YHDEKSÄSTOISTA LUKU
Hän huolehti perheestään loppuun asti
1, 2. a) Mitä muutoksia Joosefilla ja hänen perheellään oli edessä? b) Mikä ikävä uutinen Joosefin oli kerrottava vaimolleen?
JOOSEF nosti vielä yhden nyytin aasin selkään. Ehkä hän katsoi ympärilleen Betlehemin pimeitä taloja ja katuja ja taputti sitkeän juhdan kylkeä. Aivan varmasti hän ajatteli edessä olevaa pitkää matkaa. Egyptiin! Vieras kansa, vieras kieli, vieraat tavat – miten hänen pieni perheensä sopeutuisi niin suureen muutokseen?
2 Joosefin ei ollut helppo kertoa ikävää uutista rakkaalle vaimolleen Marialle, mutta hän oli rohkaissut mielensä ja tehnyt sen. Hän oli kertonut saaneensa unessa enkelin välityksellä viestin Jumalalta: kuningas Herodes halusi tappaa heidän pienen poikansa, ja heidän oli lähdettävä pakoon viipymättä! (Lue Matteuksen 2:13, 14.) Maria oli hyvin huolissaan. Miten kukaan saattoi haluta surmata hänen viattoman lapsensa, josta ei ollut uhkaa kenellekään? Maria ja Joosef eivät kumpikaan voineet käsittää sitä, mutta he luottivat Jehovaan ja valmistautuivat lähtöön.
3. Kuvaile Joosefin ja hänen perheensä lähtöä Betlehemistä. (Ks. myös kuva.)
3 Betlehemin nukkuessa täysin tietämättömänä kehkeytymässä olevasta tragediasta Joosef, Maria ja Jeesus poistuivat kylästä huomaamattomasti ja katosivat yön pimeyteen etelän suuntaan. Aamun alkaessa kajastaa idässä Joosef varmaankin mietti, mikä heitä odotti. Miten vaatimaton puuseppä pystyisi suojelemaan perhettään niin suuria voimia vastaan? Kykenisikö hän aina huolehtimaan perheestään? Onnistuisiko hän kantamaan loppuun asti sen raskaan vastuun, jonka Jehova Jumala oli antanut hänelle? Tuosta ainutlaatuisesta lapsesta huolehtiminen ja hänen kasvattamisensa merkitsivät valtavia haasteita. Kun tarkastelemme, miten Joosef vastasi noihin haasteisiin, voimme ymmärtää, miksi nykypäivän isien ja meidän kaikkien kannattaa jäljitellä hänen uskoaan.
Joosef suojeli perhettään
4, 5. a) Miten Joosefin elämä oli muuttunut lopullisesti? b) Miten enkeli oli rohkaissut Joosefia ottamaan kannettavakseen raskaan vastuun?
4 Joosefin elämä oli yli vuosi sitten muuttunut lopullisesti sen jälkeen kun hän oli kotikaupungissaan Nasaretissa kihlannut Heelin tyttären. Hän tiesi Marian viattomaksi, uskolliseksi nuoreksi naiseksi, mutta sitten tämä oli yllättäen kertonut olevansa raskaana! Joosef oli aikonut erota hänestä salaa suojellakseen häntä skandaalilta.a Joosefille oli kuitenkin unessa ilmestynyt enkeli, joka oli selittänyt Marian olevan raskaana Jehovan pyhän hengen vaikutuksesta. Enkeli oli kertonut, että syntyvä poika ”pelastaisi kansansa sen synneistä”, ja oli sitten rohkaissut Joosefia: ”Älä pelkää ottaa luoksesi Mariaa, vaimoasi.” (Matt. 1:18–21.)
5 Juuri niin Joosef oli tehnyt, sillä hän oli vanhurskas ja tottelevainen mies. Hän oli ottanut kantaakseen vastuun, jota raskaampaa tuskin voi kuvitella: hän huolehtisi pojasta, joka ei ollut hänen omansa mutta joka oli hyvin kallisarvoinen Jumalalle. Sitten hän oli lähtenyt keisarilta tulleen säädöksen mukaisesti raskaana olevan vaimonsa kanssa Betlehemiin henkikirjoitettavaksi, ja lapsi oli syntynyt siellä.
