Nuoret kysyvät:

Milloin voin alkaa seurustella?

”Koulussa sitä tuntee itsensä jotenkin vajaaksi, jollei seurustele jonkun kanssa – ihan kenen kanssa tahansa!” (Brittany)

”Seurustelupaineet ovat tosi kovat. Ja söpöjä poikia on tosi paljon.” (Whitney)

◼ Koulun käytävällä kuljeskelee välitunnilla tyttö ja poika käsi kädessä. Miltä tuntuu?

□ Ei tunnu missään.

□ Vähän kirpaisee.

□ Olen kateudesta vihreä.

◼ Olet ystävien kanssa elokuvissa, kun tajuat, että kaikilla muilla paitsi sinulla on pari. Miltä tuntuu?

□ Ei tunnu missään.

□ Vähän kirpaisee.

□ Olen kateudesta vihreä.

◼ Paras ystäväsi alkoi vähän aikaa sitten osoittaa kiinnostusta jotakuta vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaa kohtaan, ja nyt hän seurustelee. Miltä tuntuu?

□ Ei tunnu missään.

□ Vähän kirpaisee.

□ Olen kateudesta vihreä.

JOS vastasit yhteenkin kysymykseen ”vähän kirpaisee” tai ”olen kateudesta vihreä”, et varmasti ole ainoa. Maissa, missä seurustelu on yleinen tapa, monet nuoret vastaisivat samalla tavalla. ”Joskus tunnen itseni ulkopuoliseksi, kun kaikilla muilla minun ikäisilläni on poikaystävä paitsi minulla”, sanoo 14-vuotias Yvette.

Halu olla yhdessä jonkun sellaisen kanssa, joka merkitsee meille tavallista enemmän – ja jonka silmissä mekin olemme aivan omaa luokkaamme – voi olla uskomattoman voimakas. ”Halu saada tyttöystävä sen kuin voimistuu joka päivä. Se on tosi vaikea asia”, sanoo eräs teini-ikäinen poika. Jotkut alkavat seurustella hyvin nuorina. Esimerkiksi Time-lehden tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että 13-vuotiaista nuorista 25 prosenttia seurusteli. Olivatko he sinun mielestäsi valmiita siihen? Oletko sinä valmis seurustelemaan? Voidaksesi vastata tähän meidän täytyy miettiä erästä perusluonteisempaa kysymystä.

Mitä on seurustelu?

◼ Käyt säännöllisesti ulkona jonkun tietyn vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa.

Seurusteletko? □ Kyllä. □ En.

◼ Lähetät tekstiviestejä tai soitat samalle vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvalle ystävälle monta kertaa päivässä.

Seurusteletko? □ Kyllä. □ En.

◼ Sinä ja joku vastakkaiseen sukupuoleen kuuluva olette ystäviä salaa. Vanhempasi eivät tiedä siitä. Et ole kertonut heille, koska tiedät, etteivät he hyväksyisi sitä.

Seurusteletko? □ Kyllä. □ En.

◼ Aina kun vietät aikaa ystäviesi kanssa, sinä ja joku tietty vastakkaiseen sukupuoleen kuuluva hakeudutte toistenne seuraan.

Seurusteletko? □ Kyllä. □ En.

Sinulla ei luultavasti ollut mitään vaikeuksia vastata ensimmäiseen kysymykseen, mutta ehkä pysähdyit muiden kysymysten kohdalla. Mitä seurustelu oikeastaan on? Tässä kirjoituksessa määrittelemme sen kaikenlaiseksi sosiaaliseksi kanssakäymiseksi, jossa kaksi henkilöä tuntee romanttista kiinnostusta toisiaan kohtaan. Olettepa sinä ja ystäväsi muiden seurassa tai kahdestaan, puhuttepa puhelimessa tai kasvokkain ja toimittepa avoimesti tai salaa, niin jos teillä on romanttisia tunteita toisianne kohtaan ja tiedätte sen molemmat, kyse on seurustelusta.

Mutta oletko valmis lähtemään tälle tielle? Voit tutkia itseäsi seuraavien kolmen kysymyksen avulla.

Mihin pyrit?

Monissa kulttuureissa seurustelua pidetään hyväksyttävänä tapana tutustua toiseen ihmiseen paremmin. Sillä tulisi kuitenkin olla arvokas päämäärä: sen pitäisi auttaa nuorta miestä ja naista arvioimaan, sopivatko he toisilleen aviopuolisoiksi. Miksi näin?

Raamatussa puhutaan ”nuoruuden kukoistuksesta”, ja tällä ilmauksella tarkoitetaan elämänvaihetta, jolloin sukupuoliset tuntemukset ja romanttiset tunteet voimistuvat (1. Korinttilaisille 7:36). Läheinen kanssakäyminen jonkun vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa tässä vaiheessa voi lietsoa tunteiden paloa ja johtaa siihen, että joutuu oppimaan kantapään kautta Galatalaiskirjeen 6:7:n sanojen todenmukaisuuden: ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.”

