12. luku
Miksi en pidä itsestäni?
”MINUSTA ei tunnu lainkaan mukavalta”, valitti Louise. Oletko sinäkin ajoittain tyytymätön itseesi?
Jokainen tarvitsee jonkin verran itsetuntoa. Siitä on sanottu, että se ”antaa ihmisen olemassaololle arvokkuutta”. Lisäksi Raamattu sanoo: ”Sinun tulee rakastaa lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Matteus 19:19) Jos olet tyytymätön itseesi, olet luultavasti tyytymätön myös muihin.
’En osaa tehdä mitään kunnolla!’
Miksi sinulla saattaa olla tällaisia kielteisiä ajatuksia itsestäsi? Ensinnäkin olet ehkä turhautunut rajoituksiisi. Olet varttumassa aikuiseksi, ja siihen liittyy usein aika, jolloin olet kömpelö ja jolloin esineiden pudotteleminen ja niihin törmäileminen on jokapäiväinen ongelma. Sinulla ei myöskään ole aikuisen kokemusta selviytyäksesi pettymyksistä. Ja koska ’havaintokykysi’ ei ole riittävästi valmentunut ”käytössä”, et ehkä aina tee kaikkein viisaimpia ratkaisuja. (Heprealaisille 5:14) Toisinaan sinusta voi tuntua, että et osaa tehdä mitään kunnolla!
Huonoon itsetuntoon voi olla syynä myös se, että et pysty täyttämään vanhempiesi odotuksia. ”Jos en koulussa saa aivan parasta arvosanaa, vanhempani haluavat tietää, missä oli vika, ja heidän mielestään olen epäonnistunut”, sanoo eräs nuori. Vanhemmat tietenkin vaistomaisesti kannustavat lapsiaan tekemään parhaansa. Kun et täytä järkeviä odotuksia, saat varmasti kuulla siitä. Raamattu neuvoo: ”Kuule, poikani [tai tyttäreni], isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta.” (Sananlaskut 1:8, 9) Sen sijaan että masentuisit, suhtaudu arvosteluun myönteisesti ja opi siitä.
Entä jos vanhemmat tekevät epäoikeudenmukaisia vertailuja? (”Miksi et voi olla sellainen kuin vanhempi veljesi Pauli? Hän oli aina parhaimpia oppilaita.”) Vaikka tällaiset vertailut voivat sillä hetkellä tuntua ikäviltä, niihin sisältyy usein jokin järkevä näkökohta. Vanhemmat vain haluavat sinun parastasi. Jos sinusta tuntuu, että he vaativat sinulta liikaa, niin miksi et keskustelisi asioista heidän kanssaan rauhallisesti?
Itsekunnioituksen kehittäminen
Miten voit tukea horjuvaa itsekunnioitusta? Tarkastele ensiksi rehellisesti hyviä ja huonoja puoliasi. Voit huomata monien niin sanottujen puutteidesi olevan melko vähäpätöisiä. Entä sitten vakavat puutteet, kuten äkkipikaisuus tai itsekkyys? Työskentele tunnollisesti tällaisten ongelmien voittamiseksi, niin itsekunnioituksesi kasvaa varmasti.
Älä myöskään sulje silmiäsi siltä tosiasialta, että sinulla on jo hyviä puolia. Sinusta voi tuntua, että ruoan laittaminen tai puhjenneen autonrenkaan paikkaaminen ei ole kovinkaan tärkeää. Mutta nälkäinen ihminen tai pulaan joutunut autoilija kyllä ihailee sinua tällaisten taitojen vuoksi! Ajattele myös hyveitäsi. Oletko täsmällinen? Kärsivällinen? Myötätuntoinen? Antelias? Huomaavainen? Tällaiset ominaisuudet painavat vaa’assa paljon enemmän kuin pienet puutteet.
Voisi olla myös hyödyllistä tutkia seuraavaa lyhyttä muistilistaa:
Aseta järkeviä tavoitteita: Jos aina asetat tavoitteesi liian korkealle, voit kokea karvaita pettymyksiä. Aseta saavutettavissa olevia tavoitteita. Mitäpä jos opettelisit jonkin taidon, esimerkiksi kirjoittamaan koneella? Opettele soittamaan jotakin instrumenttia tai puhumaan toista kieltä. Paranna lukutaitoasi tai laajenna lukemistoasi. Jonkin taidon oppimisesta on siis hyötyä myös siten, että se lisää itsekunnioitusta.