6–8. a) Mitkä tapahtumat johtivat uuteen muutokseen Joosefin ja hänen pienen perheensä elämässä? b) Mikä todistaa, että ”tähti” oli Saatanan lähettämä? (Ks. myös alaviite.)
6 Joosef ei ollut vienyt perhettään takaisin Nasaretiin, vaan he olivat jääneet Betlehemiin, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä Jerusalemista. He olivat köyhiä, mutta Joosef teki kaikkensa suojellakseen Mariaa ja Jeesusta puutteelta ja kärsimyksiltä. He olivat pian löytäneet vaatimattoman talon, johon he muuttivat asumaan. Kun Jeesus ei ollut enää vastasyntynyt vauva vaan kenties reilun vuoden ikäinen, heidän elämänsä muuttui jälleen yhtäkkiä.
7 Idästä, luultavasti kaukaa Babyloniasta, saapui ryhmä miehiä, tähdistäennustajia. He olivat seuranneet ”tähteä” Joosefin ja Marian kotiin ja etsivät lasta, josta oli määrä tulla juutalaisten kuningas. Heidän käytöksensä oli hyvin kunnioittavaa.
8 Tähdistäennustajat olivat tieten tai tietämättään saattaneet pienen Jeesuksen suureen vaaraan. Heidän näkemänsä ”tähti” ei ollut johdattanut heitä suoraan Betlehemiin vaan ensin Jerusalemiin.b Siellä he olivat kertoneet jumalattomalle kuninkaalle Herodekselle etsivänsä lasta, josta tulisi juutalaisten kuningas. Tällöin Herodes oli tullut täyteen mustasukkaista raivoa.
9–11. a) Miten kävi ilmi, että Jeesuksen puolella oli Herodesta ja Saatanaa mahtavampia voimia? b) Miten apokryfisten myyttien kuvaukset matkasta Egyptiin eroavat todellisuudesta?
9 Jeesuksen puolella oli kuitenkin Herodesta ja Saatanaa mahtavampia voimia. Kun idästä saapuneet vieraat tulivat taloon, jossa Jeesus oli, ja näkivät hänet ja hänen äitinsä, he antoivat lahjoja eivätkä pyytäneet mitään korvaukseksi. Joosefista ja Mariasta tuntui varmaankin oudolta saada yhtäkkiä ”kultaa ja suitsutuspihkaa ja mirhaa” – kallisarvoisia hyödykkeitä! Tähdistäennustajat aikoivat mennä takaisin kuningas Herodeksen luo ja kertoa hänelle, mistä he olivat löytäneet lapsen, mutta Jehova puuttui asiaan ja käski unessa heidän palata kotimaahansa toista reittiä. (Lue Matteuksen 2:1–12.)
10 Pian tähdistäennustajien lähdön jälkeen Joosef sai Jehovan enkeliltä varoituksen: ”Nouse, ota lapsukainen ja sen äiti ja pakene Egyptiin, ja pysy siellä, kunnes annan sinulle sanan, sillä Herodes aikoo etsiä lapsukaista surmatakseen sen.” (Matt. 2:13.) Joosef noudatti käskyä viipymättä, kuten luvun alussa kerrottiin. Lapsen turvallisuus oli hänelle ensisijaisen tärkeää, joten hän vei perheensä Egyptiin. Kalliit lahjat, jotka pakanalliset tähdistäennustajat olivat tuoneet, saattoivat auttaa Joosefia huolehtimaan perheestään vieraassa maassa.