Jotkut ikätoverisi saattavat kyllä seurustella ilman pienintäkään aikomusta avioitua. Heille seurustelukumppani voi olla pelkästään kuin jokin voittopokaali tai koriste, jota näytellään muille itsetunnon pönkittämiseksi. On julmaa leikkiä toisen tunteilla tällä tavoin, eikä ole mikään yllätys, että tällaiset suhteet ovat usein lyhytikäisiä. ”Monet seurustelevat nuoret panevat suhteen poikki viikon tai parin kuluttua”, sanoo nuori Heather. ”He alkavat pitää suhteita tilapäisinä, mikä tavallaan valmistaa heitä enemmän avioeroon kuin avioliittoon.”

Seurustelu huvin vuoksi tai seurustelun itsensä takia voi helposti haavoittaa tunteita. Esimerkiksi Eric liikkui 18-vuotiaana erään tytön kanssa ja uskoi vilpittömästi, että kyseessä oli vain hyvä ystävyys. Sitten hän tajusi, että tytölle tuo suhde merkitsi paljon enemmän. ”Olin aivan ällikällä lyöty siitä, miten nopeasti hän alkoi ottaa sen vakavasti”, Eric sanoo. ”Luulin oikeasti, että olimme vain ystäviä!”

Ei tietenkään ole väärin viettää aikaa vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvien kanssa ryhmässä, jota valvotaan sopivalla tavalla. Seurustelun osalta on kuitenkin parasta odottaa, kunnes nuoruuden kukoistus on ohi ja on valmis harkitsemaan avioliittoa vakavasti. Tämän oivalsi nuori Chelsea. ”Toisaalta olisi mukavaa, jos nuoret voisivat seurustella huvin vuoksi”, hän myöntää, ”mutta ei ole mitenkään huvittavaa, jos toinen ottaa sen vakavasti ja toinen ei.”

Kuinka vanha oletkaan?

◼ Mikä sinusta on sopiva ikä aloittaa seurustelu? ․․․․․․․․․․

◼ Esitä sama kysymys vanhemmillesi tai jommallekummalle heistä ja kirjoita viivalle heidän vastauksensa. ․․․․․․․․․․

Ylempi numero saattaa hyvinkin olla pienempi kuin alempi. Tai sitten ei. Ehkä kuulut niihin lukuisiin nuoriin, jotka viisaasti lykkäävät seurustelua siihen asti, kun he ovat vähän vanhempia ja tuntevat itsensä paremmin. Kristitty Sondra on päättänyt toimia näin, vaikka hän lain puolesta saisi jo mennä naimisiin. Hän perustelee: ”Seurusteluaikana on tarkoitus, että toinen oppii tuntemaan minut. Mutta jos en edes itse tunne itseäni, niin miten voin odottaa, että joku toinen pääsee perille siitä, millainen olen?”

17-vuotias Danielle on samalla kannalla. Hän sanoo: ”Kaksi vuotta sitten olisin etsinyt puolisoehdokkaasta aivan erilaisia ominaisuuksia kuin nyt. En oikeastaan vieläkään uskaltaisi tehdä niin suurta päätöstä. Alan miettiä seurustelemista sitten kun minusta tuntuu, että persoonallisuuteni on ollut vakaa pari vuotta.”

Oletko valmis avioitumaan?

Seurustelu on askel kohti avioliittoa, ja siksi sinun olisi hyvä miettiä, pystytkö kantamaan aviomiehen tai vaimon – ja jopa isän tai äidin – vastuun. Mistä tiedät, oletko siihen valmis? Mieti seuraavia elämänalueita.

◼ Ihmissuhteet. Miten kohtelet vanhempiasi ja sisaruksiasi? Menetätkö heidän kanssaan usein malttisi, niin että puhut heille ehkä tylysti tai sarkastisesti tehdäksesi kantasi selväksi? Mitä he sanoisivat käytöksestäsi tässä suhteessa? Se miten kohtelet perheenjäseniä, kertoo, miten tulet kohtelemaan puolisoa. (Efesolaisille 4:31, 32.)

◼ Raha-asiat. Miten taitavasti käytät rahaa? Oletko aina velkaa jollekulle? Pystytkö pitämään työpaikan? Ellet, niin miksi et? Johtuuko se työpaikasta tai työnantajasta? Vai voisiko sinulla itselläsi olla jokin ikävä ominaisuus? Ellet pysty hoitamaan omia raha-asioitasi vastuuntuntoisesti, miten voit hoitaa kokonaisen perheen raha-asioita? (1. Timoteukselle 5:8.)

◼ Hengellisyys. Jos olet Jehovan todistaja, millaisia hengellisiä ominaisuuksia sinulla on? Huolehditko oma-aloitteisesti siitä, että luet Jumalan sanaa, käyt kenttäpalveluksessa ja osallistut kristillisiin kokouksiin? Ellet ylläpidä omaa hengellisyyttäsi, miten voit auttaa puolisoasi huolehtimaan omastaan? (2. Korinttilaisille 13:5.)