Tee työsi hyvin: Jos työsi jälki on huonoa, niin tuskinpa tunnet olevasi tyytyväinen. Jumala sai luomistöistään mielihyvää, ja hän julisti luomiskaudet ’hyviksi’ aina kunkin kauden päättyessä. (1. Mooseksen kirja 1:3–31) Teitpä sitten mitä työtä tahansa kotona tai koulussa, sinäkin voit saada siitä mielihyvää tekemällä sen taitavasti ja tunnollisesti. – Ks. Sananlaskut 22:29.
Tee jotakin toisten hyväksi: Itsekunnioitusta ei saada siten, että istut kädet ristissä ja annat toisten palvella sinua kaikin mahdollisin tavoin. Jeesus sanoi, että ”joka tahtoo tulla suureksi – –, sen täytyy olla” toisten ”palvelija”. – Markus 10:43–45.
Esimerkiksi 17-vuotias Kim käytti jokaisena kesälomakuukautenaan 60 tuntia auttaakseen toisia oppimaan Raamatun totuuksia. Hän sanoo: ”Se on lähentänyt minua Jehovaan. Se on myös auttanut minua kehittämään aitoa rakkautta ihmisiä kohtaan.” Todennäköisesti tältä onnelliselta nuorelta naiselta ei puutu itsekunnioitusta!
Valitse ystäväsi huolellisesti: ”En ole lainkaan tyytyväinen itseeni”, sanoi 17-vuotias Barbara. ”Ollessani ihmisten kanssa, jotka luottavat minuun, teen työni hyvin. Toisaalta hämmennyn sellaisten ihmisten seurassa, jotka kohtelevat minua kuin jonkin koneen vähäpätöistä osaa.”
Ihmiset, jotka ovat kopeita tai loukkaavia, voivat tosiaan saada sinut suhtautumaan itseesi kielteisesti. Valitse siksi ystäviksesi sellaisia, jotka ovat todella kiinnostuneita hyvinvoinnistasi, ystäviä jotka kannustavat sinua. – Sananlaskut 13:20.
Tee Jumalasta läheisin ystäväsi: ”Herra, minun kallioni, linnani”, julisti psalminkirjoittaja Daavid. (Psalmi 18:3) Hän ei luottanut omiin kykyihinsä, vaan läheiseen ystävyyteensä Jehovan kanssa. Niinpä kun hän sitten myöhemmin kohtasi vastoinkäymisiä, hän saattoi malttiaan menettämättä kestää ankaraakin arvostelua. (2. Samuelin kirja 16:7, 10) Sinäkin voit ’lähestyä Jumalaa’ ja siten ’kerskua’, et itsessäsi vaan Jehovassa. – Jaakob 2:21–23; 4:8; 1. Korinttolaisille 1:31.
Hyödyttömät keinot
Eräs kirjailija sanoi: ”Joskus nuori, jolla on heikko identiteetti ja alhainen itsetunto, yrittää kehittää itselleen valheellisen ulkokuoren tai julkisivun, jonka avulla hän voi kohdata maailman.” Joidenkuiden omaksumat roolit ovat tuttuja. He esiintyvät ”kovanaamoina”, irrallisia suhteita harrastavina seurapiiri-ihmisinä tai siivottomasti puettuina punkkareina. Mutta tällaisten julkisivujen takana nämä nuoret edelleen painiskelevat huonommuuden tunteensa kanssa. – Sananlaskut 14:13.
Ajattele esimerkiksi niitä, jotka antautuvat irrallisiin suhteisiin yrittäessään ”torjua masennuksen tunteita, kohottaa omanarvontuntoa [tuntemalla itsensä halutuksi], saavuttaa läheisyyttä ja jos he tulevat raskaiksi, saavuttaa toisen ihmisen – vauvan – rakkaus ja varaukseton hyväksymys”. (Coping With Teenage Depression) Eräs harhakuvitelmistaan päässyt nuori nainen kirjoitti: ”Yritin saada lohtua sukupuolisesta läheisyydestä, sen sijaan että olisin yrittänyt rakentaa todellisen suhteen Luojaani. Sain aikaan vain tyhjyyden, yksinäisyyden ja entistä syvemmän masennuksen tunteen.” Varo siksi tällaisia hyödyttömiä keinoja.