11 Myöhemmin apokryfiset myytit ja legendat romantisoivat matkaa Egyptiin. Niiden mukaan pikku Jeesus olisi ihmeen välityksellä lyhentänyt sen kestoa, tehnyt maantierosvot vaarattomiksi ja pannut jopa taatelipalmut taivuttamaan oksansa alas niin että Maria yletti niiden hedelmiin.c Todellisuudessa kyse oli pitkästä, uuvuttavasta vaelluksesta kohti tuntematonta.
Joosef tinki omasta mukavuudestaan perheensä hyväksi.
12. Mitä vanhemmat, jotka kasvattavat lapsia tässä pahassa maailmassa, voivat oppia Joosefista?
12 Isät ja äidit voivat oppia Joosefista paljon. Hän oli valmis jättämään työnsä sikseen ja tinkimään omasta mukavuudestaan suojellakseen perhettään vaaroilta. Perheestä huolehtiminen oli hänelle selvästikin pyhä luottamustehtävä Jehovalta. Nykyään vanhemmat joutuvat kasvattamaan lapsensa pahassa maailmassa, joka voi saattaa lapset monenlaisiin vaaroihin, turmella heidät ja jopa tuhota heidän elämänsä. On todella ihailtavaa, kun vanhemmat toimivat yhtä päättäväisesti kuin Joosef pyrkiessään suojelemaan heitä maailman vaaroilta.
Joosef huolehti perheensä tarpeista
13, 14. Miten Joosef ja Maria päätyivät kasvattamaan perheensä Nasaretissa?
13 Ilmeisesti perhe ei viipynyt kauan Egyptissä, sillä pian enkeli ilmoitti Joosefille, että Herodes oli kuollut, ja tällöin Joosef toi perheensä takaisin heidän kotimaahansa. Erään muinaisen profetian mukaan Jehova kutsuisi Poikansa Egyptistä (Matt. 2:15). Joosef teki osansa tuon ennustuksen täyttämisessä, mutta minne hän nyt veisi perheensä?
14 Joosef oli varovainen. Hänellä oli syytä pelätä Herodeksen seuraajaa Arkelaosta, joka oli edeltäjänsä tavoin paha ja murhanhimoinen hallitsija. Niinpä hän Jumalan ohjauksessa vei perheensä pohjoiseen kauas Jerusalemista ja sen juonitteluista ja palasi kotikaupunkiinsa Nasaretiin Galileaan. Siellä hän ja Maria kasvattivat perheensä. (Lue Matteuksen 2:19–23.)
15, 16. Millaista Joosefin työ oli, ja mitä välineitä hän mahdollisesti käytti?
15 Elämä oli yksinkertaista, joskaan ei helppoa. Raamattu kutsuu Joosefia puusepäksi käyttäen sanaa, joka viittaa monenlaiseen puun työstämiseen, kuten puiden kaatamiseen ja kuljettamiseen, puutavaran kuivattamiseen sekä talojen, veneiden, pienten siltojen, kärryjen, pyörien, ikeiden ja kaikenlaisten maatalousvälineiden rakentamiseen (Matt. 13:55). Työ oli ruumiillisesti raskasta. Raamatun aikoina puuseppä työskenteli usein vaatimattoman kotinsa edustalla tai sen yhteydessä olevalla verstaalla.
16 Joosef käytti työssään monenlaisia välineitä, joista osan hän oli todennäköisesti perinyt isältään. Hänellä saattoi olla suorakulma, luotilanka, liitulankaa, erilaisia kirveitä, saha, vasara, nuija, taltta, jousipora, jota käytettiin vetämällä siihen kiinnitettyä jousta edestakaisin, sekä erilaisia liimoja ja mahdollisesti myös nauloja, jotka tosin olivat hintavia.
17, 18. a) Mitä Jeesus oppi ottoisältään? b) Miksi Joosefin täytyi tehdä entistä uutterammin töitä?