Tässä on vain muutamia niistä asioista, joita sinun täytyy miettiä, jos harkitset seurustelua ja avioliittoa. Sitä ennen voit olla kanssakäymisissä vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvien kanssa sopivassa seurassa. Jos myöhemmin päätät ryhtyä seurustelemaan, sinulla on parempi käsitys siitä, kuka oikein olet ja mitä haluat elinikäiseltä kumppanilta.

Lisää Nuoret kysyvät -palstan kirjoituksia englanniksi verkko-osoitteessa www.watchtower.org/ype

MIETITTÄVÄKSI

◼ Millaisissa tilanteissa sinun voisi olla sopivaa viettää aikaa vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvien kanssa?

◼ Minkä ominaisuuden hyväksi sinun pitäisi tehdä kaikkein eniten työtä, jotta sinusta olisi aviopuolisoksi?

[Tekstiruutu/Kuvat s. 28]

Nuorten ajatuksia

”Joskus kadehdin seurustelevia pareja, jopa aviopareja. Mutta seurustelu ei ole pelkkää huvia. Jos on, se on toisen tunteilla leikkimistä. Minusta seurustelun tarkoituksena on ottaa selville, onko toinen juuri se ihminen, jonka kanssa haluaa mennä naimisiin.” (17-vuotias Blaine.)

”Minusta poikien kanssa ei pitäisi seurustella pelkästään harjoituksen vuoksi, kunnes kohdalle osuu joku, josta todella pitää. Siitä olisi seurauksena vain loukattuja tunteita.” (17-vuotias Chelsea.)

”Olen sitä mieltä, että seurustelun voi aloittaa vasta sitten, kun on tarpeeksi vanha avioituakseen. Muuten se on kuin hakisi kokopäivätyötä ja menisi haastatteluun, kun käy vielä koulua eikä ole aikeissakaan ottaa tuota työtä vastaan.” (21-vuotias Sondra.)

[Tekstiruutu s. 30]

VANHEMMILLE

Lapsenne törmäävät seurustelukysymykseen ennemmin tai myöhemmin. ”Minun ei edes tarvitse tehdä mitään!” sanoo Phillip. ”Tytöt pyytävät minua ulos, ja siinä minä sitten seison ja ihmettelen, mitä tässä oikein tekisi. On vaikea kieltäytyä, kun jotkut heistä ovat tosi kauniita.”

Parasta, mitä te vanhempina voitte tehdä, on puhua seurustelusta nuoren kanssa. Keskustelun pohjana voitaisiin käyttää vaikkapa tätä kirjoitusta. Ota selvää, mitä tyttäresi tai poikasi ajattelee niistä haasteista, joita hän kohtaa koulussa ja jopa seurakunnassa. Joskus näistä asioista voi puhua epämuodollisissa tilanteissa, kuten ”kotona istuessa ja tietä kulkiessa” (5. Mooseksen kirja 6:6, 7). Olipa hetki mikä hyvänsä, muista olla ”nopea kuulemaan, hidas puhumaan” (Jaakobin kirje 1:19).

Jos lapsesi osoittaa kiinnostusta jotakuta vastakkaista sukupuolta olevaa kohtaan, älä hätäänny. ”Isä oli aivan järkyttynyt, kun hän sai tietää, että minulla oli poikaystävä”, sanoo eräs teinityttö. ”Hän yritti pelotella minua esittämällä minulle kaikenlaisia kysymyksiä siitä, olinko valmis menemään naimisiin. Sellainen voi vain yllyttää nuorta jatkamaan suhdetta ja näyttämään, että vanhemmat ovat väärässä.”

Jos lapsesi tietää, että seurustelusta ei voi edes puhua, hän saattaa tehdä vaarallisen valinnan: hän vie suhteen maan alle ja seurustelee salassa. Eräs tyttö sanoo: ”Vanhempien ylireagointi saa nuoret pitämään suhteen tarkemmin piilossa. Eivät he lopeta sitä. Heistä tulee vain ovelampia.”

Saatte paljon parempia tuloksia, kun keskustelette asiasta suoraan. Eräs 20-vuotias nainen sanoo: ”Vanhempani ovat aina puhuneet minulle seurustelusta hyvin avoimesti. Heille on tärkeää tietää, kenestä olen kiinnostunut, ja minusta se on mukavaa! Isä juttelee tuon henkilön kanssa, ja jos hän ja äiti ovat huolestuneita jostain, he puhuvat siitä minulle. Yleensä tulen jo ennen seurusteluvaihetta siihen tulokseen, etten olekaan kiinnostunut.”

[Kuva s. 29]

Kanssakäyminen vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvien kanssa sopivassa seurassa voi olla tervehenkistä ja hyödyllistä.