Varoituksen sana
On kiinnostavaa, että Raamattu toistuvasti varoittaa ajattelemasta itsestään liikaa! Syynä on aivan ilmeisesti se, että yrittäessään hankkia itseluottamusta useimmat meistä ovat taipuvaisia menemään siinä liian pitkälle. Monista tulee itsekeskeisiä, ja he liioittelevat suuresti taitojaan ja kykyjään. Jotkut korottavat itsensä nolaamalla toisia.
Ensimmäisen vuosisadan Roomassa kristillinen seurakunta kärsi juutalaisten ja pakanoiden (ei-juutalaisten) välisestä kiihkeästä kilpailusta. Niinpä apostoli Paavali muistutti pakanoita, että ainoastaan Jumalan ”huomaavaisuuden” ansiosta heidät oli ’oksastettu’ Jumalan suosion asemaan. (Roomalaisille 11:17–36) Myös omahyväisten juutalaisten täytyi myöntää epätäydellisyytensä. ”Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla”, sanoi Paavali. – Roomalaisille 3:23.
Paavali ei riisunut heiltä heidän itsekunnioitustaan, vaan sanoi: ”Sillä minulle annetun ansaitsemattoman hyvyyden kautta sanon jokaiselle – –, ettei tule ajatella itsestään enempää kuin on tarpeellista ajatella.” (Roomalaisille 12:3) Vaikka siis onkin ”tarpeellista”, että ihmisellä on jonkin verran itsekunnioitusta, siinä ei tulisi mennä äärimmäisyyksiin.
Tri Allan Fromme toteaa: ”Ihminen, jolla on sopiva käsitys itsestään, ei ole murheellinen, mutta ei hänen tarvitse olla suunniltaan onnestakaan. – – Hän ei ole pessimisti, mutta ei hänen optimisminsakaan ole hillitöntä. Hän ei ole tyhmänrohkea eikä täysin vailla joitakin pelonaiheita – –. Hän tajuaa, ettei hän ole mikään kaikkien aikojen huippukyky eikä myöskään epäonnistunut ihminen, jolla aina menisi huonosti.”
Ole siis vaatimaton. ”Jumala vastustaa kopeita, mutta nöyrille hän antaa ansaitsemattoman hyvyyden.” (Jaakob 4:6) Tunnusta hyvät puolesi, mutta älä myöskään suhtaudu välinpitämättömästi huonoihin puoliisi, vaan pikemminkin ponnistele niiden voittamiseksi. Tulet yhä aika ajoin olemaan epävarma itsestäsi. Sinun ei silti tarvitse koskaan epäillä omaa arvoasi tai sitä, välittääkö Jumala sinusta. Sillä ”jos joku rakastaa Jumalaa, sen Jumala tuntee”. – 1. Korinttolaisille 8:3.
Kysymyksiä keskustelua varten
◻ Miksi joillakuilla nuorilla on kielteisiä ajatuksia itsestään? Voitko samastua heihin?
◻ Miten voisit tyydyttää vanhempiesi vaatimukset?
◻ Millä tavoilla voit kehittää itsekunnioitusta?
◻ Miten ei kannata yrittää kehittää itsetuntoa?
◻ Miksi sinun tulee varoa ajattelemasta itsestäsi liikaa?
[Huomioteksti s. 98]
Itsetunnosta on sanottu, että se ”antaa ihmisen olemassaololle arvokkuutta”
[Kuva s. 99]
Tunnetko itsesi lannistuneeksi, huonommaksi? Siihen on olemassa ratkaisu
[Kuva s. 101]
Kerskailu tai mahtailu ei poista huonoa itsetuntoa
[Kuva s. 102]
Tuntuuko sinusta joskus siltä, että et osaa tehdä mitään kunnolla?