17 Jeesus seurasi pikkupoikana varmasti usein ottoisänsä työskentelyä silmät suurina pannen tarkasti merkille tämän jokaisen liikkeen. Epäilemättä hän ihaili tämän vahvoja, leveitä hartioita ja jänteviä käsivarsia, taitavia käsiä ja älykästä katsetta. Ehkä Joosef alkoi opettaa pojalleen jo varhain joitakin yksinkertaisia töitä, kuten karheiden kohtien hiomista kuivatetulla kalannahalla. Luultavasti hän selitti tälle käyttämiensä puulajien – kenties sykomoripuun, tammen tai oliivipuun – erilaisia ominaisuuksia.
18 Lisäksi Jeesus oppi, että nuo vahvat kädet, jotka kaatoivat puita, veistivät parruja ja löivät liitoksia yhteen, saattoivat myös hyväillä ja lohduttaa hellästi häntä ja hänen äitiään ja sisaruksiaan. Joosefin ja Marian perhe tosiaan kasvoi, niin että lapsia oli Jeesuksen lisäksi lopulta ainakin kuusi (Matt. 13:55, 56). Joosefin täytyi tehdä entistä uutterammin töitä hankkiakseen perheelleen elannon.
Joosef ymmärsi, että perheen hengellisten tarpeiden tyydyttäminen oli kaikkein tärkeintä.
19. Miten Joosef tyydytti perheensä hengelliset tarpeet?
19 Joosef ymmärsi kuitenkin, että vielä tärkeämpää oli tyydyttää perheen hengelliset tarpeet, ja siksi hän käytti aikaa Jehova Jumalan teiden ja lakien opettamiseen lapsilleen. Hän ja Maria veivät koko katraan säännöllisesti paikalliseen synagogaan, missä Lakia luettiin ääneen ja selitettiin. Ehkä Jeesus sen jälkeen pommitti ottoisäänsä kysymyksillä, joihin tämä yritti parhaansa mukaan vastata tyydyttääkseen pojan hengellisen nälän. Joosef vei perheensä myös uskonnollisiin juhliin Jerusalemiin. Se oli 120 kilometrin päässä, joten esimerkiksi vuotuiseen pesah-juhlaan osallistumiseen piti varata parisen viikkoa aikaa matkoineen.
20. Miten kristityt perheenpäät voivat noudattaa Joosefin antamaa mallia?
20 Kristityt perheenpäät noudattavat nykyään samaa mallia. He käyttävät aikaa lastensa kanssa ja pitävät hengellistä opetusta tärkeämpänä kuin aineellisia mukavuuksia tai mitä tahansa muuta. He näkevät paljon vaivaa järjestääkseen aikaa perheen yhteiseen palvontaan kotona ja viedäkseen lapsensa kristillisiin kokouksiin ja konventteihin. Joosefin tavoin he tietävät, että se on parasta, mitä he voivat tehdä lastensa hyväksi.
Vanhemmat ”tuskaisina”
21. Millaista aikaa pesah oli Joosefin perheelle, ja milloin Joosef ja Maria huomasivat Jeesuksen olleen kadoksissa?
21 Kun Jeesus oli 12-vuotias, Joosef vei perheen tapansa mukaan Jerusalemiin pesahina. Monilukuiset perheet kulkivat tuohon juhlaan yhdessä suurina seurueina halki keväisen vehreän maaseudun, ja lähestyessään korkealla sijaitsevan Jerusalemin karumpia maisemia monet lauloivat kaikkien tuntemia nousujen psalmeja (Ps. 120–134). Perillä kadut kuhisivat ihmisiä, sillä väkeä oli kaupungissa luultavasti satojatuhansia. Juhlan jälkeen perheet lähtivät isoina ryhminä kotimatkalle. Joosef ja Maria luulivat, että Jeesus oli muiden matkalaisten, kenties sukulaisten, joukossa, ja koska monet asiat saattoivat vaatia heidän huomiotaan, heille valkeni vasta kokonaisen päivämatkan päässä hirvittävä tosiasia: Jeesus oli kadoksissa! (Luuk. 2:41–44.)
22, 23. Mitä Joosef ja Maria tekivät, kun he huomasivat Jeesuksen olevan kadoksissa, ja mitä Maria sanoi, kun he vihdoin löysivät hänet?
