinen muuri oikaistaisiin suoraksi, se ulottuisi Suomesta Euroopan halki aina Espanjaan saakka tai Ranskassa sijaitsevan Bretagnen niemimaan kärjestä Moskovaan saakka.
□ Kiinan muuri sisälsi niin paljon ainetta, että siitä olisi voitu rakentaa noin kaksi ja puoli metriä korkea ja metrin paksuinen muuri koko maapallon ympäri päiväntasaajan kohdalta eli 40000 kilometrin matkalle.
[Kartta s. 26]
(Ks. painettu julkaisu)
MONGOLIA
KIINA
Jiayuguanin sola
Lintao
Yanmenguan
Shanhaiguanin sola
KOREA
■ Kiinan muuri Quinshihuangin hallituskaudella
● Kiinan muuri Ming-dynastian aikana