22 Huolesta suunniltaan he palasivat Jerusalemiin. Miten autiolta ja vieraalta kaupunki näyttikään heistä nyt, kun he kulkivat sen kaduilla huudellen poikansa nimeä! Missä tämä voisi olla? Kun kolmas päivä koitti eikä Jeesusta ollut vielä löytynyt, Joosef saattoi pohtia, oliko hän epäonnistunut hirvittävällä tavalla Jehovalta saamassaan pyhässä luottamustehtävässä. Viimein hän ja Maria suuntasivat kulkunsa temppeliin, ja etsiessään poikaa sieltä he tulivat huoneeseen, jonne oli kerääntynyt paljon Lakiin perehtyneitä oppineita miehiä – ja nuori Jeesus istui heidän keskellään. Miten helpottuneita vanhemmat olivatkaan! (Luuk. 2:45, 46.)
23 Jeesus kuunteli noita oppineita ja esitti heille innokkaasti kysymyksiä, ja miehet hämmästelivät hänen ymmärrystään ja vastauksiaan. Maria ja Joosef taas yllättyivät perin pohjin. Raamatun kertomuksessa Joosef on vaiti, mutta Marian sanat puhuvat molempien puolesta: ”Lapsi, minkä tähden sinä kohtelit meitä tällä tavoin? Isäsi ja minä olemme tässä tuskaisina etsiskelleet sinua.” (Luuk. 2:47, 48.)
24. Miten Raamattu maalaa realistisen kuvan vanhemmuudesta?
24 Muutamalla tarkalla vedolla Jumalan sana maalaa realistisen kuvan vanhemmuudesta: se voi olla hyvin stressaavaa, vaikka lapsi olisi täydellinen. Lasten kasvattaminen nykyisessä vaarallisessa maailmassa voi tuottaa suurta tuskaa vanhemmille, mutta lohduttavaa on se, että Raamattu tunnustaa tehtävän vaikeuden.
25, 26. Miten Jeesus vastasi vanhemmilleen, ja millaisia tunteita hänen sanansa ehkä herättivät Joosefissa?
25 Jeesus oli jäänyt paikkaan, missä hän tunsi olevansa kaikkein lähimpänä taivaallista Isäänsä Jehovaa, ja imenyt itseensä innokkaasti tietoa hänestä. Hän vastasi vanhemmilleen täysin vilpittömästi: ”Miksi teidän oli lähdettävä minua etsimään? Ettekö tienneet, että minun täytyy olla Isäni huoneessa?” (Luuk. 2:49.)
26 Nämä sanat palautuivat Joosefin mieleen varmasti vielä monta kertaa. Ehkä hänen silmänsä noina hetkinä loistivat ylpeydestä, olihan hän pyrkinyt kovasti opettamaan ottopoikaansa ajattelemaan Jehova Jumalasta juuri noin. Sana ”isä” herätti Jeesuksessa jo tuolloin nuorena poikana lämpimiä tunteita, joiden syntymiseen olivat suuresti vaikuttaneet yhteiset vuodet Joosefin kanssa.
27. Millainen hieno mahdollisuus sinulla on isänä, ja miksi sinun tulisi pitää mielessäsi Joosefin esimerkki?
27 Jos sinä olet isä, ymmärrätkö, miten hieno mahdollisuus sinulla on vaikuttaa lastesi käsitykseen rakastavasta, turvallisesta isästä? Samoin jos sinulla on lapsipuolia tai ottolapsia, voit Joosefin esimerkin mukaisesti kohdella heitä jokaista ainutlaatuisena, arvokkaana yksilönä. Auta heitä luomaan läheinen suhde taivaalliseen Isäänsä, Jehova Jumalaan. (Lue Efesolaiskirjeen 6:4.)
Joosef kantoi vastuun loppuun asti
28, 29. a) Mitä Luukkaan 2:51, 52:ssa olevat sanat kertovat Joosefista? b) Miten Joosef auttoi Jeesusta edistymään viisaudessa?
28 Tämän tapauksen jälkeen Raamatussa on vain muutama viittaus Joosefin elämään, mutta niihin kannattaa kiinnittää tarkkaa huomiota. Jeesuksesta sanotaan, että hän ”pysyi heille [vanhemmilleen] alamaisena” ja ”edistyi yhä viisaudessa ja ruumiillisessa kasvussa ja suosiossa Jumalan ja ihmisten edessä”. (Lue Luukkaan 2:51, 52.) Mitä nämä sanat kertovat Joosefista? Paljonkin. Joosef selvästi johti edelleenkin huonekuntaansa, sillä hänen täydellinen poikansa kunnioitti hänen auktoriteettiaan ja pysyi hänelle alamaisena.
29 Lisäksi Joosefilla oli varmasti merkittävä osa siinä, että Jeesus edistyi jatkuvasti viisaudessa. Juutalaisten keskuudessa oli tuolloin eräs arvossa pidetty vanha sanonta, joka on säilynyt meidän päiviimme asti kirjoissa ja kansissa. Sen mukaan vain joutilaista saattoi tulla todella viisaita, kun taas puusepiltä, maanviljelijöiltä, sepiltä ja muilta ruumiillisen työn tekijöiltä ”puuttuu oppineisuutta ja arvostelukykyä, viisaat mietteet eivät ole heitä varten”. Jeesus osoitti tämän sanonnan myöhemmin täysin paikkansapitämättömäksi. Hän oli poikana kuunnellut lukuisia kertoja, kun hänen ottoisänsä, vaatimaton puuseppä, oli opettanut hänelle taitavasti Jehovan viisautta.
30. Millaisen mallin Joosef antoi nykyisille perheenpäille?
30 Voimme nähdä Joosefin vaikutuksen myös Jeesuksen ruumiilliseen kasvuun. Koska pojasta pidettiin hyvää huolta, hänestä kasvoi vahva, terve mies. Lisäksi Joosef opetti poikansa taitavaksi ammattimieheksi, sillä Jeesusta ei tunnettu vain puusepän poikana vaan myös ”puuseppänä” (Mark. 6:3). Joosef siis onnistui kasvatuksessaan. Perheenpäiden on viisasta noudattaa hänen esimerkkiään huolehtimalla lastensa hyvinvoinnista ja varmistamalla, että nämä pystyvät myöhemmin elättämään itsensä.
31. a) Milloin Joosef todisteiden valossa mahdollisesti kuoli? (Esitä ajatuksia myös tekstiruudusta.) b) Millaisen esimerkin Joosef jätti jäljiteltäväksemme?
31 Kun Raamatun kertomuksessa tullaan aikaan, jolloin Jeesus kävi noin 30-vuotiaana kasteella, Joosef on poistunut kuvasta. Maria oli kaikesta päättäen jo leski, kun Jeesus aloitti palveluksensa. (Ks. tekstiruutu ”Milloin Joosef kuoli?”) Joosef jätti kuitenkin jälkeensä loistavan mallin isästä, joka suojeli perhettään, huolehti siitä ja kantoi vastuunsa uskollisesti loppuun saakka. Jokaisen isän ja perheenpään ja jokaisen muun kristityn on hyvä jäljitellä hänen uskoaan.
a Kihlaus merkitsi siihen aikaan lähes samaa kuin avioituminen.
b ”Tähti” ei ollut luonnollinen tähtitieteellinen ilmiö, eikä se ollut Jumalan lähettämä. Tämä yliluonnollinen ilmiö oli selvästikin osa Saatanan ilkeämielistä suunnitelmaa Jeesuksen surmaamiseksi.
c Jeesus teki ensimmäisen ihmeensä vasta kasteensa jälkeen. Raamatussa sanotaan selvästi, että hän teki sen ”tunnusmerkkiensä aluksi”. (Joh. 2:1–11.)